Kaksikymmentä vuotta on pitkä aika. Vuonna 2001 Riiassa Suomen naiset voittivat viimeksi salibandyn maailmanmestaruuden. Latvian kisat muistetaan myös kaukalon ulkopuolisista sekoiluista, kun silloinen päävalmentaja Kai Ahlstedt joutui lähtemään kisoista ennenaikaisesti kotiin.
Katso ohjelma, lähetysajat ja Suomen kokoonpano – naisten MM-turnaus vauhtiin lauantaina Uppsalassa
Ajat ovat muuttuneet eikä nykyisellä päävalmentaja Lasse Kurrosella ole pelkoa kotiin lähtemisestä kesken Uppsalan MM-kisojen. Paine tulee muualta kuin joukkueen sisältä. Ruotsi on voittanut jaossa olleista kahdestatoista MM-kullasta yhdeksän, Suomi vain kaksi.
Kun kyse on salibandystä, Suomi lähtee aina taistelemaan kultamitalista. Miehet ovat siinä onnistuneet viime vuosina mainiosti, naiset eivät. Pitkän odotuksen jälkeen himmeämmät mitalit eivät enää tyydytä. Haaste on kuitenkin kova, sillä Ruotsin naiset ovat olleet yhä Suomen naisia selvästi edellä. Suomen kultamitalista on kulunut jo niin pitkä aika, että kolme nykyjoukkueen pelaajista on syntynyt samana vuonna, kun Suomi voitti kultaa Riiassa.
Miten päävalmentajana koet vallitsevan tilanteen? Tuoko pitkään kestänyt menestyksettömyys kultamitaleilla mitattuna päävalmentajalle ylimääräisiä paineita?
– Ei siitä itselleni enkä usko, että ei joukkueellekaan tule lisäpaineita. Jos ei nyt onnistu, niin seuraava mahdollisuus tulee vuonna 2023. Joka kerta Suomi yrittää tosissaan kultaa. Se tulee sinä päivänä, kun hommia on tehty siten, että kulta ansaitaan. On rehellistä, että paras joukkue aina lopulta voittaa.
Vuoden 2017 Bratislavan hopeakisojen jälkeen naisten maajoukkue uusiutui ja samalla nuorentui. Päävalmentaja Kurronen joutui kokoamaan seuraavan MM-kisajoukkueen osin uuden sukupolven pelaajista. Sveitsin kisojen pronssia voittaneessa keltanokkajoukkueessa oli toistakymmentä ensikertalaista. Nyt tilanne on toinen. Pelaajat ovat pari vuotta vanhempia ja kokeneempia.
Koetko, että nämä Uppsalan kisat ovat itsellesi valmentajana reilumpi näytönpaikka kuin viimeksi Sveitsissä?
– Ei tässä ole kyse Kurrosesta. Koen, että oma roolini on muutakin kuin maailmanmestaruuden voittaminen. Olen pyrkinyt kehittämään naisten liigaa ja pelaajia. Suomen joukkue on nyt valmiimpi pelaamaan maailmanmestaruudesta kuin pari vuotta sitten. Viimeksi moni oli ensimmäistä kertaa kisoissa. Koen, että olen itsekin valmiimpi valmentaja kuin viime kisoissa.
Kun Uppsalan kisajoukkueen pelaajavalinnat julkaistiin, tekemäsi valinnat herättivät niukasti keskustelua. Johtuiko hiljaisuus siitä, että valinnat olivat itsestään selviä vai siitä, että naisten MM-kisat eivät kiinnosta riittävästi?
– Haluaisin uskoa, että naisten kisat kiinnostavat. Tuskin on sellaista valmentajaa, joka oikeasti onnistuisi valitsemaan sellaisen joukkueen, jonka kaikki hyväksyvät. Tällä kertaa ei tullut suuremmin ryöpytystä valinnoista. Hyvä kuitenkin, jos aiheesta kirjoitellaan, vaikka ei se meidän tekemiseen vaikuta.
Kisavalintoja tehtäessä ei aina menestyminen F-liigassa takaa pääsyä maajoukkueeseen. Vaikka pärjää kotimaisessa naisten pääsarjassa, MM-kisoihin on vielä iso tasoero. Ketjukoostumuksia mietittäessä tärkeää on pelaajien roolitus. Naisten maajoukkueessa muita selvästi taitavampi ykköskenttä on tulosta tekevä ja vastaavasti kolmoskentän rooli on puolustavampi.
– Valinnat ovat aina valmentajallekin vaikea paikka. Tulee soitettua parikymmentä iloista puhelua valituille ja kymmenkunta ikävämpää niille, jotka jäävät varalle.
Vaikka joukkuetta roolitetaan vahvasti, niin yhden pelaajan nimen puuttuminen yllätti ainakin Turun puolessa. F-liigan pistepörssiä ylivoimaisesti johtava TPS:n Milla Nordlundin nimi ei ole edes varapelaajien listalla. Voitko avata, miksi Nordlund ei ole joukkueessa?
– Milla jäi aikoinaan pois maajoukkuetoiminnasta omasta tahdostaan. Sovimme, että maajoukkue on toistaiseksi hyllyllä. Vaikka Milla on sittemmin kertonut, että jatkossa MM-kisat ovat tavoitteena, meni aikataulu Uppsalan kisojen kannalta tiukaksi. Näyttöpaikat olivat vähissä. Pelkästään F-liigan näytöillä on vaikea nousta suoraan MM-kisoihin. Aika loppui Millan kohdalla kesken.
Nuoremmalla sukupolvella lajiliikkuminen ja suunnanmuutokset pallon kanssa ovat hyvällä tasolla. FBC Loiston Ulla Valtolalta löytyy myös pelirohkeutta ja hänellä on jo tuoreena maailmanmestarina kokemusta nuorten MM-kisoista. Voitko avata, miksi superlahjakas Valtola ei ole naisten MM-joukkueessa?
– Valtola ei ollut mukana kesän leirityksissä ja syksyn maaotteluissa. Nuorten MM-kisat menivät myös päällekkäin naisten EFT-turnauksen kanssa. Eli Ullalta jäivät toistaiseksi naisten kansainvälisten pelien näytöt antamatta. Loikka U19-kisoista aikuisten kisoihin on myös valtava.
Suomen ketjuista yksi on tulosvastuussa ylitse muiden. Ykkösketjun muodostavat Oona ja Veera Kauppi sekä My Kippilä, jotka pelaavat seurassakin samassa ketjussa. Jokainen heistä edustaa maailman eliittiä. Kun yksi ketju on selvästi muita parempi, voiko se olla kuitenkin iso riski joukkueelle? Voisiko joukkue olla tasapainoisemmin rakennettu, jos ketjut eivät ole liian eritasoisia?
– Ykköskenttä on siinä roolissa, mikä heille on ajateltu, maailmanluokkaa. Sitten on pelaajia, jotka ovat jossain toisessa roolissa parempia kuin ykkösketjun pelaajat. Jokaiseen rooliin etsitään aina paras mahdollinen pelaaja. Jokainen joukkueessa janoaa maailmanmestaruutta, joten kaikki haluaa kaikkien onnistuvan. Joukkueen sisällä arvostetaan kaikkia rooleja.
Uppsalan kisoissa Suomen lohkossa pelaavat Slovakia, Saksa ja Ruotsi. Käytännössä se tarkoittaa, että kisojen tärkein vastustaja Ruotsi ei tule vastaan välierissä. Tosiasia on se, että vasta finaali on naapurimaalle todellinen painepeli, koska siinä heillä ei ole kuin hävittävää. Suomelle painepeli on jo välierä, joka on usein ollutkin naisille haasteellinen.
Onko Suomelle etu kohdata Ruotsi jo alkusarjassa ja onko mahdollisesta välierästä jälleen tulossa joukkueellesi vaikein?
– Mieluusti otan vastaan Ruotsin jo alkusarjassa. Saadaan hyvä harjoitusottelu, mitä ei ole vielä pakko voittaa. Alkusarjasta jokainen joukkue pääsee jatkoon, mutta viimeiseksi ei saa jäädä. Muuten tulee yksi ylimääräinen ottelu. Välieräottelu on ollut perinteisesti aina painepeli, on sitten vastassa mikä joukkue tahansa. Viime kisoissa se oli Ruotsi.
Joukkueen apuvalmentajina ovat Jukka Ruotsalainen, Aki Vilander ja Henna Hukkanen. Mikä on heidän roolinsa valmennusryhmässä?
– Jukka ja Aki keskittyvät enemmän maajoukkueen pelitapaan. Itse teen enemmän pelaajatarkkailua. Vastaan lopullisista pelaajavalinnoista, mutta molempia valmentajia kuuntelen. Kun lista on valmis, kaikki ovat sen takana. Henna Hukkanen on joukkueen psyykkinen valmentaja.
MM-kisoja edeltävät harjoitusottelut Ruotsia vastaan kertoivat tasoerosta lajin kahden huippumaan välillä. Onneksi kyseessä olivat kuitenkin vasta harjoitusottelut. Oletetaan, että Suomi ja Ruotsi kohtaavat finaalissa. Millä eväin altavastaaja Suomi voi voittaa hallitsevan maailmanmestarin?
– Meidän tulee pysyä pelisuunnitelmassamme. Uskon, että taktiikkamme ja pelaajat ovat riittävän hyviä. Ruotsi olisi unelmavastustaja finaalissa, mutta heidän voittaminen vaatii onnistumisen. Meidän oma hyvä tekeminen riittää, mutta ei voi myöskään alisuorittaa. Valmentajan tehtävä on, että joukkueesta saadaan oikealla hetkellä paras irti.
Vaikka Kurronen on maajoukkueen päävalmentaja, kyse on kuitenkin salibandymiehelle mielenkiintoisesta harrastuksesta. Ei kokopäivätyö. Kurrosen arki sujuu Lappeenrannassa sijaitsevan ja lähes 20 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän perheyrityksen Laitex Oy:n toimitusjohtajana. Pakko onkin kysyä, miten kiireinen perheellinen toimitusjohtaja saa aikataulut sovitettua maajoukkuekuvioiden kanssa?
– Kaikki tietysti lähtee siitä, että kotijoukoissa ymmärretään. Siitä kiitos perheelle. Monelle ehkä syntyy väärä mielikuva, että tämä olisi 24/7-työtä, mutta ei se mene ihan niin. Yrityksemme on sen kokoinen, että siellä on omat vastuuhenkilönsä. Sekä valmennuksessa että firmassa on luottohenkilöt, eli ei minun tarvitse koko ajan katsoa perään hoituuko hommat. Mutta onhan tämä jatkuvaa priorisointia ja kalenterin hallintaa. MM-kisojen aikana laitan puhelimen offline-tilaan. Silloin minua ei tavoita työasioissa. Ilmoitin työmaalle, että kahdeksas joulukuuta kello kahdeksan ollaan taas rivissä. Siihen asti koettakaa pärjätä.
Lue myös:
Katsaus MM-historiaan – Suomen edellisestä kullasta kulunut 20 vuotta
Tässä Suomen salibandynaiset Uppsalan MM-kisoissa – mukana viisi ensikertalaista
Myös Suomen salibandynaiset hauskoissa gif-animaatioissa ja promokuvissa
Suomen MM-joukkue lensi lämpöleirille – kisat alkavat ensi viikon lauantaina
Yle urheilu: Salibandyn historialliset superviikot lähestyvät – tässä on Ylen kisatiimi ja MM-kisojen lähetysajat
Pääkallo.fi: Podcast: LoistoCast arvioi naisten MM-kisoja laajasti – kuuntele tymäkkä ennakko
Teksti: Hannu Tuominen