Vantaalla lauantaina hybridimallina järjestetty valtuuston kokous vahvisti Salibandyliiton tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille vuoden 2023 osalta.
Salibandyliiton vuoden 2023 liikevaihto oli noin 10,5 miljoonaa euroa ja taloudellinen tulos noin 55 000 euroa ylijäämäinen, joka oli laaditun budjetin mukainen (+50 T€).
– Viime vuosi oli vaikea. Siihen sisältyi henkilöstön keskuudessa pidetyt muutosneuvottelut ja 11 kuukauden pituinen kulukuuri. Pääsimme asetettuun tavoitteeseen, mutta sen saavuttaminen vaati henkilöstöltä venymistä ja mittavia säästöjä ostopalveluista ja matkakuluista, kertoi toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta.
Liiton liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta noin 5,2 prosenttia. Positiivisia asioita olivat SalibandyTV:n lähetyksistä saadut myyntituotot sekä nuorimmille ikäluokille suunnatun Säbäkipinä-konseptin laajeneminen yhä useammalle paikkakunnalle.
Katso kuvia valtuuston kokouksesta (Juha Hautakangas)
Kuluvalle vuodelle liiton budjetoitu tulos on asetettu positiiviseksi 75 000 euroa. Talouden pohja on toiminnanjohtajan mukaan vakaampi kuin viime vuonna, mutta laakereille ei ole varaa jäädä lepäämään. Valtiovallan ja Olympiakomitean tukia Salibandyliitto saa aiempia vuosia vähemmän. Haasteensa tuleville vuosille tuo koko liikuntajärjestökenttään kaavaillut valtionavustusten leikkaukset.
– Myös yhteistyökumppaneiden mukaan saamiseen meidän on panostettava tarmokkaammin. Pelaaja- ja joukkuemääriä ei ole saatu kasvu-uralle ja pelipassi- ja osallistumismaksuja korotettiin ensimmäisen kerran isommin sitten pandemian alun, toiminnanjohtaja avaa.
Kokouksessa käytiin aktiivista keskustelua keinoista ja toimenpiteistä, joilla lajin parin saataisiin lisää harrastajia ja myös rekisteröitymään virallisesti salibandyn harrastajiksi. Pienillä paikkakunnilla joukkueiden kokoaminen todettiin entistä haasteellisemmaksi.
Puheenjohtaja Kaarina Vuoren mukaan tilannekuva vuoden alussa toimintansa aloittaneessa liiton hallituksessa on tunnistettu.
– Meidän täytyy pystyä tarjoamaan erilaisia pelimuotoja ja joustavampia tapoja järjestää sarjoja, jotta tavoitamme erilaisia kohderyhmiä. Tämä on kasvun edellytys.
– Samaan aikaan suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuvat rakenteelliset muutokset haastavat meitä koko ajan enemmän, kun ikäluokat pienenevät ja maahanmuuttajataustaisten määrä kasvaa. Ei ole helppo rasti seuratasolla lähteä tavoittelemaan harrastajia uusista kohderyhmistä. Tässä tarvitaan liiton apua niin toimintamallien kuin materiaalienkin tuottamisessa. Yhteistyö lajin sisällä seurojen ja liiton välillä on ensiarvoisen tärkeää, Vuori peräänkuuluttaa ja jatkaa:
– Alueellinen pelitoiminta on toimintamme perusta ja sen vahvistamiseen on nyt haettu konkreettisia toimia. Ensi kaudelle on luvassa enemmän muutoksia alueelliseen pelitoimintaan kuin koskaan aiemmin. Uudistuksia on käyty läpi alueiden kehityspäivillä alkuvuoden aikana. Kokonaisuus on laaja. Se näkyy konseptin nimessä, joka on ”10 muutosta alueelliseen pelitoimintaan”. Uudistukset tuovat toimintaan kaivattua joustoa, helpottavat joukkueiden arkea ja hillitsevät kuluja.
Vuoden 2024 kotimaisiin salibandyn merkkitapahtumiin lukeutuvat 8.–12.5. Lahdessa pelattavat alle 19-vuotiaiden naisten MM-kisat. Joulukuussa puolestaan salibandymiehet jahtaavat MM-kultaa Ruotsin Malmössä järjestettävässä lopputurnauksessa.
Kuvat: Juha Hautakangas