Salibandyliiton huippu-urheilujohtaja Jarkko Rantala höystää videokoosteen saatteellaan siitä, mitä sektori tekee ja miksi.
Salibandyn huippu-urheilusektorin toimintaa on esitelty kesän ajan videosarjalla, joka kertoo niin huippupelaajien arjesta ja valmentamisesta kuin toiminnan puitteista ja valmennuskoulutuksestakin. Salibandyliiton huippu-urheilujohtaja Jarkko Rantala taustoittaa sarjaa kertomalla, mitä tehdään ja miksi.
Sektorimme näkyvin osa ovat luonnollisesti maajoukkueet, joiden kautta lajin ulkopuoliset ihmiset arvioivat jopa koko suomalaista salibandya. Maajoukkuetoimintojen tehostamiseksi olemme uudistaneet kokonaisvaltaiset kehittymisen seurantatestit, jotka linkittyvät MAAJOUKKUETIE FBA -toimintaan.
Olemme myös uudistamassa tapaamme keskustella seuravalmentajien kanssa heidän pelaajistaan, jolla haluamme tehostaa maajoukkuepelaajien kehittämistä yhteistyössä seurojen kanssa. Maajoukkueiden tulee tietenkin toimia pelin kehittämisen etulinjassa yhdessä seurojen kanssa. Näen maajoukkueiden kuitenkin olevan enemmän ärsykkeiden ja keskustelun synnyttäjän, kun todellisten ja vaikuttavien muutosten pitää tapahtua seuroissa. Yksi tärkeimmistä ärsykkeistä on peilata kansainvälistä peliä suhteessa yksilön teknis-taktisiin, fyysisiin ja henkisiin perusvalmiuksiin. Ilman kansainvälisen pelin asettamaa rimaa seurojemme on vaikea tuottaa muita kuin kansallisen tason pelaajia.
Yksi konkreettinen projekti maajoukkuepelaajille on nuorten pelaajien yksilöllinen kehittämistuki. Projektin tavoitteena on parantaa nuorten pelaajien harjoittelumahdollisuuksia, ja toiminnot ovat yksilöllisiä jokaiselle erikseen räätälöitynä. Projektiin on valittu myös kokeneempi pelaaja, koska näemme tällä olevan merkitystä miesten maajoukkueen valmistautuessa kotikisoihin 2020. Naisten kohdalla kaikki tuetut urheilijat ovat nuoria juuri maajoukkueeseen murtautuneita tulevaisuuden ja tämän hetken tähtipelaajia.
Maajoukkuetoiminnoilla ei ole kuitenkaan kovin laajaa vaikuttavuutta kentällä. Seitsemässä maajoukkueessamme on varovasti arvioituna 150 – 200 pelaajaa ja heidän valmentajansa, mikä lopulta koskettaa varsin rajallista pelaajamäärää. Tarvitsemme siis vahvoja toimintoja maajoukkueiden perustaksi sekä kehittämään laajemminkin suomalaisia pelaajia, jolloin myös sarjamme kehittyvät. Tällä hetkellä vaikuttavimmat toimintomme ovat valmentajakoulutus sekä MAAJOUKKUE FBA-toiminta. Samalla on kuitenkin muistettava, että maajoukkuepelaajien kautta on saatavissa nopeita ärsykkeitä kentälle, kun taas perusteiden vahvistamisessa ja kehittämisessä muutokset ovat paljon hitaampia, mutta myös kestävämpiä.
Valmentajakoulutuksen kehittäminen on sektorimme lähiajan painopisteenä, ja tavoitteemme on tuoda koulutukseen uutta syksyksi 2019. Haluamme luonnollisesti koulutustemme laadun kehittyvän ja sisältöjen pysyvän ajassa kiinni. Samalla pohdimme myös, kuinka saavutamme paremmin valmentajat ympäri Suomen sekä kuinka saavutamme uudet valmentajat mahdollisimman nopeasti ja saamme heidät ”koulutusputkeen”. Näen koulutuksen merkityksen laajemmin kuin vain opin kaatamisena. Jokaisessa valmennuskoulutuksessa SBV1-tasolta alkaen on tavoitteena saada koulutettavat ajattelemaan ja kehittämään omaa toimintaansa ja varsinkin ylemmän tason koulutusten myös kehittävän tätä yhteistä lajiamme. Kaikkein tärkeimpänä tavoitteena koulutuksissa näen mahdollisuuden opetella tiedon jakamisen toimintamallia. Olenkin erittäin tyytyväisenä havainnut lajikulttuurimme kehittyneen aikaisempaan verrattuna huomattavasti avoimemmaksi. Tulevaisuudessa koko lajimme voima on yhä enemmän vahvassa yhteisöllisyydessä vahvan seurakohtaisen tai jopa valmentajakohtaisen eristäytymisen sijaan.
MAAJOUKKUETIE FBA-toiminta on taas selkeästi seuroille suunnattu kehitysohjelma, jonka keskiössä on laadukkaampi valmennus arjessa. Jotta seurat saavat kaiken irti toiminnasta, olisi äärimmäisen tärkeätä, että seurajohtajat satsaisivat valmennuspäälliköihin ja ennen kaikkea rakentaisivat heidän toimenkuvansa valmennuksen johtajiksi eikä seuran monitoimimiehiksi. Kokemustemme perusteella valmennuspäälliköiden roolin merkittävyys on suuri. Juuri avoimuuden kehittämisessä MAAJOUKKUETIE FBA on ollut aivan ylivertainen, toki seurojen omien toimintojen kehittämisen ohessa.
MAAJOUKKUETIE FBA-toiminnan seuraava selkeä kehityskohde on, kuinka pääsemme paremmin kiinni mukana toiminnassa olevien United-pelaajien valmentajiin. Tällä kaudella olemme käynnistäneet ilmaiset alueelliset (7 aluetta, D- ja C-tytöt yhdessä, D-pojat ja C-pojat erikseen) valmentajakoulutukset. Kokemukset ovat olleet hyviä, ja olemmekin saavuttaneet toistaiseksi noin 150 valmentajaa ympäri Suomea. Uskon meidän saavan kaikkiaan yhteyden noin 240 valmentajaan, mikä on vähän alle puolet kaikista United-pelaajien valmentajista. Seuraava haaste on luoda heille samankaltaisia prosesseja, joita yhteistyöseurojen valmentajat ovat tehneet, koska yksittäinen koulutus ei voi olla yhtä tehokas oppimisen muoto kuin pitemmälle aikavälille rakennettu oppimisprosessi.
Sektorimme on erilaisilla projekteilla mukana myös urheiluakatemioissa, mutta koen toiminnan olevan vaikuttavuudeltaan enemmän tukitoimi, toki merkittävä sellainen. Meillä on jo osassa Suomen kaupunkeja erinomaisia mahdollisuuksia saada urheiluun akatemioiden kautta todellista lisäarvoa. Urheiluakatemioiden haaste meidän näkökulmastamme on toimintojen epäyhtenäisyys: ei ole kahta samanlaista, vaan urheiluakatemiat eri puolella Suomea eroavat toisistaan hyvinkin paljon. Parhaimmatkin akatemiat toimivat loppujen lopuksi pienten pelaajajoukkojen kanssa, jos verrataan niiden vaikuttavuutta valmentajakoulutukseen tai MAAJOUKKUE FBA-toimintaan. Toki tavoitteena on saada parhaimmat pelaajat urheiluakatemioihin, jolloin niiden vaikuttavuus huippupelaajillemme on suurinta.
Summa summarum: me etenemme vahvasti kahdella linjalla. Yhtäältä on maajoukkuetoimintojen kehittäminen; säännöllinen ja standardisoitu kokonaisvaltainen kehittymisen seurantajärjestelmä toimenpidesuosituksineen urheilijoille sekä syvemmälle viety kontaktoituminen maajoukkuepelaajien valmentajien kanssa sekä huippupelaajien yksilölliset kehityssuunnitelmat faktoihin perustuen. Toisaalta haluamme vahvistaa perusteita suomalaisessa salibandyssä, missä koemme valmentajakoulutuksen ja MAAJOUKKUETIE FBA-toimintojen olevan tällä hetkellä tehokkaimmat keinot. Vahvan perustan avulla luomme pohjia tulevaisuuden huippusalibandylle, jota maajoukkuetoiminnan tehtävä on jalostaa ja antaa taas uusia ärsykkeitä perustoimintojen kehittämiseksi.
Jarkko Rantala
Salibandyliiton huippu-urheilujohtaja
Näin maailman paras salibandypelaaja satsaa uraansa
Maajoukkuepelaaja on ajankäytön ammattilainen
Matkalla huipulle – pelaajakehittymisen seurantatapahtumat
Huippu-urheilijan arkitekeminen on 24/7 ja 365, joskus jopa 366
”Salibandy sijoitetaan arvomaailmassa sijalle yksi”
Eerikkilä on huippusalibandyn kotipesä
Tätä on Salibandyliiton valmentajakoulutus