Joonatan Kovanen on yksi niistä suurista lupauksista, joita kannattaa pitää silmällä Nokian KrP:n ja Classicin huomisessa jäähalliottelussa.
Nokian KrP:n nuoren tähtihyökkääjän Joona Rantalan tietävät kaikki, mutta joukkueessa on toinenkin huippulupaava vuonna 1999 syntynyt hyökkääjä.
Lappeenrantalaislähtöisen Joonatan Kovasen ura on edennyt samoja latuja kuin hyvän kaverinsa Rantalan. Kaudella 2014–15 he mellastivat C-juniorien SM-sarjassa miten tahtoivat NST:n paidassa, kun Kovanen nakutteli 22 matsiin tehot 66+42=108 ja Rantala 19 ottelussa 123 (40+83) pistettä.
SM-hopeaa tuolloin saaneiden nuorukaisten pelaajapolut yhdistyivät jälleen vajaat kaksi vuotta sitten, kun molemmat siirtyivät KrP:n riveihin.
– Kyllä Rantalalla oli jonkin verran osuutta asiaan, mutta vaikutti se muutenkin hyvältä vaihtoehdolta kaikin puolin, Kovanen muisteli päätöstään.
Perjantaina hän pääsee esiintymään ensimmäistä kertaa seuransa virallisen kotikaupungin yleisölle. KrP isännöi Nokian jäähallissa Classicia Salibandyliigan tapahtumaottelussa.
– Vähän on hampaankolossa Suomen cupin finaalista, kun niin rumasti tuli takkiin. Varmasti hieno peli on tulossa. Todennäköisesti halli on täynnä ja pääsemme nauttimaan nokialaisesta yleisöstä. Luulen, että nyt on sauma ottaa pisteet kotiin, Kovanen mehusteli.
KrP:n ja Classicin pelaajia on viime aikoina hemmoteltu erityisillä otteluilla. Cupin finaali pelattiin Tallinnassa ja vain pari viikkoa myöhemmin on siis luvassa jäähallikohtaaminen livebändeineen ja spesiaaliohjelmineen.
– Tuo aina ekstralatinkia, kun poiketaan peruskaavasta. Nyt on vielä meidän kotipeli, Nokialla päästään pelaamaan, niin se tuo vielä lisää siihen, Kovanen lupasi paikalliselle salibandy-yleisölle.
Hän on erittäin tyytyväinen siirtoonsa juuri Tampereen kupeeseen. KrP kuuluu kiistatta liigan parhaisiin joukkueisiin. Rantalan lisäksi joukkuekavereista oli entuudestaan tuttu vain Mikko Laakso, jonka kanssa Kovanen oli pelannut nuorten maajoukkueessa.
– Tosi hyviä tyyppejä joukkue täynnä. Minut otettiin viime kaudella hyvin vastaan ja tuntuu, että tällä kaudella meillä on vielä yhtenäisempi porukka. Pelitkin ovat menneet hyvin, on ollut hauskaa kyllä.
Hauskuus on näkynyt tuloksissa. KrP keikkuu sarjataulukossa kakkosena ja on vahvasti kiinni kotiedussa. Tosin sarja on hyvin tasainen sijojen 2–7 välillä.
– Marraskuun tienoilla oli vaikeampi jakso joukkueella, mutta siitä on hyvin päästy yli. Alkukausi oli tosi hyvä varsinkin edelliskauteen verrattuna. Tasaisempia otteita olemme saaneet tällä kaudella, perustaso suorittamisessa on noussut, Kovanen analysoi pikaisesti.
Hän muistuttaa, että loput pelit olisi hyvä voittaa, jotta tavoitteeksi asetettu kotietu varmasti saataisiin. Classicin lisäksi se kohtaa viime kauden toisenkin finalistin TPS:n ja päättää runkosarjan ÅIF:n vieraana Sipoossa.
– Kaksi tosi kovaa peliä, ja tietysti ÅIF:llekin hävisimme alkukaudesta. Ei siinä ole kuin voitettavaa, Kovanen tuumi kalavelkojen maksamisesta tuleville vastustajille.
20-vuotiaan Kovasen oma kausi on sujunut vaihtelevasti. Alkukaudesta joukkueen porskuttaessa voitosta voittoon myös Kovasen peli kulki.
– Nyt on ollut vähän vaikeampaa, mutta toivotaan, että se siitä taas lähtee. Jos saisi muutaman onnistumisen ja itseluottamuksen nousemaan. Pudotuspelit tulossa, ja niissä olisi hyvä olla iskussa, Kovanen mietti.
Oman haasteensa hänen kauteensa on tuonut monipuolisen pelaajan tyypillinen dilemma. Kovanen on ollut monessa eri roolissa KrP:n kentällisissä.
– Aika paljon on vaihtunut. Olen pelannut tällä kaudella laiturina, sentterinä ja pakkina. Kaikki kaverit on vaihtunut siinä ympärillä. Kaikenlaisia koostumuksia on kokeiltu. Kolme peliä jäljellä, katsotaan jos pääsisi vielä maalivahtinakin kokeilemaan, hän vitsaili.
Vaikka salibandyssä pelipaikaton pelaaminen on melko yleistä, vaatii eri rooleissa suoriutuminen vähintäänkin hyvää päätä. Mikä rooli on Kovaselle mieluisin näiden kokeilujen jälkeen?
– Tällä kaudella olen ekaa kertaa ikinä pelannut keskushyökkääjänä, ja se on maistunut. Siinä pääsee olemaan pallossa. Olen tykännyt siitä pelipaikasta eniten.
Jos on kaukalossa tapahtunut paljon ja monenlaista, niin myös sen ulkopuolella on maisema vaihtunut taajaan viimeisen vuoden. Kovanen on armeijassa Santahaminassa vielä maaliskuun loppuun. Urheilukoulussa menee näin ollen lähes vuosi.
– Tällainen nakki tosiaan napsahti, Kovanen naurahti kasarmilta.
Tampereen juna puksuttaa hyvin Helsinkiin, mutta raiteilla on tullut silti vietettyä kosolti aikaa.
– Tavallaan se ei ole pitkä matka, mutta kun julkisilla menee, niin aika monta tuntia hukkaantuu. Kausi kun lähti käyntiin, niin täältä on päässyt hyvin treenivapaille ja peleihin. Sen puolesta ei ole ollut ongelmaa, reissaaminen on ollut ainoa.
Kevään korvalla junamatkailu kuitenkin päättyy, ja ajatukset voi suunnata sataprosenttisesti pelaamiseen kauden tärkeimmillä hetkillä. Pidemmällä aikavälillä Kovasen tulevat kuviot eivät ole vielä täysin hahmottuneet.
– Ensi vuonna tarkoitus olisi käydä töissä, pelata ja keskittyä kunnolla salibandyyn. Jotain kouluhommia mahdollisesti sen jälkeen, mutta en ole vielä niitä sen tarkemmin miettinyt.
Luvassa on siis nuorelle liigatason pelaajalle tyypillistä ja pakollistakin ”paketin kasaamista”. Hän ei pidä ongelmana töiden yhdistämistä huippu-urheilijan treenimääriin. Joustavuutta toki vaaditaan kaikilta, mutta parhaimmillaan siviilielämä tukee uran kehittymistä.
– Minulle sopii se, että on jotain muutakin tekemistä. Ajatukset pysyvät kasassa, ja pelaaminenkin maistuu paremmin silloin, liikuntaan liittyville aloille aikova Kovanen totesi.
Riittää sitä tavoiteltavaa salibandyssäkin. Joukkueen tavoitteet ovat oma lukunsa, ja ne ovat KrP:n tasoisessa joukkueessa helppo arvata. Kovasella on myös henkilökohtaisia pyrkimyksiä urallaan.
– Tavoitteena on olla kotikisojen jälkeen niin hyvä, että pääsisin murtautumaan miesten maajoukkuerinkiin. Se on tähtäimessä, ja sitä kohden tehdään hommia, U23-joukkueessa Latvian turnauksessa syksyllä pelannut Kovanen sanoi.
Teksti: Erno Rautarinta
Kuvat: Esa Takalo