Hallitusehdokas: Mika Saastamoinen

Perustiedot
Nimi: Mika Saastamoinen
Ikä: 47
Koulutus: YTM
Ammatti: Talouspäällikkö (liikunta-alan yritysten osaomistaja)
Kotikunta: Helsinki
Ehdottanut seura/seurat: Pohjanmaan salibandyerotuomarikerho (POSBEK), Päijät-Hämeen Salibandyerotuomarikerho (SBEK), Tampereen Salibandyerotuomarikerho (TaSe), Uudenmaan Salibandyerotuomarikerho (USBEK)

Missä tehtävissä salibandyn parissa toimit tai olet aiemmin toiminut?
Salibandy on ollut osana elämääni vuodesta 1997. Kokemukseni lajin parista on monipuolista. Kosketukseni salibandyyn alkoi Lihamylly-nimisessä seurassa pelaajana, valmentajana, seura-aktiivina, hallitustyöskentelyssä ja myös seuran toiminnanjohtajana sen divariaikoina.

Erotuomarointi tuli mukaan vuotta myöhemmin 1998 ja on pysynyt aktiivisesti mukana nyt 25 vuotta. Nykyisin pääpaino on Salibandyliiton kilpailutoiminnassa pääsarjatoiminnan puolella. Salibandyliiton valiokuntatyötä takana vuodesta 2012, jolloin aloitin erotuomarivaliokunnan jäsenenä ja kansainvälisen Salibandyliiton erotuomarivaliokunnan jäsen olen ollut vuodesta 2017. Toimin tällä hetkellä aktiivisena jäsenenä näissä molemmissa valiokunnissa. Valiokuntatyön ohessa toimin kansallisesti pääsarjojen otteluvalvojana ja kansainvälisten otteluvalvojien ryhmässä.

Salibandyliitossa työskentelin palkkatöissä vuosina 2016–2020 erotuomaripäällikkönä, seurakehittäjänä sekä seurakehityspäällikön sijaisena, jolloin myös Salibandyliiton johtoryhmän toiminta tuli tutuksi. Salibandyliitossa toimin myös työsuojelupäällikön sijaisena ja työntekijöiden äänestämänä työsuojeluvaltuutettuna.

Valmentajana olen toiminut viidentoista vuoden ajan, joista yhden kauden naisten Salibandyliigajoukkueen valmentajana ja pelaajana kokemusta on kakkosdivisioonatasolla ja siitä alaspäin.

Muu aktiivisuus: luottamustoimet, järjestökokemus jne.
Olen toiminut liikunta-alan yrityksissä osaomistajana viidentoista vuoden ajan.

Tällä hetkellä toimin viiden eri pienyrityksen osaomistajana ja hallituksen jäsenenä. Kolmesta näissä yrityksissä palvelutarjonnassa on salibandy. Näitä ovat Joensuun Raatekankaan Liikuntakeskus (www.liikuntakeskus.net), Pieksämäen Bola Pieksämäki (www.bolapieksamaki.fi) ja Mustasaaressa toimiva OP-Arena (www.op-arena.fi).

Nämä kaikki ovat antaneet laajan kokemuspohjan ja ymmärryksen salibandyyn liittyvän yksityisen palvelutarjonnan mahdollisuuksista ja haasteista.

Miksi olisit hyvä henkilö hallituksen jäseneksi?
Vahvuuteni on monipuolinen kokemukseni salibandyn eri osa-alueista ja sitä kautta kehittynyt kyky ymmärtää laajoja kokonaisuuksia ja asioiden vaikutuksia toisiinsa.

Uskon hallitustyöskentelyn muistuttavan monin tavoin Salibandyliiton valiokuntatyöskentelyä. Ymmärrän missä määrin aikaa ja työtä hallituksessa työskenteleminen vaatii, jotta se auttaa aidosti toiminnan kehittämisessä pitkäjännitteisesti.

Hallituksessa toimijana minulle olisi on tärkeää tukea lajin harrastajien mahdollisuuksia siten, että jokaisella on mahdollisuus harrastaa lajia itselleen sopivasti, kaikista ei tule huippupelaajia, ja Salibandyliiton tulee nähdä vaivaa sen eteen, että jokaiselle tarjotaan mahdollisuus oman mielenkiinnon kohteisiin. Tätä ei voi tehdä ilman, että joko ymmärtää tai haluaa oppia ymmärtämään esimerkiksi kilpailutoiminnan kehitysasioiden merkitystä ja vaikutusta eri osa-alueisiin, kuten pelaajiin, pelaajien tai perheiden kustannuksiin, erotuomaritoimintaan ja olosuhdevaatimuksiin.

Erotuomarina/otteluvalvojana toimiminen on opettanut ensin kuuntelemaan ja vasta sen jälkeen analysoimaan kuulemaansa. Mielestäni analyyttinen ja faktoihin perustuvaan päätöksentekoon tarvitaan ennen kaikkea erilaisten näkemysten aitoa kuuntelemista ja tätä kautta molemminpuolista oppimista.

Toiminnassani minulle on tärkeää tehdä parhaansa siten, että se heijastuu ennen kaikkea toiminnassa konkreettisiin tekoihin.

Mikä on mielestäsi suomalaisen salibandyn tila tällä hetkellä? Missä on onnistuttu, missä on parannettavaa?
Laji on suosittu liikuntamuoto Suomessa ja tämä on minusta selkeästi suurin vahvuutemme. Myös huipputasolla laji menestyy kansainvälisesti hyvin.

Liikunnan merkitys hyvinvoinnin edistäjänä kasvaa koko ajan ja salibandyn asema on yhä hyvä. Samaan aikaan rekisteröityjen pelaajien määrä on jäänyt alemmalle tasolle kuin ennen koronaa, joka on merkki siitä, että salibandyn vetovoimaa liiton sarjoissa voidaan vielä kehittää. Vaikka salibandyn pelaaminen on yhtä hauskaa kuin viisi vuotta sitten, niin pelaaminen liiton sarjoissa on arjen kiireissä liian vaikeaa.

Urheilun kustannukset ovat yleisesti kasvussa ja tämä koskee salibandyakin lajina. Miten tätä konkreettisesti voidaan ohjata harrastajille edullisemmaksi, on tärkeä parantamisen paikka.

Lisäksi nuorten erotuomarien, etenkin alle 18-vuotiaisen, asemaa on kentillä parannettava, jotta harrastus on heillekin kiusaamisvapaata ja nuori/lapsi voi harrastaa turvallisesti myös erotuomarointia/pelin ohjaamista.

Salibandy on iso liikunnan ja hyvinvoinnin muoto Suomessa, mutta lajille on tärkeää uudistua ja pystyä pysymään yhtä merkittävässä asemassa myös tulevaisuudessa.

Mihin asioihin haluaisit erityisesti vaikuttaa hallituksessa?
Salibandyliiton talouden seurantaa ja sen ohjaamista. Salibandyliiton toimintasuunnitelmassa vuoden 2023 budjetissa tuloja on yhteensä 10,399 miljoonaa euroa. Lajiliiton kaikille tasoille (liitosta pelaajiin ja muhin sidosryhmiin) on erittäin merkitsevää, miten lajiliitto allokoi menoeriä eri kohteille tulovirroistaan. Toisaalta on myös pohdittava avoimesti sitä, mikä on sopiva tuottojen määrä; varsinkin kerättynä harrastajilta ja heidän vanhemmiltaan erilaisten maksujen kautta.

Toinen, hyvin konkreettinen, keskittymisalue olisi kilpailutoiminnan kokonaisuus. Sääntöjen, ohjeiden ja määräysten tulee olla sekä ymmärrettäviä. Keskeinen osa tätä on valvonta, että kyseisiä määräyksiä ja sääntöjä noudatetaan ja niiden noudattamatta jättämisestä seuraa järkevä seuraus. Tällä hetkellä koen, että liiton sääntöjen, määräysten ja ohjeiden kokonaisuus on haastava ymmärtää kokonaisuutena ja tämän kehittäminen selkeämmäksi kokonaisuudeksi auttaisi varmasti kaikkia.

Lajin harrastaminen tulee olla kaikille ja kaikissa rooleissa turvallista. Kuten aiemmin jo nostin esille, niin varsinkin lasten, jotka toimivat salibandyssa pelinohjaajina ja erotuomareina tulee pystyä toiminaan näissä tehtävissä ilman aikuisten painostusta tai suoranaista kiusaamista. Erotuomaritoiminnan kokonaisuudessa on paljon kehitettävää, niin erotuomareiden omaan toimintaan kuin siihen, miten erotuomareita kohdellaan osana lajia. Jatkuva taiteilu siinä, onko erotuomareita riittävästi lajissa, on kilpailutoiminnan arkipäivää ja uskon että tämän osa-alueen ymmärtämisessä ja kehittämisessä minulla olisi paljon annettavaa.

Lisäksi on tärkeä muistaa, että laji on kansainvälinen. Salibandy ei ole pesäpallon kaltainen laji, jossa yksi kansallinen lajiliitto voi toimia puhtaasti omasta näkökulmastaan, vaan muidenkin keskeisten salibandymaiden näkemyksiä on kuunneltava esimerkiksi lajin pelisääntöjen yhteydessä.

Vapaa sana
Konkretia, konkretia, konkretia.

Olen toiminut aiemmin useissa Salibandyliiton projekteissa aktiivisena työryhmän jäsenenä.

Näistä nostan tähän esimerkeiksi erotuomaritoiminnan arvostuksen kehittäminen -projektin sekä viime vuonna perustetun pelin ja sen turvallisuuden ohjausryhmän. Molemmat ovat toimineet siltä osin hyvin, että asioista on projekteissa keskusteltu laajasti ja monipuolisesti. Toisaalta näkemykseni mukaan konkreettinen hyöty käytännön toimien kautta on jäänyt valitettavan pieneksi.

Haluan osaltani kehittää toiminnan kulttuuria siihen, että toimenpiteet tuottavat konkreettisia tekoja.