Prahassa lauantaina alkava salibandyn MM-turnaus on kaikkien aikojen kahdestoista. Suomi on voittanut 11 jaossa olleesta mestaruudesta kolme ja Ruotsi kahdeksan.
Prahassa lauantaina alkava MM-turnaus on 12. kerta, kun miesten maailmanmestaruudesta mitellään. Ruotsi on vienyt kultaisista mitaleista kahdeksan ja Suomi kolme. Keväästä 1996 alkanutta MM-historiaa edelsi kaksi EM-turnausta, joista Suomi nappasi hopeaa ja kultaa.
Prologi: EM-kisat 1994 ja 1995
Suomi sai kunnian isännöidä ensimmäisiä arvokisoja 1994, kun parhaan salibandymaan tittelistä väännettiin kahdeksan joukkueen voimin Pasilan Novahallissa. Suomi onnistui lyömään Ruotsin alkusarjassa 5-4 Mika Sandellin viime hetken maalilla, mutta finaalissa sama ei enää onnistunut. Pasi Vänttisen avausmaali jäi isäntien ainoaksi Jan-Erik Vaaran johtaessa Ruotsin 4–1-voittoon.
Suomen vuoro oli vuotta myöhemmin Zürichissä jääkiekkomaajoukkueen ensimmäisen MM-kullan jälkilämmöissä. Antti Ruokosen luotsaama Suomi kaatoi välierässä Sveitsin Toni Huhtalan jatkoaikamaalilla, ja finaalissa joukkue nousi Misa Vuorenmaan ja Janne Tähkän osumilla kahdesti tasoihin. Kun Sebastian Freudenthalin rankkari jatkoajalla ei uponnut, haettiin Euroopan mestari rankkarikisasta, jossa lupaava juniori JP Lehtonen sekä Jari Pekkola kieputtivat Stefan Mattssonin pyörryksiin. Suomen kultajuhlat aloitti sitten Jan Gråstenin torjunta, ja Salibandy-lehden avustaja Vesa Rantanen sai kirjoittaa lajin maailmanvalloituksen alkaneen.
Kuusi kertaa Ruotsi 1996 – 2006
Salibandyn ensimmäinen MM-turnaus toukokuussa 1996 huipentui loppuunmyydyssä Globenissa 15 106 katsojan edessä pelattuun finaaliin, jossa kisoihin itsevarmana Euroopan mestarina saapuneelle Suomelle jäi statistin osa. Ruotsi vei finaalin 5-0.
Ensimmäinen Prahan MM-turnaus 1998 oli samalla lupaavan Mika Kohosen debyytti kisakaukalossa. Vielä ei mailat pehmentäneen helteisestä Tshekin pääkaupungista tullut Suomelle kultaista, kun Sveitsi vei välierän rankkareilla 5-4. Suomi löi pronssipelissä Tanskan 4-1, mutta nähtiin Ruotsin ja Sveitsin finaalissa suomalaisväriäkin. Sen nimittäin tuomitsivat Oskari Saari ja Marco Matinvesi.
Suomi palasi Pasi Tilanderin komennossa finalistiksi 2000 Norjassa, jossa Ruotsi vei finaalin maalein 6-4. Aivan jättimäistä tapahtumaa eivät norjalaiset aikaan saaneet, kun loppuottelua seurasi Oslon Jordal Amfissa alle 3 000 katsojaa, heistä suurin osa kotimaastaan autoilleita ruotsalaisia. Suomen kaikkien aikojen ensimmäisen MM-finaalimaalin laukoi muuten Janne Tähkä.
Suomi isännöi ensimmäisiä MM-kisojaan 2002 Helsingissä, jossa kotiyleisö teki tapahtumasta unohtumattoman. Alkusarjaa hämmensi Suomen yllätystappio Tshekille, mutta finaalissa areenan katto nousi puoli metriä Mikael Järven laukoessa Suomen johtoon. Ruotsi vei loppuottelun lopulta 6-4.
Sveitsissä 2004 Suomi oli tähän saakka lähimpänä jäädä ilman mitalia lyötyään pronssiottelussa Sveitsin rankkareilla. Tiukalla oli sekin, sillä jatkoajalla oli Matthias Hofbauerin yläputkilaukaus TV-hidastuksista päätellen käynyt Suomen maaliviivan kohtalokkaammalla puolella. Finaalipaikan menettämisen taustalla olivat alkusarjan ratkaisupelin kääntyminen viime sekunneillaan Sveitsille ja välierän johdon kääntyminen viimeisellä kympillä Ruotsin voitoksi.
Suomen finaalitappioista yksi kirpeimmistä koettiin Globenissa 2006, kun Ruotsi voitti Magnus Svenssonin ylivoimamaalilla. Suomi oli johtanut alussa 3-0 ja Tero Tiitu kilauttanut jatkoajalla tolppaa, mutta sitten nähtiin kohtalokas jäähy. Peik Salmisen ja Henrik Quistin painista lähti jäähylle vain vastustajan hiuksiin tarrannut suomalainen, ja alivoimalla Globenin taivas sitten putosi. Ruotsin kuudennen perättäisen kullan kelmeässä kajossa oli kuitenkin samalla kylvetty jonkin suuren siemen Suomen pelattua ensi kertaa päävalmentajanaan Alkemistiksi nouseva Petteri Nykky.
Suomen vuoro 2008 – 2010
Prahan finaali 2008 myötäili pitkälti kahden vuoden takaista käsikirjoitusta, kun alussa oli johtanut Suomi 4-0, sitten Ruotsi 6-4 ja lopuksi Lassi Vänttinen pommittanut kahdella maalillaan pelin tasoihin. Jatkoajalla oli kuitenkin tällä kertaa Suomen vuoro. Ruotsin huippupaikka pysähtyi Henri Toivoniemen kyynärpäähän, ja Mika Kohosen ja Rickie Hyvärisen yhdistelmä petasi kultaisen paikan Tero Tiitulle. Loppu olikin sitten historiaa, jota talletettiin asiaankuuluvin menoin Urheilumuseon vitriiniin. Nyt miesten kisat pelattiin ensi kertaa toukokuun sijasta joulukuussa, ja samalla alkoi lämpöleiriperinne Suomen valmistauduttua Fuengirolassa.
Helsingin kisat 2010 muistetaan paitsi vuvuzelojen surinasta myös Suomen upeasta 6–2-finaalivoitosta. Nyt eivät marginaalit olleet pienet vaan Suomi kykeni osoittamaan parhautensa niin kuin päävalmentaja Petteri Nykky oli tavoitteeksi asettanut. Kaiken kruunasivat lehtereillä pauhanneet 12 000 suomalaiskatsojaa, joille kulta oli paras mahdollinen palkinto.
Imperiumin vastaisku 2012 – 2014
Kahden kullan jälkeen rohkeimmat puhuivat jopa Suomen jättäneet Ruotsin lajissa taakseen, mutta uho hiljeni tylysti Zürichin MM-finaalissa 2012. Ruotsi johti ottelua sen puolivälissä 9-0 ja vei mestaruuden lopulta 11-5 Suomen päästyä toisella puolikkaalla edes pelin syrjään kiinni. Nihkeyttä oli näkynyt jo välierässä, jossa Suomi kykeni pudottamaan Sveitsin vasta Juha Kivilehdon nollakulmasta sutimalla jatkoaikamaalilla.
Göteborgissa 2014 Ruotsi voitti 3-2, mutta viimeiseen sekuntiin saakka tiukka finaali oli Petri Kettusen toista kertaa johtamalle Suomelle myös kasvojenpesu. Edelliskisojen rumasta selkäsaunasta ei ollut tullut tapa vaan Suomi oli kyennyt tosipaikassa haastamaan lajin mahtimaan tosissaan.
Pienet marginaalit 2016
Riiassa 2016 oli pienten marginaalien vuoro kääntyä Petri Kettusen luotsaamalle Suomelle, kun joukkue nousi avauserässä kahden maalin takaa tasoihin ja kolmannessa Peter Kotilainen kuittasi Tommi Aron nappipassista Ruotsin uuden johdon. Rankkarikisa oli sitten Suomen juhlaa, kun Tatu Väänänen, Krister Savonen, Mika Kohonen ja Miko Kailiala laittoivat kukin pallonsa varmasti verkkoon ja Jarno Ihme aloitti kultajuhlat ratkaisevalla torjunnallaan.
