Miehet

Haastajasta nelinkertaiseksi maailmanmestariksi

Suomen miesten salibandymaajoukkue perustettiin 1985 ja se pelasi ensimmäisen virallisen maaottelun Sollentunassa 28.9.85. Suomi meni 1-0 johtoon Pekka Kainulaisen maalilla, mutta vuosia tosissaan pelannut Ruotsi voitti lopulta 13-1.

Suomi kruunattiin Euroopan ykköseksi 1995, mutta maailmanmestaruutta jouduttiin jahtaamaan vuoteen 2008 saakka. Suomi nappasi lajin ykkösmaan aseman uusimalla tittelinsä 2010 Helsingin Hartwall Areenalla 13 267 katsojan edessä. Suomen kolmas MM-kulta tuli joulukuussa 2016 Riiassa, kun Ruotsi kaatui finaalin rangaistuslaukauskisassa. Kultaputki sai jatkoa Prahassa 2018. MM-finaalissa kaatui jälleen Ruotsi, tällä kertaa 6-3-lukemin.

Suomi isännöi ensimmäiset arvokisat

Vuonna 1994 pelattiin ensimmäiset arvokisat, kun Suomella oli kunnia isännöidä EM-kisoja Helsingissä. Suomi sijoittui varsin odotetusti hopealle Ruotsin oltua loppuottelussa etevämpi maalein 4-1. Yllätyskin nähtiin, sillä alkulohkon ottelussa Suomi yllätti ruotsalaiset 5-4.

Kultahuumaa Zürichissä 1995

Kevään 1995 EM-kisat Sveitsissä olivat Suomen juhlaa. Sinivalkoinen joukkueemme voitti ensin tiukassa välierässä Sveitsin Toni Huhtalan jatkoaikamaalilla. Loppuottelussa Ruotsi painosti, muttei saanut eroa aikaan ja varsinaisen peliajan päätyttyä tasan mentiin jatkoajalle. Maalia ei nähty siinäkään, vaikka Suomella oli jopa rangaistuslaukaus. Sebastian Freudenthal kuitenkin sijoitti sen pystytolppaan ja Euroopan mestari oli haettava rangaistuslaukauskisasta. Siinä Jari Pekkola ja Jari-Pekka Lehtonen onnistuivat maalinteossa ja Jan Gråstenin torjuttua kuin noiduttuna Suomi juhli EM – titteliä.

Salibandyn voimannäyttö Globenissa

Keväällä 1996 pelattiin Ruotsissa ensimmäiset MM – kisat. Suomi oli hopealla hävittyään loppuottelun Ruotsille selvästi 5-0. Joskus huonoksi yleisölajiksi epäilty salibandy näpäytti epäilijöitä, kun Tukholman Globeniin oli ahtautunut huikeat 15 106 katsojaa loppuottelua seuraamaan.

Pettymys Prahan keväässä

Prahan MM – kisat 1998 olivat Suomelle pettymys. Jo alkulohkossa tahmeasti pelannut Suomi kompastui välierässä Sveitsiin. Suomi tasoitti pelin viime hetkillä, mutta jatkoaika ei tuonut ratkaisua ja rangaistuslaukauskisassa Sveitsi oli etevämpi edeten loppuotteluun Ruotsia vastaan.

Lähellä, mutta kaukana Oslossa

Keväällä 2000 Oslossa jopa suosikiksi tarjottu Suomi palasi taas finaalijoukkueeksi. Loppuottelussa kuitenkin Ruotsi oli parempi maalein 5-3. Suomi teki finaalista MM – historian tasaisimman, mutta matkaa Ruotsin tasolle on vielä vähän jäljellä.

Hopeaa mahtavista kotikisoista

Keväällä 2002 Suomi laittoi kotikentällään Ruotsin vielä Osloakin tiukemmalle, mutta käteen jäi vain hopeaa. Leijonat tasoittivat pelin vielä päätöserän puolivälissä. Sen jälkeen Ruotsi kuitenkin repäisi uudelleen johdon, jonka se piti loppuun saakka. Kotikisat olivat kuitenkin menestys, sillä medianäkyvyys oli kaikkien aikojen suurin ja yleisöryntäys huipentui 13 665 katsojan edessä Hartwall Areenalla pelattuun finaaliin.

Pettymys Sveitsissä 2004

Sveitsin MM – kisoista 2004 kultaa tavoitellut Suomi sai jälleen kerran pettyä. Alkulohkon tappio Sveitsille toi maailmanmestari Ruotsin vastaan jo välierässä. Siinä Suomi taipui kolmannessa erässä 3-2 -johdosta 3-5 -tappiooon ja jäi pronssiotteluun. Joukkue pääsi kotimatkalle mitalit kaulassa, kun Sveitsi kaatui lopulta rangaistuslaukauskisan jälkeen 8-7.

Katkera jatkoaikatappio Globenissa 2006

Suomi pääsi lähemmäksi MM-kultaa kuin koskaan aiemmin toista kertaa Ruotsissa pelatuissa MM-kisoissa. Tuloksena oli kuitenkin katkera 7-6 jatkoaikatappio Ruotsille.

Prahassa kaikki oli toisin

Salibandymaailma sai vihdoin ja viimein uuden miesten maailmanmestarin Prahassa. Uusitun arvokisakalenterin mukaisesti MM-kisat pelattiin ensimmäistä kertaa joulukuussa.
Ruotsin valtakausi MM-kisoissa päättyi jännittävässä finaalithrillerissä. Nyt oli Suomen vuoro vihdoin ja viimein tarttua valtikkaan kapteeni Mikael Järven kohottaessa voittopokaalin Tero Tiitun sinetöimän 7-6 jatkoaikamaalin jälkeen.

Suomen dominointia Helsingissä 2010

Kauan odotetut kotikisat joulukuussa 2010 olivat alusta loppuun suomalaista salibandyjuhlaa. Alkusarjan selvät voitot Tanskasta, Kanadasta ja Venäjästä saivat jatkoa puolivälierävoitossa Latviasta. Välierässä Tshekki johti melkein puoli ottelua kunnes Suomi sai maalitilinsä auki ja jyräsi 6-1-voittoon. Finaalissa Ruotsi nosti päätään vain toisen erän 2-1-kavennuksellaan, mutta Mika Kohosen illan toinen maali melkein heti perään palautti Suomen kahden maalin johtoon. Päätöserässä Rickie Hyvärinen ja Mikko Kohonen laukoivat Suomen 5-1-johtoon, ja lopussa Lassi Vänttinen  aloitti kultajuhlat tekemällä tyhjiin loppunumerot 6-2.

Pelinopeus katosi

Sveitsissä 2012 pelatusta MM-turnauksesta tuli pettymys kun Suomi ei saanut omaa peliään kunnolla käyntiin koko viikolla ja jäi lopulta hopealle. Vielä puolivälierä Tshekkiä vastaan toi vakuuttavan voiton, mutta välierässä Suomi joutui kapuamaan kahden maalin taka-ajoasemasta tasoihin voittaakseen lopulta Juha Kivilehdon jatkoaikamaalilla 4-3. Finaalissa ei sitten onnistunut aluksi mikään, ja huikean hyvin pelannut Ruotsi karkasi käsittämättömään 9-0-johtoon ennen kuin peli tasaantui. Ruotsi voitti lopulta 11-5 ja jätti suomalaisille paljon mietittävää.

Kasvojenpesu Göteborgissa 2014

Vielä Göteborgin kisoissa 2014 Suomi jäi hopealle, mutta selvästi edellistä finaalia ryhdikkäämmällä esityksellä. Suomi karkasi finaalissa Jani Kukkolan ja Risto Töllikön maaleilla 2-0-johtoon taipuakseen lopulta 2-3. Taistelu kullasta jatkui kuitenkin finaalin loppusummeriin saakka.

Kettusen kauden kultainen päätös 2016

Riiassa 2016 Suomi tarjoili todellisen trillerin jo välierässä, jossa Eemeli Salin laukoi voittomaalin Tshekin verkkoon vain kuusi sekuntia ennen loppusummeria. Finaalissa Ruotsia vastaan Suomi oli 1-3-tappiolla, mutta nousi tasoihin ja lopulta rangaistuslaukauskisan voittoon. Ratkaisevat pallot torjui siinä Jarno Ihme Eero Kososen urakoitua peliajalla. Peter Kotilainen voitti kisojen pistepörssin ja palkittiin turnauksen arvokkaimpana pelaajana.

Praha jälleen kultainen kaupunki 2018

Prahassa Suomi voitti ensimmäisen nuorten maailmanmestaruutensa 2003 ja ensimmäisen miesten kultansa 2008, ja 2018 sielä juhlittiin jälleen. Suomi kelasi alkusarjassa vähän kerrallaan vauhtia taipuen muun muassa Ruotsille, mutta pudotuspeleissä oikeat viisikot löytyivät ja ote oli terästä. Suomi kaatoi puolivälierässä Saksan 6-1, semifinaalissa Petri Kettusen luotsaaman Tshekin 7-2 ja loppuottelussa Ruotsin 6-3. Edes vastustajan nousu kahden maalin takaa lukemiin 2-2 kolmannessa erässä ei hätkähdyttänyt, vaan Suomi meni uudelleen menojaan. Joonas Pylsyn vuoro oli tulla valituksi kisojen tähdistöön.

Koronan kiusaamista kotikisoista hopeaa

Suomen MM2020-kotikisat pelattiin koronapandemian vuoksi vuodella lykättyinä joulukuussa 2021. Suomi voitti Helsingin jäähallissa alkulohkonsa puhtaalla pelillä kaataen muun muassa Ruotsin MM-kaukaloiden ennätysnumeroin 7-3. Puolivälierässä taipui Slovakia 5-1 ja huipennuksessa Hartwall Arenassa välierässä Tšekki Sami Johanssonin viimeisen minuutin maalilla 4-3, mutta finaalissa lento katkesi. Suomi johti avauserän jälkeen 2-0 ja nousi Ruotsin dominoiman toisen erän jälkeen viimeisellä kymmenminuuttisella vielä kahden maalin takaa tasoihin Justus Kainulaisen sinetöidessä hattutemppunsa. Puolitoista minuuttia ennen summeria Ruotsi kuitenkin iski vastaiskusta voittomaalin ja ehti vielä rumentaa lukemia tyhjään verkkoon. Ennen loppuottelua äänestettyyn turnauksen tähdistöön arvostettiin Suomen joukkueesta puolustaja Juha Kivilehto sekä hyökkääjät Ville Lastikka ja Justus Kainulainen.

Kuusi päävalmentajaa

Vesa Saarinen teki aikanaan pioneerityön Suomen maajoukkueen valmentajana. Häntä ovat tehtävässä seuranneet Jouni Kettunen, Marko Lahikainen, Antti Ruokonen, Jari-Petri Anttila ja Pasi Tilander.
Petteri Nykky hoiti päävalmentajan tehtävää 2004 MM-kisaprojektista lähtien ja luovutti helmikuun 2011 Ruotsi-maaottelupäivän jälkeen soihdun Petri Kettuselle. Keväällä 2017 Nykky aloitti toisen pestinsä päävalmentajana.