Salibandyliiton jäsenistö valitsee uuden hallituksen liiton varsinaisessa kokouksessa lauantaina 28.11.2020. Uusi kokouspaikka on Tampere-talo.
Puheenjohtajaksi on ehdolla kolme henkilöä ja hallituksen jäseniksi 20 henkilöä. Yksi henkilö on ehdolla molempiin tehtäviin.
Kaikki ehdokkaat näet täältä.
Olen ehdolla: Puheenjohtaja
Perustiedot
Nimi: Risto Kauppinen
Ikä: 55
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Ammatti: Johtaja
Kotikunta: Helsinki
Ehdottanut seura/t: FBC Turku ry, Salibandy Club Classic ry, Idän Traktor ry, EräViikingit ry ja EräViikingit Salibandyakatemia yhdistys ry
Missä tehtävissä toimit ja olet aiemmin toiminut salibandyn parissa?
Toimin tällä hetkellä Salibandyliiton puheenjohtajana, Salibandyn Tuki -säätiön hallituksen jäsenenä ja MM-kotikisojen 2020 johtoryhmän puheenjohtajana.
Olen toiminut liiton puheenjohtajana myös vuodet 1994-2001, joka oli lajin voimakkaan kasvun aikaa. Liiton valiokuntien puheenjohtajuuksia ja jäsenyyksiä minulla on ollut lukuisia vuosien 1994-2011 aikana. Salibandyliigan toimitusjohtajana työskentelin 2002-2006. Olen myös toiminut MM-kisojen 2010 järjestelytoimikunnan puheenjohtajana ja MM-kisojen 2002 järjestelytoimikunnan jäsenenä.
Kansainvälisen Salibandyliiton IFF hallituksen jäsenenä toimin 1996-2014. IFF:n valiokunnissa olen toiminut sekä puheenjohtajana että jäsenenä (IFF RACC, Athletes Commision, Marketing Function, Education and Development Committee).
Olin naisten maajoukkueen ensimmäinen päävalmentaja 1991-93 ja minut on valittu kaksi kertaa kauden valmentajaksi. Olen valmentanut seurajoukkueita seuraavasti: SC Dalmacin naiset 1989-1991 (kaksi SM-kultaa), Tapanilan Erän naiset 1991-1994 (kaksi SM-kultaa ja SM-hopea), Tapanilan Erän miehet 1994-1996 (SM 5. ja SM 11.), HIFK:n miehet 1996-1998 (SM 9. ja SM-pronssi) sekä Tapanilan Erän C94-pojat 2008-2010 (SM-kulta ja SM-hopea).
Muu aktiivisuus: luottamustoimet, järjestökokemus jne.
Nykyiset muut luottamustoimet ovat hallituksen jäsenyys Palloilu Säätiössä (Eerikkilän urheiluopisto, liiton puheenjohtajan mandaattipaikka) ja URA-säätiössä.
Olin Suomen Liikunta ja Urheilun hallituksen jäsen 1995-99 sekä SLU:n talousryhmän, määrärahatoimikunnan, tietohallinnon johtoryhmän ja työllisyysryhmän jäsen. Olin myös Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilun hallituksen jäsen 2000-01.
Järjestö- ja urheilutoiminnan kokemusta minulla on lisäksi paljon työhistoriassani, josta mainittakoon työnantajina Tapanilan Erä, Suomen Liikunta ja Urheilu, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, SSBL Salibandy Oy ja Akava.
Minulle on myönnetty Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun ansioristi, Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n kultainen ansiomerkki, Suomen Salibandyliiton kultainen ansiomerkki sekä Tshekin Salibandyliiton kultainen ansiomerkki.
Miksi päätit lähteä ehdokkaaksi Salibandyliiton hallitukseen?
Rakkaudesta lajiin. Haluan, että jokaisella on tasa-arvoinen mahdollisuus olla mukana ja harrastaa salibandya itselleen sopivalla tavalla.
Näen, että lajin ja Salibandyliiton parhaaksi olisi varmistettava toiminnan tasapainoinen jatkuvuus ja kehitys. Tulevan hallituskauden ohjelmani on toteuttaa Salibandyn uutta strategiaa. Sitoudun vahvasti niin Salibandyn strategian kuin F-liigan kaupallisen strategian edistämiseen. Strategiatavoitteiden saavuttaminen perustuu hyvälle yhteistyölle ja avoimelle vuorovaikutukselle seurojen kanssa. Tavoitteena on, että seurojen elinvoimaisuus kehittyy, Suomi on paras salibandymaa ja lajin suosio kasvaa. Näitä tavoitteita on tarkemmin avattu liittokokoukselle esitetyssä strategiassa.
Vuoden päästä järjestetään miesten MM-kisat Helsingissä. Se on taloudellisesti ja näkyvyysmielessä iso projekti, jonka onnistumiseksi haluan tarjota osaamiseni.
Liikunnan ja urheilun julkisen rahoituksen turvaaminen tarvitsee laajaa urheiluväen yhteistyötä (OK, muut lajiliitot, seurat) sekä vaikuttamista ministeriöihin, kuntiin ja poliittisiin päättäjiin. Omalla nykyisellä verkostoitumisellani pystyn edesauttamaan tässä.
Liikunnan merkityksen esilletuominen on oltava systemaattista ja perustua tietoon. Salibandyliitto on jo aloittanut tiedontuottamisen lajin merkityksestä ja painoarvosta yhteiskunnalle. Selvitys drop-outista ja sen ehkäisemisestä on myös aloitettu. Vaikuttamiseen tulee panostaa enemmän. Myös lajin kaupallista arvoa ja yksityisen puolen rahoitusta on lisättävä.
Vaikuttamiseen Kansainvälisessä Salibandyliitossa pystyn tarjoamaan kokemukseni sekä hyvät suhteeni muiden maiden ja IFF:n keskeisiin toimijoihin. IFF:lle hyväksytään joulukuussa uusi strategia ja sen toteuttamisessa lajin vahvoilla mailla on tärkeä rooli.
Jatkovalintaani tukee mielestäni myös tosiseikka, että liitolla on varsin tuore toiminnanjohtaja. Tulevaisuuteen tulee suhtautua rohkeasti ja ennakkoluulottomasti, mutta toimintaympäristö ja taustat tuntemalla vältetään pahimmat karikot.
Mikä on mielestäsi suomalaisen salibandyn tila tällä hetkellä? Missä on onnistuttu, missä on parannettavaa?
Laji on yksi Suomen suurimmista koko kansaa liikuttavista lajeista. Liitto on myös Suomen suurimpien urheilujärjestöjen joukossa ja sen talous on hyvällä pohjalla. Seuraorganisaatiot ovat hyvällä kehityksen tiellä ja usealla on jo palkkalistoillaan ammatikseen valmennusta ja seuratyötä tekeviä.
Seurojen tulevassa kehittymisessä liitto on keskeisessä roolissa. Pelaajat varsinkin pääsarjatasolla ovat urheilijoita, joille laji tarjoaa mahdollisuuden ammattilaisuuteen ja maajoukkueeseen. Suomi on pelillisesti maailman huipulla.
Tällä hallituskaudella on oleellisesti lisätty yhteistyötä seurojen kanssa. F-liigan miesten johtoryhmä, F-liigan naisten kehitysryhmä ja Divarin kehitysryhmä ovat tästä loistavia esimerkkejä. Sarjatoiminnan uudistuksia on kehitetty yhdessä seurojen kanssa (mm. Suomisarja ja tuleva junioreiden sarjojen uudistus). Strategian päivitystä tehtiin yhdessä seurojen kanssa ja verkon kautta tarjottiin kaikille mahdollisuutta osallistua. Liiton seurakehityspalvelu tarjoaa jatkuvasti pitkäjänteistä vuorovaikutusta seuran ja liiton välillä.
Onnistumisista voi myös mainita MM-kisojen järjestelyt, joiden lopullisen maalin korona siirsi vuotta eteenpäin. Tämä siirto onnistui onneksi hyvin. Kisojen yhteistyökumppanimyynnin taloudellinen tavoite on ylitetty ja lipunmyynti oli jo hyvässä vauhdissa. Ensi vuoden tavoitteena säilyy esimerkiksi myydä ratkaisupelien liput loppuun ja järjestää elämykselliset kisat.
Kun uusi strategia on hyväksytty, täytyy liiton tehtäviä, organisaatiota ja resurssointia tarkastella uusien strategiatavoitteiden valossa. Strategia on työkalu, joka ohjaa liiton toimintasuunnitelmia, tuloskortteja ja resurssien käyttöä.
Lähiaikojen yksi tärkeimmistä kehityskohteista on salibandyn tv-tuotteen laadun parantaminen ja sen taloudellisen hyödyn kasvattaminen seuroille. On selvitettävä mahdollisuus ottaa F-liigan tv-tuotanto lajiväen omaan haltuun. Jatkossa lajilla voisi olla myös oma keskitetty kanava kaikille lähetyksille. Laadukas tv-tuote kasvattaa lajin suosiota niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Osaamisen kehittämisen näen tulevaisuuden menestystekijäksi. Sitä tarvitaan lajitoiminnan kaikilla tasoilla ja tehtävissä. Liitto ja liiton tuella seurat voivat tarjota vielä enemmän mahdollisuuksia itsensä ja toiminnan kehittämiseen. On myös oltava rohkeutta värvätä mukaan lisää tarvittavaa osaamista, kuten esimerkiksi F-liigan hallitukseen on reilu kaksi vuotta sitten saatu. Tehtäviä ja vastuita on hyvä jakaa useammalle osaamisen mukaan.
Liiton sarjatoiminnan ja eri pelimuotojen kehityksen on oltava seurakentän toiveita vastaavaa. Pidetään kynnys tulla mukaan ja pysyä mukana matalana. Lopettamisen sijaan tulisi löytyä vaihtoehtoja lajin harrastamiseen myös jatkossa. Myöskään pelaamisen kustannukset eivät saa nousta niin korkeiksi, että se pudottaa joukkueita ja yksilöitä pois. Lajia tulee edelleen voida harrastaa koko Suomessa.
Meidän on onnistuttava saamaan yhä useampi tyttö kiinnostumaan lajin harrastamisesta. Naisten osuutta valmentajina, erotuomareina ja johtoportaissa tulisi myös kasvattaa. Pidetään lajin yhteisöllisyys korkealla ja kiinnitetään aidosti huomio toiminnan vastuulliseen toteuttamiseen. Vaikeana korona-aikana olemme onnistuneet näissä varsin hyvin.
Vapaa sana
Liittokokouksessa tehdään lajin tulevaisuudelle tärkeitä ja kauaskantoisia päätöksiä. Strategia, liiton toimintasäännöt ja valittu hallitus määrittävät, mikä on lajin suunta ja toimintamallit jatkossa.
Toivon, että seurapäättäjät tutustuvat esityksiin ja ehdokkaisiin sekä käyttävät omaa oikeuttaan päättää lajin tulevaisuudesta. Rakkaudesta lajiin.
Lue myös: Kauppinen valmis jatkamaan puheenjohtajana – salibandylla paljon mahdollisuuksia uudistua
Videon kuvaus ja editointi: Jyrki Paajanen/Siilimedia