Salibandyliiton hallituksen ehdokasesittely 3: Kaarina Vuori

Salibandyliiton jäsenistö valitsee uuden hallituksen liiton varsinaisessa kokouksessa lauantaina 28.11.2020 Helsingissä.

Puheenjohtajaksi on ehdolla kolme henkilöä ja hallituksen jäseniksi 20 henkilöä. Yksi henkilö on ehdolla molempiin tehtäviin.

Kaikki ehdokkaat näet täältä.

Olen ehdolla: Hallituksen jäsen

Perustiedot
Nimi: Kaarina Vuori (os Salomaa)
Ikä: 37
Koulutus: Luonnontieteiden kandidaatti, (maisteritutkinto liiketalouden uudistamisesta ja johtamisesta lähes valmis)
Ammatti: Kehitysjohtaja
Kotikunta: Espoo
Ehdottanut seura/t: Northern Stars ry

Missä tehtävissä toimit ja olet aiemmin toiminut salibandyn parissa?
Tällä hetkellä toimin lajin parissa kansainvälisen salibandyliiton IFF:n hallituksen jäsenenä sekä N30-sarjan pelaajana. Aloitin lajin 11-vuotiaana ja junnuputken jälkeen ehdin pelata naisten liigaakin 11 kauden ajan.

Sen jälkeen pelaaminen on jatkunut alasarjoissa, mutta hyppäsin myös lajin taustoille jo nuorena. Ensimmäinen pesti U19-tyttöjen jojona alkoi 19-vuotiaana ja naiset mukaan lukien olen toiminut Suomen joukkueenjohtajana neljissä MM-kisoissa. Vedin Salibandyliiton tyttösalibandyprojektia 2009-2015 ja olen toiminut kilpailuvaliokunnassa vuodesta 2013 lähtien.

Valmensin SSV:n ja EräViikinkien tyttöjunioreita 2012-2018, oli hienoa päästä kehittämään samaa ryhmää kuusi vuotta ja nähdä pelaajien kasvu ja kehitys lapsista lukiolaisiksi. Olin töissä IFF:ssä kilpailukoordinaattorina 2008-2011 ja olen myös ollut vapaaehtoisena eri rooleissa Suomessa järjestetyissä MM-kotikisoissa 2002, 2010 ja 2015.

Muu aktiivisuus: luottamustoimet, järjestökokemus jne.

Miksi päätit lähteä ehdokkaaksi Salibandyliiton hallitukseen?
Haluan olla vauhdittamassa salibandyn kehittämistä ja auttaa lajia nousemaan seuraavalle tasolle. Lajissa ja lajiyhteisössä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

Koen, että minulla on annettavaa salibandylle ja hallituksessa pystyisin viemään tärkeitä asioita eteenpäin. Olen toiminut salibandyn parissa monipuolisesti erilaisissa rooleissa, joten etunani on, että pystyn ymmärtämään erilaisia näkökulmia.

Lisäksi juuri valmistuvat liiketalouden maisteriopinnot ovat antaneet tuoreen näkökulman digitalisaation hyödyntämiseen ja paljon oppia organisaatioiden kehittämisestä.

Mikä on mielestäsi suomalaisen salibandyn tila tällä hetkellä? Missä on onnistuttu, missä on parannettavaa?
Salibandy on kasvanut 35 vuodessa untuvikosta varteenotettavaksi valtalajiksi. Tällä hetkellä lajin asema suomalaisessa urheilujärjestökentässä on parempi kuin koskaan, joten paljon asioita on tehty oikein. Lajin kasvun suhteen olemme kuitenkin uuden äärellä, sillä pelaajamäärien kasvu on pysähtynyt ensimmäistä kertaa. Kilpailutoiminta on Salibandyliiton ydintoimintaa ja sen kehittäminen tulee olla jatkuvaa. Myös seurojen osallistaminen tähän prosessiin on entistä tärkeämpää, jotta toiminta vastaa tarvetta. Hyvin toimivien nykyisten pelimuotojen lisäksi tulisi luoda uusia ja erilaisia mahdollisuuksia pelata tarjoamalla pelejä myös eri pelaajamäärillä ja muilla luovilla tavoilla.

Salibandyn suosio penkkiurheiluna ja F-liigan seuraajamäärät eivät ole vielä riittävän korkealla tasolla, mikä heijastuu katsojamääriin ja fanikulttuuriin. Huippusalibandyn ja sen keskiössä olevan F-liigan kehittämistä tulee jatkaa, jotta pärjäämme paremmin kilpailussa ihmisten vapaa-ajasta ja pystymme vastaamaan modernien urheilufanien vaatimuksiin. Urheilijoille tulisi myös antaa tukea ja työkaluja henkilökohtaisen brändinsä vahvistamiseen, jotta fanikulttuuri kasvaisi.

Lajin hyvinvoinnin perusta ovat elinvoimaiset seurat, ja seurojen kehittymisen tukemiseen tuleekin keskittyä vielä vahvemmin. Seurojen välistä yhteistyötä tulee pyrkiä kasvattamaan ja etsiä uusia yhteistyömalleja kokemusten jakamiseen ja vertaistukeen. Organisaatiotasolla liiton toiminnassa tulisi tehdä toimintakulttuurin digitaalinen murros ja tutkia mahdollisuudet hyödyntää paremmin uusia teknologioita, jotta resursseja vapautuisi rutiinitehtävistä vaativimpiin tehtäviin.

Emme ole yhteiskunnallisella tasolla onnistuneet kertomaan riittävän voimakkaasti salibandyn positiivisista terveysvaikutuksista yleiskuntoon, liikkumisen lisäämiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja mielen hyvinvointiin. Tätä sanomaa voimistamalla annamme lajille ja seuroille mahdollisuuden lisätä yhteistyötä ja saada enemmän taloudellista tukea kunnilta, kaupungeilta ja yrityksiltä.

Suomen ja muidenkin isojen salibandymaiden tulisi olla vahvemmin vauhdittamassa lajin kansainvälistä kehitystä. Suomalaisen salibandyn nouseminen seuraavalle tasolle vaatii, että salibandy lyö isommin läpi maailmalla ja kehittyy kansainvälisesti varteenotettavaksi lajiksi. Suomessa on maailmanlaajuisesti huippuosaamista niin seuratoiminnassa, valmennuksessa kuin lajin kehittämisessäkin – levittämällä tätä osaamista Suomella on edellytykset olla voimakkaammin mukana vahvistamassa salibandyn kansainvälistä asemaa.

Vapaa sana
Viedään yhdessä lajia eteenpäin asenteella ”If there is will, there is way!”

Lisätietoja minusta löytyy myös LinkedIn profiilista: www.linkedin.com/in/kaarina-vuori

Videon kuvaus ja editointi: Jyrki Paajanen/Siilimedia

Jaa artikkeli