Maailman parhaat salibandypelaajat juoksevat 11 päivän kuluttua kaukaloon Puolan Wroclawissa, kun armas lajimme haluaa esittää parastaan World Gamesin uutuuslajina. Ihan ainutkertainen ei tapaus ole, sillä loppukesästä 1997 salibandy oli näytöslajina World Gamesissa Lahdessa.
Maailma 1997. Suomessa presidenttinä Martti Ahtisaari, Venäjällä Boris Jeltsin ja Yhdysvalloissa Bill Clinton. Deng Xiaoping, Veikko Vennamo ja Prinsessa Diana kuolivat, Aleksi Saarela, Alisa Vainio ja Sebastian Aho syntyivät. Michael Jackson esiintyi Helsingin Olympiastadionilla ja Valmetin Uudenkaupungin tehdas supisti Lada Samaran tuotantoa pienentyneen kysynnän vuoksi.
Salibandyssa VFT oli voittanut keväällä ensimmäisen Suomen mestaruutensa, naisissa Erä III oli uusinut SM-tittelinsä jättämällä Josban kolmannen kerran peräkkäin hopealle. Miesten ja naisten ensimmäiset MM-kisat olivat takana, ja kummassakin Ruotsi oli kaatanut Suomen finaalissa.
Ruotsin kaataminen salibandyssa oli paljon nykyistä harvinaisempaa herkkua, ja arkkivihollisen kohtaaminen oli Lahden World Games -turnauksenkin yksi päätavoite. Pikkuinen turnaus olikin, kun mukana olivat Suomen ja Ruotsin lisäksi vain Sveitsi ja Latvia. Alun perin oli mukaan kutsuttu kevään 1996 kärkinelikko, mutta Norjan ja Tshekin jätettyä ilmoittautumatta aukesi paikka Sveitsille ja muita kolmea selvästi heikommalle Latvialle.
Lahden World Games -nelikko pelasi yksinkertaisen alkusarjan, jonka Ruotsi vei puhtaalla pelillä kaadettuaan Suomen 7-5. Kakkonen Suomi kaatoi Sveitsin 5-1 ja riepotti Latviaa 14-0. Tapahtuman huipensi Suomen ja Ruotsin välinen finaali, jossa Petteri Hokkanen kuittasi Ruotsin johtomaalin ja Pasi Vänttinen sekä muuan Mika Kohonen laukoivat Suomen 3-1-johtoon. Silloinen mahtimaa kuitenkin kavensi ennen taukoa, ja ottelun viimeisellä viisiminuuttisella Ruotsi käänsi pelin edukseen paikalla ja TV-ruutujen ääressä jännittäneiden suomalaisten kiukuksi. Jan-Erik Vaara tasoitti kolme minuuttia ennen loppua, ja runsaat kaksi minuuttia vaille täyttä aikaa Conny Svensson laukoi pokaalin Ruotsille lyömällä irtopallon ohi maalivahti Tommi Lindbergin.
Tuohon maailmanaikaan Suomen uskottiin vielä olevan ”pelimiesten kympillä” ruotsalaisia henkisesti heikompi, ja myyttiä vahvisti jo ennen finaalin johtoaseman sulamista joukkueiden alkusarjakohtaaminen. Siinä Suomi nousi kolmen maalin takaa tasalukemiin 5-5 ennen kuin Ruotsi ratkaisi pelin kolmannen erän maaleillaan.
Kesän World Gamesissa 1997 teki tuloaan maailman huipulle Happeen lupaava keskushyökkääjä Mika Kohonen, joka pelasi Lahdessa uransa kolmannen, neljännen, viidennen ja kuudennen miesten maaottelun.
– Vauhti on aivan toista luokkaa, ja maaotteluissa saa ajaa runkoon paljon kovempaa, nuorukainen pohti Salibandy-lehden haastattelussa.
Tarjouksia oli ehtinyt tulla jo seitsemältä eri joukkueelta, mutta Kohonen viihtyi edelleen hyvin Jyväskylässä, jossa Happeen nousu liigan huipulle olisi vain ajan kysymys.
Wroclawissa 2017 Mika Kohonen rakentaa edelleen Suomen maajoukkueen peliä.
Jo 1997 nähtiin salibandyn osallistuminen World Gamesiin askeleena kohti olympiaunelmaa, vaikka Salibandyliiton hallituksen puheenjohtaja Risto Kauppinen jäitä hellehattuihin lusikoikin.
– Vielä ei kannata luulla, että olisimme näiden kisojen jälkeen olympiakelpoisia. Olympialaisiin on nykyään entistä vaikeampi päästä, kun enää ei ole edes näytöslajeja mukana, Kauppinen muistutti viisi olympiadia sitten.
Kova juttu oli myös World Games -otteluiden näkyminen televisiossa, mikä oli salibandylle nykyistäkin harvinaisempaa.
Jari-Petri Anttilan ja Antti Ruokosen valmentamassa Suomen World Games -joukkueessa pelasivat 1997 Akseli Ahtiainen, Sebastian Freudenthal, Mikko Grönqvist, Petteri Hokkanen, Toni Huhtala, Petri Huttunen, Petri Kettunen, Mika Kohonen, JP Lehtonen, Tommi Lindberg, Sami Matikainen, Markku Pitkänen, Vesa Punkari, Mika Sandell, Janne Savenius, Marko Sompa, Janne Tähkä, Pasi Vänttinen ja Hannes Öhman.