Helmikuussa 2023 toista kertaa toteutetun salibandyseurojen elinvoimaisuus -kyselyn tulokset kertovat tyytyväisistä pelaajista salibandyseuroissa.
Positiivista oli myös kyselyn vastaanotto. Vastauksia kertyi yli 1700 noin 150 seuralta, kun ensimmäisellä kerralla saldona oli 349 vastausta 120 seurasta.
Kysymykseen ”kuinka mukavaa seurassasi on pelata salibandya?” 675 pelaajaa eli peräti 92,7 % vastasi erittäin mukavaa tai mukavaa.
Määrä on jokseenkin sama kuin touko-kesäkuussa 2022 toteutetussa kyselyssä (92 %). Tuolloin vastanneita pelaajia oli 103. Noin 57 % kertoi, että ovat mukana joukkueen toiminnassa, koska pitävät joukkuekavereistaan (60 % v. 2022). Viidennes (20 %) kertoi pelaamisen syyksi, että se on edullista (19,4 % v. 2022) ja 32 %, ja että seura on ainoa salibandyseura paikkakunnalla (28,2 % v. 2022).
Salibandyn harrastamisen hintaa piti sopivana tai jokseenkin sopivana 83,5 % vastaajista. Kaksi prosenttia oli asiasta täysin eri mieltä. Kolmen vuoden päästä salibandya aikoo pelata 70 % vastaajista.
– Jonkin verran seurasta toiseen siirtymisiä oli nähtävissä, sillä noin 40 % näki itsensä kolmen vuoden päästä samassa seurassa. Saman verran ei osannut sanoa ja 20 % näki itsensä jossain muussa seurassa. Vain vajaa 4 prosenttia oli sitä mieltä, ettei kolmen vuoden päästä pelaa salibandya ollenkaan, toteaa Salibandyliiton seura- ja harrastustoiminnan johtaja Mervi Kilpikoski.
Tyytyväisyyttä mitattiin kysymyksellä: suosittelisitko seuraasi ystävillesi?, josta johdettiin NPS-arvo eli suositteluindeksi. Kaikkien vastanneiden suositteluaste oli +42 (v. 2022 +46), pelaajien suositteluasteen ollessa täsmälleen sama. Kaikkien vastaajien arvosanojen keskiarvo (asteikko 0–10) oli sama kuin pelaajien eli 8,2, kuten myös vuonna 2022. Vastanneista pelaajista noin puolet oli iältään alle 20-vuotiaita.
Yleisesti ottaen positiivinen NPS luokitellaan hyväksi, yli +50 erinomaiseksi ja yli +70 poikkeukselliseksi.
– Kyselyn tulokset kertovat erilaisesta todellisuudesta kuin viime viikkoina harrastamisen hinnasta julkaistut muut selvitykset, seura- ja harrastustoiminnan johtaja Mervi Kilpikoski huomaa.
– Olen ilahtunut kasvaneesta pelaajien määrästä kyselyyn vastaajien joukossa, ja siitä, että salibandyn harrastaminen koetaan mukavaksi ja joukkuekaverit tärkeiksi. Myös harrastamisen kulut nähdään sopiviksi. On selvää, että myös toisenlaisia tilanteita on, ja myös salibandyn kustannusten kanssa pitää olla tarkkana, jotta lajin harrastaminen olisi edelleen laajalle ryhmälle mahdollista, hän muistuttaa.
Salibandyseurojen ”todistus”: hyvää keskitasoa
Laajassa kyselyssä selvitettiin myös seuroissa eri rooleissa toimivien kokemuksia ja näkemyksiä valmennuksesta, seuran johtamisesta sekä heidän omasta jaksamisestaan ja viihtymisestään seuran toiminnassa ja edelleen seuran käytössä olevia olosuhteita ja seuran talouden periaatteita, toimintaympäristöä sekä vastuullisuuden teemoja.
Kysymyspatterista syntyi Elinvoimaiset salibandyseurat -kyselyn ”todistus”, jossa arvo yksi (1) voidaan muuntaa perinteiseksi kouluarvosanaksi 4 ja arvo neljä (4) kouluarvosanaksi 10. Salibandyseurojen toiminnan todistuksen arvosanat asettuvat välille 2,7–3,5 eli 7(+)-9. Heikoimmat arvosanat annettiin kokonaisuudessaan valmennukselle (2,7) ja seuran johtamiselle (2,7), korkeimmat pelaamisen mukavuudelle (3,5) ja harrastamisen hinnalle (3,3). Kaikki vastaukset huomioiden keskiarvoksi tuli 2,9 eli 8-.
– Salibandyseurat eivät ole urheiluseurojen luokan priimuksia, mutta osaavia ja aktiivisia toimijoita, jotka tarjoavat toimintaympäristössään paljon liikuntaa, urheilua ja yhteisöllisyyttä eli merkityksellistä toimintaa eri-ikäisille ihmisille, Mervi Kilpikoski luonnehtii ja jatkaa:
– Kyselyssäkin esille nousseita toiminnan kehittämisen haasteita olemme jo lähteneet tukemaan mm. alueiden valmennusosaamisen kehittäjien verkoston avulla. Seurojen johtamisen näkökulmasta emme ole vielä löytäneet salibandylle sopivaa ja salibandyseurojen vapaaehtoistoimijoita riittävästi huomioimaa toimintatapaa.
– Vapaaehtoisvoimin johdetuilta seuroilta odotetaan vastaavaa osaamista ja ajankäyttöä kuin mitä ammattiorganisaatiot pystyvät tarjoamaan. Aika kohtuutontahan se on. Jotta todistuksen arvosana voisi nousta, meidän on löydettävä yhdessä salibandyseurojen kanssa keinoja kohdata nämä haasteet aika- ja ihmisresurssipuutteesta huolimatta. Kyselyn tuloksista löytyy mahdollisia keinoja, kun niitä tutkitaan yhdessä lisää, hän luottaa.
Perusraportti ja vertailuraportit
Kyselyn vastauksista on koostettu laaja yhteenveto (perusraportti), jossa eri osa-alueista saadut vastaukset ja tunnusluvut on käyty tarkemmin läpi. Löydät perusraportin liitteenä lopusta.
Lisäksi kyselystä on saatavana seurakohtaista tietoa (yhdestä seurasta tulleiden vastausten määrien mukaan) seuraavasti:
Kun seurasta tuli yli 10 vastausta, seura sai oman raportin kyselystä. Kun seurasta tuli yli 45 vastausta, seuralle tehtiin perusraportin lisäksi roolikohtainen vertailuraportti niistä tehtävistä, missä on vähintään viisi vastausta.
Salibandyliitto tarjoaa kyselyn seuroille maksutta. Kysely toteutetaan joka vuosi 2022–2026 ja seuraavan kerran kysely on auki helmikuun 2024 ajan. Vuonna 2022 kyselyyn tuli 349 vastausta 120 seurasta ja vuonna 2023 1703 vastausta 150 seurasta.
Tausta
Salibandyseurojen elinvoimaisuus -kyselyssä selvitettiin seuroissa salibandya harrastavien pelaajien, valmentajien/ohjaajien, joukkueenjohtajien, pelaajien vanhempien sekä puheenjohtajien, hallituksen jäsenten, työntekijöiden ja muiden vastuuhenkilöiden kokemuksia ja näkemyksiä salibandyn pelaamisesta seurassa, valmennuksesta, seuran johtamisesta sekä heidän omasta jaksamisestaan ja viihtymisestään seuran toiminnassa.
Lisäksi käsiteltiin seuran käytössä olevia olosuhteita ja seuran talouden periaatteita, toimintaympäristöä sekä vastuullisuuden teemoja. Kysymykset pohjautuvat salibandyn strategian elinvoimaiset seurat -painopistealueeseen.
Lue myös viime vuoden kyselyn uutisointi:
Salibandyn elinvoimaisuus -kysely purettu – tarkempia tuloksia luvassa (julk. 9.9.2022)
Salibandyn elinvoimaisuus -kysely: Tyytyväisyys omaa seuraa kohtaan on korkealla tasolla (julk. 20.9.2022)
Kuva: Ari Arola