”Vaikuttaminen ei tapahdu puskista huutelemalla” – Toiminnanjohtajapäivien painopisteenä seurakehitys

Seura-aktiivit eri puolilta Suomea kokoontuivat vaihtamaan ajatuksia seurakehittämisestä ja toiminnanjohtajien työstä.

Salibandyliitto järjesti seuroille toiminnanjohtajapäivät 23.–24.11. Helsingissä. Perjantai-illan osio pidettiin Hotelli Presidentissä, lauantai-iltapäivä vietettiin Finlandia-talossa osana urheilun Superlauantaita ja useiden urheiluliittojen kuten myös Olympiakomitean vuosikokousta.

Perjantain osiossa keskityttiin pelaamisen kehittämiseen, erotuomaritoimintaan, Jäsentutkaan sekä toiminnanjohtajan ja puheenjohtajan väliseen yhteistyöhön seurassa. Lauantaina panostus oli seurakehityksessä. Salibandyliiton seurakehityksen tavoitteena on varmistaa seurojen menestyminen alati muuttuvassa toimintaympäristössä.
– Seurakehitys ei tarkoita pelkästään jäsenmäärän kasvua, vaan ennen kaikkea laadukasta toimintaa seuran koosta riippumatta, korosti seurakehittäjä Elina Anttonen Salibandyliitosta.
– Liitto tarjoaa seuroille tukea kehittämiseen, eikä ole tarkoitus, että vain ajoittain havahduttaisiin kehittämään, vaan kehityksen on oltava koko ajan läsnä toiminnassa, ja siihen sisältyvät yhtä lailla hallinnon, viestinnän kuin urheilunkin kehittäminen.

tjp_350a.jpgSalibandyliitto on tuottanut seurojen avuksi seurakehitys.fi-työvälineen. Kolme ensimmäistä tasoa on jo valmiina ja seurojen käytössä. Neljännen ja viidennen tason kriteereitä työstetään tämän ja ensi vuoden aikana.
– Järjestelmä antaa vastattavaksi hallinnon ja johtamisen, urheilutoiminnan sekä viestinnän tilaan liittyviä kysymyksiä. Jos ja kun asiat ovat kunnossa, voi seura siirtyä seuraavalle tasolle, selvitti kehityspäällikkö Mervi Kilpikoski Salibandyliitosta.
– Neljäs ja viides taso ovat lähinnä unelmointia varten, hän painotti.
– Suomalaisissa toimintaympäristöissä vain muutamalla seuralla on tällä hetkellä realistisia mahdollisuuksia täyttää niin vaativia kriteerejä.

Salibandyn seurakehitys koostuu paitsi seurakehitys.fi-työvälineen hyödyntämisestä niin myös seurojen verkostotapaamisista, seurakohtaisista tapaamisista, materiaalituotannosta, seurojen arjen neuvonnasta ja tuesta, seuroille suunnatusta tiedotuksesta ja viestinnästä sekä Seura360-työpajoista ja -kehitysprosessista, jonka sisällä on myös Olympiakomitean Tähtiseura-ohjelma. Tähtiseuraverkostoon pääsy edellyttää, että seura on mukana seurakehityksessä ja seurakehitys.fi:n kakkostason kriteeristö on kunnossa. Tämän jälkeen seura voi lähteä tavoittelemaan Tähtiseura-sinettiä.

Rauman SalBa ry:n hallituksen puheenjohtaja Teppo Lundell totesi heidän joutuneen liiton seurakehitysohjelman myötä seurassaan totisesti kysymään ja kyseenalaistamaan sitä, mitä tekevät ja miksi.
– Liitto on auttanut meitä määrittelemään monia isojakin kysymyksiä ja selkiyttämään pienempiä asioita, joita jokaisella seuralla on. Seuratyötä tehdään tietyn tarkoituksen vuoksi, ja sen kokonaisuuden selvittämiseksi Seura360-projekti on erinomainen asia, Lundell sanoi.
tjp_350b.jpg– Länsirannikon pienestä gallialaiskylästä elämää katsoen salibandy näyttää lajina edelleen maantieteellisesti suppeasti keskittyneeltä, hän huomautti.
– Sitä näkymää pitäisi lähteä purkamaan, jos me haluamme olla Suomen suurin ja maailman paras. Pienetkin alueet pitää ottaa liittojohtoisesti huomioon, Lundell evästi.
Toiminnanjohtajapäiviä Lundell luonnehti tapahtumaksi, jossa on ”pakko olla paikalla”.
– Minun tehtäväni on tuoda esille, että SalBa on kartalla, ja jos haluaa vaikuttaa omaan lajiinsa, se ei tapahdu puskista huutelemalla. Vielä tärkeämpää on, että tällaisessa tapahtumassa saa keskustella ihmisten kanssa. Silloin kuulee aina uusia juttuja.

Sini Lundgrén, Salon Palloilijoiden salibandyjaoston puheenjohtaja, kertoi Salibandyliiton aina auttaneen tarvittaessa.
– Kun viime keväänä vedimme neljän salolaisen salibandyseuran toiminnan yhteen, liitto oli neuvotteluissa mukana. Myös seurakehitys.fi-työvälineen tiimoilta on liitosta päin oltu meihin aiempaa tiiviimmin yhteydessä. Haluavat varmistaa, että pidämme seurakehityksestäkin huolta, kun toimintamme on niin paljon laajentunut, Lundgrén totesi.
– On varmasti ihan järkevääkin, että liiton aktiivisuus on verrannollinen seuran harrastajamäärään.

Seurakehittäjä Elina Anttonen oli erityisen tyytyväinen siitä, että toiminnanjohtajapäivillä oli tällä kertaa edustettuina paljon uusia tuttavuuksia; seuroja, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet liiton tapahtumiin tai jotka eivät ole vielä mukana seurakehitys.fi:ssä mutta selvästi siitä kiinnostuneita.
– Väkeä oli varsinkin perjantaina paikalla hyvin. On aina haasteena saada kaksipäiväiseen tapahtumaan kovin runsasta osanottoa kesken pelikauden. Seurojen toiminnanjohtajat ja puheenjohtajat ovat itsekin usein jonkin joukkueen toiminnassa tiiviisti mukana, ja monilla viikonlopun pelitapahtumat painavat päälle, Anttonen totesi.
– Keskustelu oli kuitenkin vireää. Seurat ovat muutenkin olleet viime aikoina aiempaa aktiivisempia vastaamaan viesteihimme. On tärkeää, että seurojen kanssa syntyy vuoropuhelua.

Lauantaina toiminnanjohtajapäivillä puhuttiin myös menestyksen avaimista. Viime keväänä pikaluistelu-uransa lopettanut Mika Poutala esitti mahtavan monologin otsikolla ’Mitä menestyminen vaatii?’.
Poutala hävisi kahdesti olympiamitalin kolmen sadasosasekunnin erolla, viimeksi viime helmikuussa Pyeongchangissa. Kaikki oli pantu sitä ennen peliin: koko Poutalan perhe asui Kanadan Calgaryssa, jotta isännällä olisi parhaat harjoitteluolosuhteet.
– Pettymys oli yhtä suuri kuin kahdeksan vuotta aiemmin Vancouverissa. Soitin kotiin. Vaimoni kertoi lasten katselleen Pikku Kakkosta eivätkä kisaani. Olin raivoissani, kunnes tajusin, että he vain odottivat isää reissusta. Heillä oli ikävä.
Mika Poutalasta tuli pikkupoikana pikaluistelija, kun äidin oli keksittävä pojilleen harrastus, joka auttaisi heitä isän yllättävää kuolemaa seuranneessa masennuksessa. Kahdesta veljeksestä nuoremmasta tuli olympiaurheilija, joka on 268 maailmancup-startillaan miesten kaikkien aikojen tilastoykkönen.
– Olen pienestä asti löytänyt kaikesta jotakin positiivista, ja huikea valmentajani halusi, että urheillessa on hauskaa, Poutala tarinoi.
– Samaa sanon nyt koko ajan omille lapsilleni.
– Menestys ei tuo onnellisuutta vaan kiitollisuus tuo, Poutala painotti.
– Etsin asioita, joista voin olla kiitollinen. Sellaisia tulee eteen koko ajan. Tärkeintä on muistaa, että ”sä oot arvokas, sä oot riittävä sellaisena kuin olet, sä oot rakastettu”.

Lisää valokuvia toiminnanjohtajapäiviltä

45115066435_47e0f593a8_z.jpg

Teksti: Matti Hannula

Jaa artikkeli