Yli puolet liittohallituksesta vaihtuu varmasti - hallituskonkari Arja Kilpeläinen rohkaisee ehdokkuuteen

Salibandyliiton hallitukseen on vuodenvaihteessa päättyvän hallituskauden jälkeen tulossa merkittäviä muutoksia usean nykyisen jäsenen jättäessä paikkansa. Yksi heistä on upean uran jo huippupelaajana tehnyt Arja Kilpeläinen, joka on työskennellyt liittohallituksessa kymmenen vuotta.

Arja Kilpeläisen lisäksi ovat nykyisestä liittohallituksesta Janne Heikkinen, Harri Karjala, Mikko Kohonen ja Olli Lähdesmäki vahvistaneet Salibandyliiton viestinnälle, että eivät hae jatkokaudelle. Muut hallituksen jäsenet ovat puheenjohtaja Kaarina Vuori sekä Juuso Laamanen ja Timo Lyytinen.

Lue myös:

Liittokokous marraskuussa Helsingissä – ehdokasasettelu käynnissä sekä
Suvantovaiheesta syvään päähän – Kaarina Vuori valmis jatkamaan puheenjohtajana

– Tämä on ollut mahtava tilaisuus olla neljän eri puheenjohtajan aikana lajin aitiopaikalla vaikuttamassa lajin isoihin linjauksiin ja tulevaisuuteen, hallitukseen vuonna 2012 valittu Arja Kilpeläinen tiivistää.
– On ollut hienoa saada olla oman pelaajauran jälkeen lajissa mukana myös tällä tavalla, ja ihan suoraan pelaajastahan en mukaan tullutkaan, vaan olin jo ollut mukana esimerkiksi huippu-urheiluvaliokunnassa ja tyttösalibandyprojektissa.

Jokaisen puheenjohtajan kaudella omat painopisteensä

Pitkässä hallitustaipaleessa erottuu taaksepäin katsoessa myös vaiheita, joissa on ollut omat painopisteensä.
Mika Kaltalan aikana keskityttiin rakentamaan Salibandyliitosta Suomen parasta urheilun ja liikunnan palveluorganisaatiota, jossa työssä olin itsekin vahvasti mukana, kauppatieteiden maisteri Kilpeläinen muistaa.
– Samalla tehtiin myös talouden suhteen hyviä ratkaisuja. Ismo Haaponiemen aikana puolestaan kehitettiin erityisesti yhteistyötä ja vuoropuhelua seurakentän kanssa. Risto Kauppisen ja sitten Kaarina Vuoren aikana jatkettiin edelliskausien linjojen pohjalta hyvän strategian ja visioiden kehittämistä, kunnes korona sekoitti pakan ja teki siitä ajasta unohtumattoman sekä liitossa että ennen kaikkea varmasti myös seuroissa. Koronan jälkeen on taas tehty työtä, jolla varmistetaan lajin ja liiton rakenteiden kestävyys ja lähdetään kääntämään suuntaa taas uuteen kasvuun.

Yhteistyö ja strategiat parhaita muistoja, korona-aika ei unohdu

Kysyttäessä menneiden hallituskausien erityisiä ilonaiheita ja työläimpiä hetkiä Arja Kilpeläinen nostaa heti esiin koko ajan parantuneen vuoropuhelun ja yhteistyön seurojen kanssa.
– Monien haasteidenkin jälkeen on pystytty luomaan avoimempaa ilmapiiriä, jossa kohdataan toisemme ja etsitään yhteistä suuntaa pystyen keskustelemaan vaikeistakin asioista. Myös F-liigan strategian rakentaminen on ollut onnistuminen, ensin keskityttiin miesten sarjan osuuteen ja sitten naisten. Seurat ovat olleet työssä hienosti mukana, ja sitä vuoropuhelua pitää jatkaa aina vain paremmin.

Isoimmasta haasteesta ei ole epäselvyyttä.
– Korona-aika oli kyllä unohtumaton juttu. Liiton hallitus joutui kokoontumaan viikoittain, että pystyttiin tekemään nopeasti päätöksiä ja pitämään salibandyn ohjeet ja käytännöt muuttuvien viranomaismääräysten tasalla.

F-liigan naisten sarja lähellä sydäntä

Viimeimmäksi on myös F-liigan hallitukseen kuuluvan Arja Kilpeläisen sydäntä lähellä ja työn alla ollut naisten ylimmän sarjan kaupallinen kehittäminen.
– Ollaan tosi hyvällä tiellä, ja nyt on luotu yhdessä seurojen kanssa rakenteita siihen, miten luodaan yhteistä tarinaamme ja erottaudutaan tavalla, joka tekee naisten liigapeleistä entistä kiinnostavampia myös perinteisen lajiväen ulkopuolella. Viimeksi kokoonnuttiin yhdessä liigajoukkueiden kapteenien kanssa ja mietittiin, miten pelaajat saadaan vielä vahvemmin rakentamaan yhteistä tarinaa.

Hallituksessa on näkemysten ja isojen linjojen paikka

Paikka suuren lajiliiton hallituksessa on yhtä aikaa vaativa mutta myös ja ennen kaikkea antoisa tehtävä.
– Pitää pystyä sitoutumaan kokouksiin mutta myös tuomaan omia näkökulmiaan toiminnan kehittämiseen eksymättä kuitenkaan toimihenkilöiden operatiivisen toiminnan tasolle. Nythän meillä on hallituksessa jaettu vastuuta kivasti eri työryhmiin jäsenten oman erityisen mielenkiinnon mukaan, ja hallitustehtävään kuuluvat tietysti esimerkiksi seminaarit oman osa-alueen osalta sekä valtuuston kokoukset, Kilpeläinen listaa.
– Tämä on kaikkiaan hieno näköalapaikka lajiin ja mahdollisuus olla vaikuttamassa lajin suuntaan ja siihen, miltä sen tulevaisuus näyttää. Hallitus saa vaikuttaa strategian puitteissa toiminnan painopisteisiin ja siihen, mihin resursseja satsataan enemmän ja mihin vähemmän.

Entistä isommin ja ennakkoluulottomammin

Miettiessään lajin tulevaisuutta ja valittavan hallituksen tehtäviä Arja Kilpeläinen palaa yhä uudelleen maailman muuttumiseen salibandyn ympärillä ja ennakkoluulottoman ajattelun tärkeyteen.
– Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta kovenee koko ajan, ja hallitukseen tarvitaan tyyppejä, jotka uskaltavat rohkeasti tuoda toimintaan omaa ajattelua ja näkemyksiä. Uskalletaan rikkoa rajoja eikä pyöritä vain omassa pienessä piirissä. Kaupallisen puolen kehittämiseksi pitää uskaltaa tehdä entistä isommin ja ennakkoluulottomammin, mistä hyvin onnistunut viime kevään F-liiga Draft oli mielestäni onnistunut esimerkki, hallituskonkari maalaa.
– Samalla meidän pitää pystyä kehittämään ennakkoluulottomasti uusia pelimuotoja, jotka tukevat harrastamista ilman, että sen kustannukset karkaavat. Työ Salibandyliiton hallituksessa on vaikuttamista paitsi itse lajissa myös laajemmin yhteiskunnallisesti salibandyn kautta. Lajin tehtävä on myös olla osaltaan tukemassa sitä yhteiskunnallista tavoitetta, että lapset ja nuoret ja kaikki muutkin liikkuvat nykyistä enemmän.

Mukaan muitakin kuin salibandyihmisiä

Ehdokasasetteluaika tulevaan liittohallitukseen jatkuu, ja Arja Kilpeläinen haastaa kaikki kiinnostuneet tuomaan osaamisensa ja näkemyksensä tarjolle.
– Vaikka esimerkiksi itselläni on lajitausta, mukaan tarvitaan ihmisiä yhteiskunnan eri alueilta eikä kaikkien tarvitse olla salibandyihmisiä. Toivon, että seurat etsivät omista verkostoistaan mukaan paitsi seuraihmisiä myös sellaisia, jotka ovat kulkeneet siinä rinnalla esimerkiksi yritysmaailman puolella. Aloite voi myös tulla hallitustyöstä kiinnostuneelta ihmiseltä itseltään. Kannattaa olla yhteydessä omalla alueella toimivaan seuraan, joka voisi sitten asettaa henkilön ehdokkaaksi. Tässä on mahdollisuus päästä mukaan vaikuttamaan isoon asiaan: Että ihmiset voivat hyvin ja liikkuvat eivätkä syrjäydy, Kilpeläinen naulaa.

Salibandyliiton liittokokous järjestetään lauantaina 25.11. Taitotalon kongressikeskuksen auditoriossa Helsingissä. Kokoukseen voi osallistua paikan päällä tai etäyhteyden kautta. Lue lisää liittokokouksesta.

Teksti: Mika Hilska
Alakuva: Jarmo Koskela

Jaa artikkeli