Salibandyliiga vauhtiin 21. syyskuuta – esittelyssä EräViikinkien tshekkivaltti

Tshekin ja Suomen välille syntyi ilmasilta, joka tuo huippulupauksia suomalaisen salibandy-yleisön eteen – Ondrej Vitovec hakee Suomesta oppia, jolla ryövätään maailmanmestaruus kotijoukkueen nenän edestä.

TAPANILA. Lauri Kapanen, Jani Kukkola, Mika Moilanen. Suurelle yleisölle tutut nimet taistelevat menestyksestä Helsingin salibandy-ylpeyden EräViikinkien joukkueessa tälläkin kaudella. Salibandyliiga starttaa lauantaina 21. syyskuuta.

Tarkkasilmäiset ovat kuitenkin huomanneet, että EräViikinkien pelipaitojen selkämyksiin on tänä ja viime kautena kuitenkin painettu Salibandyliigajoukkueelle poikkeuksellisen monta ulkomaalaispelaajan nimeä. Nimet, kuten Forman, Bursik, Zavrel, Havlas, Vitovec ja Hemerka juontavat juurensa Tshekkiin, josta EräViikingeille on tullut jo jonkinlainen toinen koti.

Kiihtynyt pelaajavirta Tshekistä Suomeen on ollut EräViikinkien ja Tshekin salibandyliiton pitkäaikaisen yhteistyön tulosta, joka on jatkunut valmentajavaihtojen jälkeen myös pelaajavaihtoina ja pelaajasiirtoina.

vitovec350r.jpgEräViikinkien liigajoukkueen perjantaisissa harjoituksissa Mosahallin penkillä hikeä otsaltaan pyyhkii nyt myös Tshekin maajoukkuepuolustaja, 23-vuotias Ondrej Vitovec, joka on asunut Suomessa viitisen viikkoa.

– Suurin syy tänne tulooni oli se, että halusin etsiä opiskelupaikan ulkomailta. Kun yhdeksi vaihtoehdoksi nousi esiin Helsinki, otin yhteyttä EräViikinkeihin ja siitä eteenpäin kaikki on sujunut todella hyvin, Vitovec kuvailee.

– Täällä on luvassa tosi nopeaa salibandya. Joukkueessa pelaa paljon maailmanmestareita, joten tämä on minullekin ihan uusi tilanne, kun joudun todella taistelemaan omasta pelipaikastani. Tshekissä minulla oli vakiintunut asema joukkueessani, Vitovec miettii.

EräViikingeille Tshekin yhteistyö oli alkuun valmennuksellinen voimavara, mutta hyvän maineen myötä siitä on kasvanut myös pienoinen kilpailuetu pelaajamarkkinoilla. Nuorten maailmanmestaruutta jo juhlinut Tshekki on nouseva salibandymaa, jonka pelaajien keskuudessa kulkee sana erinomaisesti asiansa hoitavasta helsinkiläisseurasta. Positiivisin sävelin soiva puskaradio on EräViikingeille kullanarvoinen asia.

– Salibandy on vielä siinä pisteessä, ettei lajissa liiku raha. Pelaajille toki jotain maksetaan, mutta ei salibandyssa vielä esimerkiksi ole ammattilaisjoukkueita. Se, miten hoidamme lajin ympärillä olevat asiat, on meille supertärkeätä. Tiedostamme sen, että sana kulkee nopeasti. Jos homma ei toimi, siitä leviää tieto nopeasti ja sama toisin päin, EräViikinkien urheilujohtaja Joonas Naava kertoo.

– Yksi iso asia Ondrej’n siirron taustalla oli se, että hän oli ollut yhteydessä niihin pelaajiin, jotka meillä olivat käyneet. Hän kuuli heiltä, että asiat toimi tosi hyvin ja se oli se viimeinen kynnys, että Ondrej päätti tulla tänne, Naava jatkaa.

Eikä Ondrej ole suinkaan ainoa tshekkitaituri, jonka EräViikingit onnistui täksi kaudeksi vakuuttamaan. Saman perjantai-illan harjoituksissa liigavauhtia kokeilee myös Adam Hemerka, joka on nuori ja lupaava keskushyökkääjä.

– Hän on meidän villi korttimme. Adam on vielä varsinaisesti EräViikingit-Akatemian listoilla, mutta on mielenkiintoista nähdä, kumman joukkueen riveissä hän lopulta kautensa päättää. Kyseessä on todella lupaava pelaaja, Naava kehuu.

“Suomalaispelaajilla kaikki näyttää niin helpolta”

Ensi näkemän perusteella Ondrej Vitovec on EräViikingeille alkavalla liigakaudella vahvistus. Suurimmat vahvuudet tshekkiläisellä ilopillerillä ovat fyysisessä puolustuspelissä ja pelin avaamisessa. Tulisesta laukauksesta voi myös povata pienoista kauhua vastustajan maalivahdeille.

vitovec_350l.jpg– Suurin tavoitteeni on ottaa täällä seuraava askel pelaajana. Haluan olla taistelemassa maailmanmestaruudesta puolentoista vuoden päästä. Kisoissa, jotka käydään vielä juurikin täällä Helsingissä, Vitovec sanoo jämerästi.

Tshekkipuolustajalla on selvä visio siitä, mitä oppia hän haluaa EräViikingeistä saada ja viedä oman kotimaansa käyttöön, jotta myös maajoukkue ottaisi hänen avullaan seuraavan askeleen.

– Osaamme olla fyysisiä, mutta meidän on opittava pelaamaan pallon kanssa. Yksi tärkeä asia on maalinteko, olemme siinä suorastaan surkeita. Suomen kaltaiset joukkueet painavat pallon aina maaliin, kun paikka tulee. Me emme.

– Totta kai henkilökohtaisessa taitotasossa on myös suuri ero. Suomalaispelaajat ovat taitavia mailankäsittelijöitä ja osaavat kikkailla pallon kanssa. Laukaukset lähtevät vaivatta ja kaikki näyttää niin helpolta, Vitovec luettelee.

Kaukalon kauhu löytyy Classicin pelipaidasta

Vitovecin opiskelut eivät ole vielä alkaneet, joten tshekkipuolustaja on saanut elää tovin “salibandyammattilaisen” arkea. Tavalliseen päivään Helsingissä on kuulunut harjoittelua pari kertaa päivässä ja kielen opiskelua. Heti ensimmäisissä joukkueharjoituksissa selvisi yksi laatua parantava tekijä – pelaajien osallistumisprosentti.

– Iso etu Tshekkiin verrattuna täällä on se, että jokaisessa harjoituksessa on 20 pelaajaa mukana. Pystymme tekemään kaikki harjoitukset laadukkaasti ja täysillä. Edellisessä joukkueessani pelaajia oli välillä hädin tuskin 15 mukana. Ja tietysti kun joukkue on täynnä huippuja, on vauhtikin koko ajan ihan toista, Vitovec kehuu.

Salibandya intohimoisesti pelaava, ja myös katsojana seuraava Vitovec odottaa alkavaa Salibandyliigan kautta vesi kielellä. Tulevista vastustajistaan hän luettelee innoissaan nimiä, kuten Kotilainen, Kohonen, Lastikka ja Kailiala. Classicia hän kuvailee “Suomen maajoukkueeksi” ja sieltä nousee esiin myös vastustaja, jota hän ei haluaisi kohdata…

– Osaan helposti sanoa sen pelaajan, jota en haluaisi kohdata! Eemeli Salin, hän on pahin vastus koko maailmassa. Hän on vahva, taitava ja ihan kaikkea. Häntä vastaan on todella vaikea pelata, Vitovec nauraa.

Kovin pitkään tshekkipakin ei tarvitse kohtaamista jännittää. Classic ja Eemeli Salin saapuvat Vantaan Energia Areenalle EräViikinkien kotiavaukseen 29. syyskuuta.

Salibandyliiga alkaa lauantaina 21.9. Listat kauden Ruutu+:n ja VeikkausTV:n ottelulähetyksistä.

Katso Ondrej Vitovecin esittely videona:

Teksti: Jyri Kivimäki
Kuvat: EräViikingit

Jaa artikkeli