25 vuotta on lyhyt ikä ihmiselle, mutta valtava elinkaari salibandyjoukkueelle.
Keväällä 1990 maailma oli melko erilainen kuin nykyään. Helsingin Lauttasaaressa oli Teoston talo, jossa sijaitsi ravintola Wienerwald. Suomessa salibandy oli suurelle yleisölle tuntematon uusi marginaalilaji, jota pelasi vain noin 1000 lisenssipelaajaa. Maailmassa oli kaksi supervaltaa, joista toinen oli Neuvostoliitto.
Tuolloin sai alkunsa Salibandy Club Miesten Eliitti Lauttasaari eli S.C.MELA, joka perustettiin em. ravintola Wienerwaldissa 11.5.1990. Seura on edelleen toiminnassa ja elinvoimainen, toisin kuin perustamispaikkansa tai Neuvostoliitto. Se kuuluu Suomen vanhimpiin edelleen toimiviin salibandyseuroihin.
Koulun ja kirkon sählysarjat innoittajina
S.C. MELA:n perustamisen taustalla olivat Lauttasaaren Yhteiskoulun lukion sählysarja ja seurakuntien sählyturnaukset, joiden kautta lauttasaarelaiset tutustuivat lajiin sen alkutaipaleella. Lukion päättyessä kuusi kevään 1990 ylioppilasta – Esa Jäntti, Mika Karikoski, Ville Laine, Ville Nahkuri, Pasi Raassina ja Juha-Pekka Sihvonen – päättivät turvata lajiharrastuksen jatkumisen, mikä onnistui tuolloin parhaiten perustamalla oma salibandyseura. Nimen seuralle keksi Jusa Timgren ja ensimmäinen joukkue saatiin kasaan kutsumalla mukaan muita pelimiehiksi tiedettyjä lauttasaarelaisia. Aluksi joukkue koostuikin sataprosenttisesti LYK:in kasvateista.
Kaudella 1990-91 salibandyseuroja oli Suomessa ensimmäistä kertaa niin paljon, että 3. divisioonan perustaminen tuli ajankohtaiseksi ja sieltä MELA:kin aloitti taipaleensa Salibandyliiton sarjoissa. Sittemmin seura on pelannut 25 kautta eri sarjatasoilla 2. ja 5. divisioonien välillä, joiden lisäksi MELA esiintyi alkuvuosina aktiivisesti myös mm. Suomen Cupissa ja monissa paikallisissa sarjoissa. Viimeiset 10 kautta seura on strategiansa mukaisesti pysytellyt 5. divisioonassa.
Lauttasaarelaisuus ja pitkät peliurat
Vaikka S.C. MELA oli alun perin – ja on edelleen – pitkälti kaveriporukka, on sen toiminnan piirissä ollut lähes 100 henkilöä, joista suurimmalla osalla on vahvat siteet Lauttasaareen. Nykyisenkin joukkueen runko muodostuu yhä LYK:n sählysarjan 1980-1990-lukujen mestareista ja peräti seitsemän tämän kauden joukkueen 16 pelaajasta oli seuran toiminnassa mukana jo ensimmäisellä kaudella 1990-91.
Pitkät peliurat ja seurauskollisuus ovatkin olleet tyypillisiä MELA:n pelaajille, joista kolme – Jussi Vainio, Antti Valppu ja Juha-Pekka Sihvonen – ovat esiintyneet seuran paidassa jokaisella 25:llä kaudella. Seuran kaikkien aikojen paras pistemies on Ville Särmälä, joka on yli 20:n MELA:ssa pelaamansa kauden aikana tehtaillut huimat 450 maalia ja yhteensä 656 tehopistettä.
Kotiseuturakkaudesta huolimatta seura on ollut aika ajoin valmis uusiutumaan ja hankkimaan vahvistuksia muualtakin. Esimerkiksi seuran puheenjohtajana nykyisin ansiokkaasti toimiva Esa Taipale on tullut mukaan ”ulkopuolelta” ja 1990-luvulla seura jopa fuusioitui Pasilan Kunnon kanssa iskukykyisemmän joukkueen muodostamiseksi.
Lauttasaarelaisuuden ohella MELA:n tavaramerkki on ollut värikäs ja yleisöönmenevä pelityyli, joka on herättänyt huomiota niin kannattajien, vastustajien kuin tuomarienkin keskuudessa. Paras esimerkki ”aina sattuu ja tapahtuu” -periaatteen noudattamisesta on yksi suomalaisen salibandyhistorian pisimmistä ottelupöytäkirjoista. Kaudella 1995-1996 2. divisioonan ottelussa Hämeenkylän Pyrintöä vastaan joukkueet tekivät yhteensä 20 maalia ja MELA:n pelaajille tuomittiin railakkaassa kamppailussa peräti 204 jäähyminuuttia!
25 years and still going strong
Seuran 25-vuotistaipaleen juhlinta aloitettiin perjantaina 22.5 Gaalassa, johon kokoontui menneen kauden pelaajisto puolisoineen. Arvoisensa puitteet tilaisuudelle tarjosi vaimonsa Outin kanssa seuran oma poika Veli-Matti Riihimäki, jonka Villa Katajaranta on toiminut ennenkin seuran edustustilana.
Gaalan ohjelmassa oli mm. Salibandyliiton onnittelutervehdyksen lukeminen, seuran 25-vuotishistoriikin julkistaminen sekä juhlaillallinen ja lauttasaarelaisbändi Proudin esittämää elävää musiikkia. Teemaan sopivasti osa bändin jäsenistäkin paljastui takavuosien LYK:in sählymestareiksi. Illan aikana paljastettiin myös taannoin puretusta Teoston talosta peräisin oleva ja muistolaatalla varustettu MELA:n peruskivi.
Lauantaina 23.5. jatkettiin juhlapeleillä Lauttasaaren kirkon liikuntasalissa, joka on MELA:n toiminnan pitkäaikaisin tukikohta. Vaikka kirkon sali ei läheskään täytä oikean salibandykentän mittoja, on se MELA:n pelityyli huomioiden joukkueelle paras harjoituspaikka. Pelien jälkeen entisistä ja nykyisistä pelimiehistä koostunut seurue siirtyi saunomaan ja ruokailemaan Helsingin edustan saaristoon. Loppuillasta ryhmä osallistui vielä hyvän yhteistyön hengessä veljesseuransa, Lauttasaaren koripalloylpeyden ToPoLan kevätjuhlaan.
Neljännesvuosisataan mahtuu lukemattomia värikkäitä tarinoita ja yli 400 ottelua sekä lähes 2000 maalia Salibandyliiton sarjoissa. Parasta joukkueen pitkässä elinkaaressa on kuitenkin se, että 25 vuoden takaisen kaveriporukan ydin on edelleen yhdessä omassa elinvoimaisessa seurassaan mukavan harrastuksen parissa. Lisäbonuksena joukkueen pelikin kulkee edelleen omien tavoitteiden mukaisesti, vaikka melkoinen osa nykyisistä vastustajista ei ollut syntynytkään silloin kuin MELA perustettiin ja sen kokeneimmat konkarit aloittivat uransa salibandyn pioneereina.
Teksti: Juha-Pekka Sihvonen.
Kuvat: Teija Sihvonen.