Lahdessa 8.–12. toukokuuta pidetyt alle 19-vuotiaiden naisten MM-kisat keräsivät laajalti positiivista palautetta. Jopa harvinaisen paljon.
Mistä onnistunut tapahtuma syntyy? Toki kotijoukkueen menestys merkitsee. Tässä tapauksessa Suomen nuorten. Nykyään pelit, vaikkakin laadukkaat sellaiset, eivät yksin riitä. Tapahtumista haetaan elämyksiä, joten mieleen jäävän kisakokemuksen lisäksi muutakin koettavaa pitää olla. Lahden tapahtuman ilmapiiriä useampi kehui katsojaystävälliseksi.
Tapahtuma on iso palapeli. Monen asian on osuttava kohdalleen.
– Lahden MM-kisat saivat hyvää palautetta toimivasta kokonaisuudesta. Nuorten kisojen ollessa kyseessä panostimme lapsiperheisiin. Meillä oli tarjota aika paljon aktiviteetteja, Salibandyliiton tapahtumapäällikkö Hanne Nyrönen myhäilee.
– Isoksi vahvuudeksi osoittautui, että kisat kaikkine toimintoineen järjestettiin saman katon alla. Suurhalli oli nimensä veroinen. Sitten tietenkin tarvitaan tekijät. Salibandyliiton toimihenkilöillä on huiman paljon kokemusta kisajärjestelyistä ja kaiken kruunasi mahtavat vapaaehtoiset, joita oli yli 150, hän tiivistää.
Katsojaennätykset uusiksi
Kaikkeen ei kisajärjestäjä voi vaikuttaa. Suomen joukkueen tavoitteeksi asetettu maailmanmestaruus jäi saavuttamatta, eikä kotiyleisölle tarjottu haluttua kultaista päätöstä. Suomen pääsy MM-finaaliin kuitenkin tarkoitti, että kisojen huipennus pelattiin täyden katsomon edessä.
Ruotsin ja Suomen välisen loppuottelun yleisömäärä oli 1965 katsojaa, mikä on uusi U19-naisten MM-kisojen yksittäisen ottelun katsojaennätys. Suomen nuorten viittä MM-kamppailua seurasi 6910 katsojaa eli keskiarvoisesti 1382 silmäparia ottelua kohden.
Odotusarvo Suomen menestykselle oli korkea. Tämä houkutti suomalaisyleisöä hankkimaan päivälippuja ennakkoon. Lahden kisoissa kirjattiin myös toinen naisten ikäluokkakisojen yleisöennätys, kun viisipäiväisen tapahtuman kokonaiskatsojamäärä kirjataan nyt luvuin 15 941 katsojaa. Esimerkiksi U19-miesten MM-kisoissa Lahden kisojen lukeman yli on päästy vain kerran. Kummassakin tapahtumassa ottelumäärä on nykyisellään sama eli 36 ottelua.
Ilahduttavaa oli nähdä, kun heti ensimmäisen kisapäivän aamuotteluissa riitti ääntä, kannustusta ja tunnelmaa, joista vastasivat katsomoon kannattajakyltteineen saapuneet lähialueiden koululaiset. Suomen maajoukkueen fanitapahtumat otteluiden jälkeen olivat myös suosittuja.
MM-kisat saivat hyvää palautetta toimivasta kokonaisuudesta. Nuorten kisojen ollessa kyseessä panostimme lapsiperheisiin. Meillä oli tarjota aika paljon aktiviteetteja.
Lahden Urheilu- ja Messukeskus
osoitti vahvuutensa
Kenties suurin yksittäinen tekijä myönteiseen kisakokemukseen oli neliö- ja kuutiometrejä sekä tilamuuntautuvuutta tarjonnut Lahden urheilu- ja messukeskus eli Suurhalli. Se, että kaikki toiminnot saatiin rakennettua yhden rakennuksen tiloihin, osoittautui täysosumaksi.
MM-ottelut pelattiin kahdella kentällä, jotka sijaitsivat lähellä toisiaan, mutta toimivat ”omina” areenoinaan väliseinällä erotettuina. Areenoiden katsojakapasiteetti nuorten MM-kisoihin oli optimaalinen. Yleisön oli helppo sukkuloida kenttien välillä ja vähemmän katsojia vetävä B-areena oli katsomokooltaan riittävä. ”Saman katon alla kaikki” -konsepti mahdollisti kahvilapalvelut kahdessa kerroksessa, tilat joukkueiden ruokailuun, fanimyynti- ja expoalueet. Myös mediakeskus oli tapahtumien äärellä molempien kenttien välittömässä läheisyydessä.
Säbäkipinäsirkus isompana
kuin koskaan
Harvoin, jos koskaan salibandyn arvokisoissa on nähty yhtä laajaa lapsille tarkoitettua tapahtuma-aluetta. Oluttelttojen sijaan Suurhalliin oli rakennettu säästä riippumaton ja usean sadan neliömetrin alueelle levittäytynyt Säbäkipinäsirkus pomppulinnoineen ja liukumäkineen. Pikkukaukalossa pääsi pelaamaan sählyä tai värittämään salibandyaiheisia piirustuksia. Ryhmä Haun vierailu keräsi sankoin joukoin pienempiä ja isompiakin faneja.
– Näki selvästi, että teemapäivät ja lapsille suunnatut aktiviteetit puhuttelivat lapsiperheitä. Tätä tavoittelimmekin ja pieni riskinotto Säbäkipinäsirkuksen toteuttamisesta näin isona kannatti, Nyrönen näkee.
Pelkän ”mutun” varaan Lahden kisojen katsojakokemus ei jää. Kuten ennenkin, MM-kisojen jälkeen ulkopuolinen taho tekee tapahtumasta kävijätutkimuksen, jossa eri osa-alueet arvioidaan ruusuine ja risuineen.
3v3 MM-kisatraditio auki
Lahdessa kirjoitettiin myös kappale lajihistoriaa, kun nuorten maailmanmestaruuden lisäksi ratkottiin ensimmäisen kerran 3v3 salibandyn MM-tittelit miesten ja naisten sarjoissa. Kun U19 MM-kisat myönnettiin Suomelle, tämän tapahtuman järjestäminen ei ollut vielä tiedossa. IFF:n päätettyä 3v3 MM-tapahtumasta viime vuoden joulukuussa Singaporen naisten MM-kisojen yhteydessä, Suomen Salibandyliitto oli valmis järjestämään pienpelimuodon arvoturnauksen nuorten MM-kisojen yhteydessä. Suurhalli veti myös 3v3 MM-kisat suojiinsa. Kahden päivän miniturnauksen aikana C-halli kuhisi, kun pelejä käytiin viidellä kentällä 29 mies- ja 13 naisjoukkueen voimin. Suomen naiset nappasivat MM-kultaa rangaistuslaukauskisaan venyneessä finaalissa, jossa ratkaisumaalin sivalsi Suvi Hämäläinen. Suomen paras miesjoukkue ylsi välieriin, Latvian viedessä mestaruuden Ruotsin nenän edestä.
– Todella mielenkiintoinen avaus tälle pelimuodolle. Ottelut olivat kautta linjan vauhdikkaita ja viihdyttäviä. Kuolleita hetkiä ei ole, vaan koko ajan tapahtuu. Kun konseptia vielä hiotaan, niin tästä tulee todella hyvä lisä kansainväliseen ja kansalliseenkin salibandytarjontaan. Hienoa, että saimme järjestää tämän pelimuodon ensimmäiset MM-kisat, Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta iloitsee.
”Ei taloudellista, mutta imagollista voittoa”
Vaikka Suomi lukeutuu salibandy vetureihin – myös arvokisajärjestäjänä – niin edellisen ja tätä ennen ainoan kerran U19-naisten MM-kisat pelattiin Suomessa loppusyksyllä 2004.
Ikäluokkakisojen osalta talous on aina haastavaa ja nähdyllä kokemuksella ne ovat lähtökohtaisesti tappiollisia. Nollatulokseen pääsyä voi pitää syystä onnistumisena. Lahden MM-kisojen tulos ei ole vielä selvillä, mutta plusmerkkistä tulosta ei ole luvassa.
Suurimman tulovirran eli pääsylippumyynnin suhteen näyttää joka tapauksessa todella hyvältä, sillä budjetoituun 100 000 euron myyntiin päästiin. Kisa- ja fanituotemyynti jopa ylitti etukäteisarvion.
– Lahden MM-kisojen voitto mitataan imagopuolella. Tyttö- ja naissalibandy sai parasta mahdollista pr:ää viiden päivän aikana. Hienoin palkinto kisoista olisi, jos ja kun tapahtuman myötä salibandy saisi uusia harrastajia. Varsinainen kävijätutkimus valmistuu tuonnempana, mutta tunnelma, joka oli luettavissa ihmisten kasvoilta ja tuli esiin heidän puheissa kuvastivat, että nämä olivat hyvän mielen ja iloisen ilmeen MM-kisat, Ilmivalta summaa.
IFF:n pääsihteeri John Liljelund: ”Hyvin järjestetty ja läpiviety tapahtuma”
Suomen Salibandyliitto järjesti U19 MM-kisat Kansainvälisen Salibandyliiton myöntämänä. IFF:n pääsihteeri John Liljelund, joka on pitkän uransa aikana kokenut lukuisia arvokisoja paikan päällä, oli näkemäänsä hyvin tyytyväinen.
– Kisat olivat tosi tiiviit, vaikka ne järjestettiin todella isossa Lahden Suurhallissa. Tästä kiitos kuuluu erittäin aktiiviselle ja eloisalle yleisölle, joka löysi paikalle sankoin joukoin. Ison vaikutuksen teki se työ, minkä järjestäjä oli tehnyt teemoittamalla kaikki kisapäivät eri teemoin ja oheistapahtumin. Lahden Suurhalli on myös aivan mahtava paikka, kun tila ei lopu ja on mahdollista rakentaa todellinen festivaali kisojen yhteyteen. Erityisesti torstain ulkotapahtuma pitkine jonoineen oli aivan mahtava – todella iso plussa siitä.
Kuinka paljon IFF:n pitää puuttua yleensä järjestelyihin ja miten Lahden kisojen järjestelyt onnistuivat kokonaisuutena?
– Kisojen ensimmäinen päivä on yleensä sellainen, jolloin asiat eivät vielä toimi ihan niin hyvin kuin pitäisi. Näissä kisoissa lähinnä joukkueet aiheuttivat päänvaivaa ja töitä niin kisajärjestäjille ja meille IFF:ssä. Kisoissa on aika paljon ongelmia eri ryhmien liikkumisen, seremonioiden ja tekniikan kanssa, joihin sitten pitää löytää ratkaisuja. Lahden kisat olivat erittäin hyvin järjestetty ja läpiviety, kaikki ilmenneet pienet ongelmat ratkaistiin ammattitaidolla ja hymy huulilla.
Millaisena koit kisojen ilmapiirin?
– Se oli erittäin hieno ja lämmin. Kaikissa tilanteissa kisajärjestäjä toimi erittäin tehokkaasti ja ammattitaitoisesti ja hyvässä yhteistyössä meidän tiimimme kanssa. Haluan IFF:n puolesta kiittää tapahtumapäällikkö Hanne Nyröstä ja koko Suomen liiton kisatiimiä aivan loistavasta yhteistyöstä ja erittäin mukavasta fiiliksestä Lahden loistavissa kisoissa, joissa kaiken lisäksi rikottiin U19-naisten yhden pelin ja koko kisojen yleisöennätys.
Kuvat: Roosa Vilkanen, Iines Koskinen/Ainesmedia, Markus Hanhisuanto ja Petrus Ranta.