Et ole yksin: ”Nyt ikävistä kokemuksista uskalletaan jo puhua”

Seurakehittäjä Elina Anttosen mielestä harrastamisen turvallisuuden huomioinen tulisi olla seuroissa osa arkea.

Väestöliitto ja suomalainen urheilu käynnistivät kesällä 2019 Et ole yksin -hankkeen, jonka tärkein viesti on kiteytetty hankkeen etusivulle: ”Urheiluharrastuksen on oltava turvallista – jokaisella on oikeus nauttia harrastuksesta ilman pelkoa”, etoleyksin.fi -sivulla lukee.

Hankkeen pääsanoman luulisi olevan itsestään selvyys. Mutta ei se ole – siitä kertoo jo se, että tällainen hanke on koettu tarpeelliseksi käynnistää. Hankkeessa ovat mukana Väestöliiton, Suomen Olympiakomitean ja Suomen urheilun eettisen keskuksen lisäksi seitsemän suurta lajiliittoa, eli Jääkiekoliitto, Palloliitto, Salibandyliitto, Koripalloliitto, Lentopalloliitto, Uimaliitto ja Voimisteluliitto.

Jenna ViljakainenSalibandyliitossa Et ole yksin -hankkeen vastuuhenkilönä toimii seurakehittäjä Elina Anttonen (ylin kuva). Hänen mukaansa hanke on vajaassa vuodessa osoittanut tarpeellisuutensa. Anttonen nostaa hankkeesta esiin kolme mielestään tärkeintä lähestymiskulmaa, niin sanotusti ”kolme pointtia”.

–Yleisellä tasolla on tärkeää, että tarjotaan lapsille ja nuorille mahdollisuus puhua ikävistäkin asioista. Väestöliitto tarjoaa keskusteluapua ja alustan ongelmien esiin nostamiselle.

–Toinen aspekti on se, että hankkeessa nostetaan esille asioita, joista urheilun sisällä yleisesti pitäisi pystyä puhumaan. Nyt näitä asioita huomioidaan ja tuodaan epäkohdat esille, jotta niistä voitaisiin jatkossa ehkäistä.

–Kolmas ”pointti” on se, että Väestöliitto tarjoaa liitoille paljon materiaalia ja tukea, jotta pystymme viemään sanomaa eteenpäin seuroihin, ja seurat edelleen käytäntöön, Anttonen sanoo.

Anttosen mielestä koko hankkeen keskeisin asia on se, että harrastamisen turvallisuuden huomioimisesta tulisi seuroissa osa arkea.

–Turvallisen toimintaympäristön eteen pitäisi pystyä tekemään toimenpiteitä ennaltaehkäisevästi. Ei vain niin, että kun ongelmia tulee, on keinot ratkaista ongelmatilanteet. Tämän hankkeen tarkoitus on luoda seuroihin sellaiset rakenteet, ettei ongelmia edes pääsisi syntymään, Anttonen kertoo.

* * *

Moni varmasti miettii nyt, että puheet turvallisesta harrastamisesta ja toimintaympäristöstä jäävät korulauseiden tasolle, eivätkä kauniit ajatukset siirry käytäntöön.

Tämä on väärä luulo. Konkreettisin esimerkki Et ole yksin -palvelun merkityksestä saatiin talvella. Koko urheilevaa Suomea ravistellut muodostelmaluisteluvalmentaja Mirjami Penttiseen kytkeytynyt vyyhti alkoi purkautua, kun luistelijat ottivat yhteyttä Et ole yksin -hankkeen puhelinpalveluun.

Gabriel AiraksinenKyseinen puhelin- sekä chat-palvelu ovat kaikille avoimia, mutta myös Anttoselle tulee yhteydenottoja suoraan salibandyväeltä.

–Yllättävän paljonkin on tullut viestejä, pääasiassa suoraan vanhemmilta, että on koettu oman lapsen valmentajan käytöksen olleen epäasiallista. Kyse on voinut olla esimerkiksi huutamisesta, kiroilusta tai muusta huonosta käytöksestä, Anttonen sanoo.

–Jonkin verran tulee myös kommentteja ja palautetta tuomareilta siitä, millaista käytöstä he havainnoivat valmentajilta pienimpien juniorien peleissä. Yhteydenottojen ja seurojen kanssa ratkottujen tapausten skaala on ollut aika laaja. Joillekin seuroille on selvästi tullut yllätyksenä, että heidän seurassaan on henkilöitä, jotka käyttäytyvät epäasiallisesti, hän jatkaa.

Anttonen kuitenkin korostaa, että on vain hyvä, että yhteydenottoja tulee.

–Se kertoo, että meidät koetaan sellaiseksi tahoksi, että meille uskalletaan kertoa asioita. Hyvää on sekin, että tapaukset ovat vielä olleet melko lieviä. Eli kyse on ollut lähinnä epäasiallisesta käytöksestä. Varsinaisista kiusaamistapauksistakaan ei ole tullut yhteydenottoja, hän kertoo.

–Mutta on tapauksia, että olen soittanut Väestöliittoon hankkeen vetäjälle ja kysynyt mielipidettä, miten tulisi toimia. Välillä tarvitaan sosiaalialan ammattilaisten näkemyksiä, ja on tärkeää, että se apu on puhelinsoiton päässä.

* * *

Jussi PihaAnttonen kokee, että Et ole yksin -hankkeen ansiosta kynnys ottaa vaikeat asiat puheeksi on madaltunut. Aihe on myös esillä liiton seuravierailuilla sekä valmentajien ja toimihenkilöiden koulutuksessa.

–Seurakäynneillä tästä asiasta herää usein tosi positiivista keskustelua. Moni seura onkin laatinut toimintaohjeet turvallisen toimintaympäristön luomiseksi ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Näissä ohjeissa on hyödynnetty paljon Väestöliiton materiaaleja.

–Kun tämä aihepiiri on ollut enemmän esillä, se on helpottanut keskustelun avaamista. Aiemmin, jos otti toiminnan turvallisuuden tai epäasiallisen käytöksen puheeksi, seuroissa saatettiin ajatella, että ei kai siellä liitossa luulla, että meillä on ongelmia. Nykyään seuroissa ymmärretään, miksi näistä asioista pitää puhua – ja ikävistäkin asioista uskalletaan jo puhua. Siitä olen todella iloinen. Pidän keskustelukulttuurin avautumista tietyllä tapaa jopa koko hankkeen tärkeimpänä antina, Anttonen sanoo.

Anttonen kuitenkin huomauttaa, että toimintaohjeen laatiminen itsessään ei vielä takaa mitään. Oleellista on, miten ohjetta toteutetaan käytännössä. Hyvä esimerkki käytännön toimista on tässä juttusarjassa aiemmin esitelty kontiolahtelainen FB Factor. Seurassa on panostettu paljon kiusaamisen ja epäasiallisen käytöksen kitkemiseen ja ennaltaehkäisyyn. Yksi toiminnan turvallisuuteen käytännössä liittyvä toimenpide on se, että FB Factorin sääntöjen mukaan jokaisessa joukkueessa tulee olla yksi valmentaja kymmentä pelaajaa kohti.

–Juuri tällainen on mahtava esimerkki ohjeiden jalkauttamisesta käytäntöön. Seuran sisällä on keskusteltu toimintatavoista, luotu ohjeet ja sitten pidetään huoli, että myös toimitaan ohjeiden mukaan. Seuran sisäiset ohjeet asettavat riman tietylle tasolle, hän sanoo.

* * *

Et ole yksin -hankkeen pääpaino on siis kaikenlaisen epäasiallisen käytöksen, kiusaamisen ja häirinnän kitkemisessä ja ennaltaehkäisyssä. Et ole yksin -iskulauseen alle pystyy kuitenkin sisällyttämään paljon muutakin.

Markus HolopainenUrheiluharrastus tarjoaa monelle tärkeän, jopa elämän tärkeimmän, yhteisön ja turvaverkon. Salibandyliitto päätti hankkeen viestinnässään kertoa juuri näitä tarinoita, joissa urheilu ja lajiyhteisö ovat kantaneet ihmisiä vaikeina aikoina.

Et ole yksin -juttusarjassa (klikkaa kuvaa) on tähän mennessä kerrottu isänsä hylkäämän ja äitinsä kaltoinkohteleman Gabriel Airaksisen (3. kuva ylh.) sekä vakavan sairautensa aikana joukkueesta voimaa saaneen Jenna Viljakaisen (2. kuva ylh.) koskettavat ja voimaannuttavat tarinat, ylipaino-ongelmista kärsineen ja niistä ikäviä kommentteja kuulleen, sittemmin huipulle nousseen Jussi Pihan (4. kuva ylh.) minielämäkerta ja seuratyössä vakavasti uupuneen Markus Holopaisen (alin kuva) mietteet. Kaikissa näissä tarinoissa korostuu se, että kukaan ei ole ollut, eikä olisi selviytynyt, yksin.

–Me halusimme tehdä viestinnästä meidän näköistämme. Ongelmat edellä viestiminen ei olisi ollut meidän juttumme. Halusimme tuoda esiin, miten laji on auttanut ihmisiä ja mikä merkityksellisyys lajilla ja lajiyhteisöllä voi olla; että meillä on arvokas lajikulttuuri, jolla on merkitystä, Anttonen korostaa.

–Ja tätä kulttuuria vaalitaan tekemällä lajin harrastamisesta entistäkin turvallisempaa.

Teksti: Harri Pirinen
Kuvat: Esa Jokinen, Harri Pirinen, Panu Kotilainen ja Anssi Koskinen

* * *

Kenen salibandyssä vaikuttavan henkilön tai minkä joukkueen tarina ansaitsisi mielestäsi tulla kerrotuksi Et ole yksin -juttusarjassa? Lähetä ehdotus osoitteeseen viestinta(at)salibandy.fi.

Ehdotukset käsitellään luottamuksellisesti.

* * *

Et ole yksin – mistä on kyse?

Urheiluharrastuksesta saa parhaimmillaan iloa, onnistumisia ja hyviä ystäviä. Väestöliiton ja suomalaisen urheilun Et ole yksin -yhteishankkeessa edistetään jokaisen oikeutta nauttia urheilusta turvallisesti sekä tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti.

Et ole yksin -palvelu tarjoaa ilmaista tukea puhelimessa ja chatissa.

Salibandyliitto on mukana Väestöliiton ja suomalaisen urheilun Et ole yksin -yhteishankkeessa, jossa tarjotaan urheiluseuroille konkreettisia työkaluja epäasiallisen käytöksen vähentämiseksi.

Tutkimusten ja selvitysten mukaan kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa esiintyy urheilussa kaikissa lajeissa ja kaikilla tasoilla. Urheiluharrastus on kolmanneksi yleisin paikka kiusaamiselle koulun ja netin jälkeen.

Salibandyliitto on laatinut toimintaohjeet epäasiallisen käytöksen ja häirinnän ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn. Löydät materiaalin tältä sivulta.

Lue myös:
Et ole yksin -juttusarja alkaa: ”Salibandy on ollut mun pelastus”
Et ole yksin: ”Mikään ei ole mahdotonta, jos itse haluaa”
Et ole yksin: Jussi Pihan tarina – ”Mikään ei oikeuta kiusaamista tai ikävää huutelua”
Et ole yksin: Kun kaikki kaatuu yhden miehen niskaan

Et ole yksin -hanke jalkautuu urheiluseuroihin – tunnetut urheilijat antoivat kasvonsa kampanjalle

Väestöliiton Et ole yksin -palvelu

Jaa artikkeli