Puheenjohtajaehdokas: Kaarina Vuori

Perustiedot
Nimi: Kaarina Vuori
Ikä: 40
Koulutus: MBA (Liiketoiminnan uudistaminen ja johtaminen), LuK
Ammatti: Product Operations Consultant
Kotikunta: Espoo
Ehdottanut seura/seurat: FBC Turku, Nokian KrP, Northern Stars, Seinäjoen Peliveljet, Westend Indians, Ådalens IF

Taustasi salibandyssa: Missä tehtävissä salibandyn parissa toimit tai olet aiemmin toiminut?
Olen toiminut hyvin laajasti erilaisissa rooleissa suomalaisessa ja kansainvälisessa salibandyssa. Pelaamisen ohella siirryin lajin taustoille jo 18-vuotiaana, joten minulle on ehtinyt karttua jo yli 20 vuoden kokemus lajin kulisseissa. Muiden roolien ohella nautin edelleen myös maalinteosta kaukalossa.

Pelaaja Tapanilan Erän juniorijoukkueissa 1994-2002
Pelaaja naisten Salibandyliigassa Tapanilan Erässä, SB-Prossa ja Tiikereissä 2000-2011
Pelaaja U19-maajoukkueessa 2001 ja opiskelijoiden MM-kisoissa 2008
Pelaaja alasarjoissa ja seniorisarjoissa Flobissa, Älastissa ja EVVK:ssa 2011 alkaen
Vapaaehtoisena eri rooleissa MM-kotikisoissa 2002, 2010, 2015 ja 2020
Helsingin aluejoukkueen joukkueenjohtaja 2001-2002
U19-tyttöjen maajoukkueen joukkueenjohtaja 2002-2008
IFF:n kilpailukoordinaattori 2008-2011
Salibandyliiton Tyttösäbä on Timanttia -projektin perustaja ja vetäjä 2009-2015
Juniorivalmentaja SSV:ssä ja EräViikingeissä 2012-2018
Salibandyliiton kilpailuvaliokunnan varapuheenjohtaja 2013-2018 ja puheenjohtaja 2018-2021
IFF:n hallituksen jäsen 2019 alkaen
Salibandyliiton varapuheenjohtaja 2020-2022 ja puheenjohtaja 2022 alkaen

Muu aktiivisuus: luottamustoimet, järjestökokemus jne.
Mothers in Business (MiB) järjestön aktiivi 2018 alkaen
Palloilusäätiön hallituksen jäsen 2022 alkaen

Miksi olisit hyvä henkilö johtamaan Salibandyliittoa?
Olen suomalaisen salibandyn kasvatti. Olen kokenut ja hengittänyt lajia todella laajasti erilaisissa rooleissa. Tämä antaa minulle erinomaisen lähtökohdan ymmärtää, kohdata ja käsitellä lajiin ja sen kehittämiseen liittyviä haasteita.

Olen luonteeltani utelias, innokas ja ratkaisuhakuinen. Nautin ongelmien ratkomisesta ja siitä, että saan auttaa muita onnistumaan. Olen myös innostava johtaja – usein innostukseni ja energiani tarttuvat myös muihin ja antavat heillekin voimaa viedä haastavia asioita eteenpäin. Minulta löytyy myös sitkeyttä lähteä hakemaan yhteistä ratkaisua, vaikka lähtökohdat olisivat kaukana toisistaan. Tärkeintä on aina päästä eteenpäin.

Haluan salibandyn parasta ja olen valmis antamaan täyden panokseni, jotta salibandy lajina kasvaa ja kehittyy. Koen, että ensin 1,5 vuotta hallituksen jäsenenä ja erityisesti viimeinen 1,5 vuotta puheenjohtana ovat opettaneet paljon. Vaikka hallituskaudella on tapahtunut paljon edistystä ja hyviä asioita, en ole tyytyväinen siihen, mitä olemme saaneet aikaiseksi. Jouduimme keskittymään aivan liikaa talouteen ja tulipalojen sammutteluun – kehittäminen kärsi. Oppi on kuitenkin otettu ja pohjatyö tehty, joten nyt olisi mahdollisuus painaa kaasua. Työ on vasta alussa, mutta uskon, että minulla on vielä paljon annettavaa salibandylle.

Mikä on mielestäsi suomalaisen salibandyn tila tällä hetkellä? Missä on onnistuttu, missä on parannettavaa?
Isossa kuvassa suomalaisella salibandylla menee hyvin. Vaikka talouden kanssa on ollut viime aikoina haasteita, olemme kuitenkin vakavarainen ja muihin lajeihin verrattuna omavarainen liitto. Taloustilanne ja haastava yhteistyökumppanitilanne ovat tuoneet myös seuroihin haasteita, mutta onneksi samaan aikaan junioreiden määrä on kuitenkin lähtenyt taas kasvuun. Liittotasolla olemme pystyneet ottamaan torjuntavoiton pelipassipelaajien määrässä – väheneminen on pysähtynyt ja olemme viime vuoden tasolla. Totta kai matkaa huippuvuosiin on, mutta suunta on taas oikea.

Yhdessä seuraavalle tasolle
Salibandyn maine ulospäin on erittäin hyvä – laji koetaan hyväksi harrastukseksi lapsille ja mukavana liikuntamuotona aikuisille. Sen sijaan sisäisesti on vielä parannettavaa. Erityisesti liiton ja seurojen välillä sekä seurojen keskinäisessä toiminnassa meidän täytyy oppia toimimaan vielä joustavammin ja ratkaisuhakuisemmin yhteisen hyvän eteen. Vielä pidetään liian kovasti kiinni tietystä säännöstä tai omasta edusta, eikä malteta olla joustavia ja nähdä isoa kuvaa. Parannetaan tätä, niin saamme enemmän aikaiseksi, olemme vaikuttavampia ja ennen kaikkea henki lajin sisällä paranee.

Seurojen hyvinvointi avainasemassa
Näen, että meidän tulee löytää keinoja parantaa seurojen toimintaedellytyksiä. Seurat ovat kaiken toiminnan keskiössä ja pystymme lajina onnistumaan vain, jos pystymme mahdollistamaan erityyppisten seurojen hyvinvoinnin. Tämä tarkoittaa erilaisia tukitoimia eri kokoisille seuroille, jotta pystymme maksimoimaan käytössä olevista resursseista saatavaa tulosta. Tukea tulee löytyä Salibandyliitosta, mutta samalla liiton tulee varmistaa, että seurat oppivat hyödyntämään myös ulkoisia rahoitusmahdollisuuksia (OKM:n tuet, aluehallintavirastot, EU:n Erasmus+ hankkeet, säätiöt, jne.). Seurat mahdollistavat salibandyn – siellä luodaan edellytykset niin uusien pelaajien rakastumiseen lajiin kuin myös pidetään kiinni ja huolehditaan innostuksen jatkumisesta jo pidempään pelanneilla. Haluan, että autamme seuraorganisaatioita kehittämään toimintamallejaan, jotta tälle kaikista arvokkaimmalle perustyölle luodaan parhaat mahdolliset edellytykset.

Elämyksellisempiä tapahtumia
F-liiga on ottanut hienoja askelia eteenpäin ja lajin kuluttaminen on tietyiltä osin aivan eri tasolla kuin kolme vuotta sitten. Silti näen, että nimenomaan katsojakokemukseen parantaminen on avainasemassa, kun haluamme nostaa lajia uudelle tasolle. Katsojamäärien nostaminen pääsarjojen ja maajoukkueen ottelutapahtumissa on elintärkeää, jotta pystymme parantamaan myös kaupallisuutta. Kun halli on täynnä ja katsomo kannustaa rumpuryhmän johdolla, on kokemus innostava ja tunteita herättävä myös jokaiselle katsojalle. Tulee fiilis, että tähän yhteisöön haluan kuulua ja tänne haluan tulla uudestaankin. Fanikulttuurin rakentaminen on yksi tärkeimmistä asioista, kun haluamme lajia kehittää ja tähän tarvitsemme myös huippupelaajamme mukaan.

Sitten kun tapahtumissamme käy enemmän yleisöä, myös media ja yhteistyökumppanit seuraavat ja kiinnostuvat tapahtumistamme ihan eri tasolla. Yleisön houkuttelemiseksi lajin ottelutapahtumat vaativat parannusta palvelujen ja tapahtumaan liitettävän muun viihteen osalta. Pelkkä peli ei riitä kilpailussa kaiken muun vapaa-ajan viihteen kanssa, vaan samalla tarvitaan yleisölle tarttumapintaa pelaajiin ja toisaalta muutakin viihdykettä hallissa – hidastuksia screeneille tunteita nostattavista tilanteista, hyvää ruokaa ja juomaa, mahdollisuutta osallistua kisoihin, lapsille omaa ohjelmaa, jne. Seurojen nykyisillä resursseilla näitä on vaikea ratkoa, joten yksi avainkysymys on, mistä saamme lisää henkilöresursseja seuroille näitä järjestämään. Tähän pitää pureutua kunnolla ja kokeilla erilaisia toimintamalleja, esimerkiksi alumnitoimintaa. Salibandypelaajat ovat fiksua porukkaa, joten lopettaneiden pelaajien alumnitoiminta voisi olla yksi tapa saada vanhoja pelaajia ja heidän työelämässä kartuttamaansa kokemusta lisäresursseiksi joukkueiden taustoille, oikeasti elämäntilanteeseen sopivalla pienellä roolilla.

Merkittäviä uudistuksia sarjatoimintaan
Liiton sarjojen puolella nykyhallitus on jo linjannut, että ensi kauden sarjoja suunniteltaessa toimintaa ohjaava tekijä on kustannusten ja matkustamisen vähentäminen. Salibandyn pelaaminen ei saa olla liian kallista ja tähän pystytään vaikuttamaan myös ylätasolta. Olemme jo aloittaneet merkittävien, sarjatoimintaan perusteellisella tavalla vaikuttavien muutosten valmistelun ja tämä työ täytyy viedä loppuun. Miltä kuulostaisi, jos joissain sarjoissa osa lähipeleistä pelattaisiinkin viikolla harjoitusvuoroilla ja osa entiseen tapaan turnausmuotoisesti viikonloppuisin tai kaikki joukkueet eivät kohtaisikaan toisiaan yhtä monta kertaa vaan paikallispelejä saatettaisiin pelata enemmän? Näiden ja muiden uudistusideoiden vaikutuksia tutkitaan, jotta pystymme jo ensi kaudella tarjoamaan kilpailukykyisemman ja vastuullisemman tavan harrastaa.

Uudet tavat pelata
Salibandyn 5vs5 tuote on huipputasolla hyvä. Sen lisäksi tarvitsemme toisen, erilaista kohderyhmää koukuttavan 3vs3 tuotteen. Vihdoin tällä kaudella 3vs3 toiminta pääsee kunnolla käyntiin ja tulevaisuudessa tästä pitää kasvattaa toinen kivijalka lajille. Näin saamme niin seurojen kuin liitonkin toimintaan ihmisiä, joita perinteinen salibandy ei houkuta. Olemme jo madaltaneet kynnystä osallistua sarjatoimintaan järjestämällä tietyissä ikäryhmissä kevyempää toimintaa ja toimintaan on mahdollista päästä mukaan joustavammin myös kesken perinteisen kilpailukauden. Tätä kynnystä pitää edelleen madaltaa ja vähitellen mahdollistaa ja markkinoida myös tapoja liikkua salibandyn parissa kertaluontoisesti omien aikataulujen mukaan, ilman omaa säännöllistä joukkuetta.

Mihin asioihin haluaisit erityisesti vaikuttaa hallituksessa?
Puheenjohtajana minulle olisi tärkeintä, että hallitus priorisoi tuottavuuden ja lajin elinvoiman kannalta tärkeimmät asiat. Meidän täytyy keskittää resurssimme mitattavasti vaikuttavuutta ja tuottavuutta tuoviin asioihin ja tätä kautta myös pystyä lisäämään resursseja. Tämän vuoden tapaista kulukuuria ei voida jatkaa, vaan talous täytyy saada tasapainoon yksinkertaisesti joko tuloja kasvattamalla tai kiinteitä kuluja leikkaamalla. Uuden hallituksen tärkein tehtävä on varmistaa, että meillä on varaa ja kykyä investoida kasvuun.

Vaikuttavuutta tuottavia asioita ovat esimerkiksi uusia pelaajia ja joukkueita seuroihin tuovat toimenpiteet ja liigan katsojamäärien merkittävä kasvu. Toivon, että saamme hallitukseen hyvää osaamista erityisesti yrityselämästä (johtaminen, talousosaaminen, myynti, markkinointi, digitalisaatio), jotta pystymme paremmin tukemaan liiton organisaatiota. Haluan rakentaa toimintamallin, jonka avulla vuorovaikutus liiton organisaation ja hallituksen välillä kasvaa ja tätä kautta hallituksen jäsenten osaaminen saadaan paremmin liiton ja sitä kautta myös seurojen organisaatioiden tueksi.

Minulle on tärkeää, että vuoropuhelu liiton ja seurojen välillä on aktiivista. Olemme jo parantaneet seurojen ja joukkueiden äänen kuulumista mm. rakentamalla säännöllisen sarjapalaverikäytännön useimmille tasoille, mutta rakenteita kohtaamispisteille ja seurayhteistyölle tulee vielä lisätä. Samalla liiton puolelta täytyy olla joustavuutta tehdä ratkaisuja joukkueiden yhteisen tahtotilan mukaan. Yksikään joukkue ei saisi jäädä toiminnasta pois siksi, että toimintamme on liian kankeaa. Myös yhteistyötä pelaajien suuntaan tulee lisätä ja sekä kykyä kuulla sieltä tulevia innovaatioita esimerkiksi nuorten ja alasarjojen toiminnan kehittämiseksi.

Vapaa sana
Viedään yhdessä lajia eteenpäin asenteella ”If there is will, there is way!”

Lisätietoja minusta löytyy myös LinkedIn profiilista: www.linkedin.com/in/kaarina-vuori