Kansainvälisen Salibandyliiton (IFF) uusi sääntökokoelma, jota noudatetaan myös Salibandyliiton sarjoissa, tuli voimaan heinäkuun alusta ja tämän myötä pelaajienkin on hyvä tiedostaa merkittävimmät muutokset.
Suurimpia muutoksia entiseen ovat viiden minuutin jäähyn korvautuminen isolla joukkuerangaistuksella, pelirangaistuksen muuttuminen kaksiportaiseksi ja fyysisen pelin rikkeistä tuomittavien rangaistusten portaikon muuttuminen.
Entisten kahden ja viiden minuutin jäähyjen sijaan tulevat käyttöön pieni joukkuerangaistus (2min) ja iso joukkuerangaistus (2+2min). Sääntökirjan ja koulutusohjeiden pohjalta erotuomari tekee tulkinnan siitä, millaisesta rikkeestä on kyse ja millainen rangaistus rikkeestä seuraa.
– Ison joukkuerangaistuksen mittaaminen yksinkertaisimman esimerkin kautta tarkoittaa sitä, että kun joukkueen A pelaajalle määrätään iso joukkuerangaistus (2+2min) ja joukkue B tekee tämän rangaistuksen aikana kaksi ylivoimamaalia, päättyy joukkueen A pelaajalle määrätty iso joukkuerangaistus. Aiemminhan 5 minuutin rangaistus kärsittiin alusta loppuun saakka riippumatta vastustajan tekemien ylivoimamaalien lukumäärästä. Muutoin iso joukkuerangaistus käyttäytyy kuin vanha viiden minuutin rangaistus, eli se ei esim. poistu, jos kyseessä on siirretty rangaistus ja lopputuloksena maali, kertoo erotuomaripäällikkö Janne Koskinen ja jatkaa:
– Entisten pelirangaistusten PR1:n, PR2:n ja PR3:n sijaan uusissa pelisäännöissä on enää kaksi pelirangaistusta: tekninen pelirangaistus (TPR) ja pelirangaistus (PR). Ottelupöytäkirjasta puuttumisesta ja sääntöjen vastaisesta mailasta tai maalivahdin maskista seuraa tekninen pelirangaistus ja pelaajan poistaminen kyseisestä ottelusta. Pelaajien kannalta merkittävin muutos pelirangaistuksen kohdalla on se, että kaikista pelirangaistuksista (PR) seuraa poistaminen kyseisestä ottelusta ja automaattinen yhden ottelun pelikielto, kilpailusääntöihin perustuva sakko seuralle ja mahdolliset lisäkurinpitotoimet. Jatkoseuraukset siis monen isomman luokan rikkeen kohdalla automaattisesti kiristyvät, oli kyseessä sitten fyysinen tai käytöksellinen rike.
Pelirangaistusten kohdalla uusina kohtina ovat tulleet mukaan seuraavat:
”Pelaaja tai joukkueen toimihenkilö poistuu vaihto- tai rangaistuspenkiltä osallistuakseen riitatilanteeseen”
– Eli kun kentällä syntyy torikokousta tai nokkapokkaa, niin vaihto- tai jäähypenkiltä ei kentälle pidä lähteä mukaan hämmentämään. Tämä koskee niin fyysistä osallistumista, sanallista provosointia kuin erotuomarin lähestymistäkin, Koskinen selventää.
”Pelaaja tai joukkueen toimihenkilö tekee tai yrittää tehdä raa’an rikkomuksen”.
– Jatkossa myös yrityksestä voidaan rangaista, jos pelaaja yrittää tarkoituksellisesti vahingoittaa vastustajaa ja tämä onnistuu tilanteen väistämään.
”Pelaaja tai joukkueen toimihenkilö syyllistyy uhkaavaan käytökseen”.
– Tämä tarkoittaa tahallista toisen henkilön fyysisen koskemattomuuden loukkaamista, vaikka se ei välttämättä aiheuttaisi fyysistä vammaa, sisältäen sylkemiset, sanalliset uhkailut, erotuomarin tai toimitsijan fyysisen koskemattomuuden loukkaukset jne.
Fyysisen pelaamisen rikkeistä määrättäviä rangaistuksia on muutettu johdonmukaisemmiksi käsitteillä varomaton (2 min), piittaamaton (2+2 min), väkivaltainen (PR) ja raaka (PR).
– Erotuomari pystyy tulkitsemaan siis vääränlaisesta fyysisestä pelaamisesta aiheutuvat rikkeet avoimemmalla skaalalla kuin aiemmin. Tässä kohden arvioidaan sitä, että onko pelaajan toiminnassa riittävää varovaisuutta ja harkintaa vai onko havaittavissa piittaamattomuutta oman toiminnan seurauksista vai jotain vielä vakavampaa.
Muutamia muita ehkä vähäisempiä, mutta kuitenkin pelaajien toimintaan vaikuttavia sääntömuutoksia:
1) Pelaaja saa potkaista palloa useammin kuin kerran. Muutos on luonnollinen askel jalkasyötön sallimisen (2018) jälkeen ja sen nähdään parantavan pelin sujuvuutta entisestään.
2) Kun siirretty rangaistus on meneillään ja erotuomari katkaisee pelin sen takia, että rikkonut joukkue saa pallon haltuunsa, jatketaan peliä rikotun joukkueen vapaalyönnillä lähimmältä kiistapallopisteeltä. Aiemminhan tässä kohden jatkettiin kiistapalloaloituksella.
3) Omasta mailasta huolehtiminen muuttuu siten, että jos maila rikkoutuu, esim. lapa lentää toiseen päähän kenttää, ei sitä tarvitse enää sieltä välittömästi hakea, vaan pelaaja voi juosta suoraan vaihtoon ja hänen tulee seuraavalla pelikatkolla poistaa rikkoutuneet osat kentältä. Jollei hän silloin niitä poista, seuraa tästä rangaistus. Tällaisessa tilanteessa erotuomari saattaa toisinaan joutua laittamaan pelin pidemmäksi aikaa poikki, vaikka olisi mahdollisuus jatkaa peliä nopealla vapaalyönnillä. Jos taas pelaajalta putoaa ehjä maila, tulee hänen poimia se saman tien mukaansa, jos meinaa välttyä rangaistukselta.
4) Maasta pelaamisen suhteen muutosta aiempaan on se, että tulkinta ei ole enää niin mustavalkoinen kuin aiemmin. Jos pallollinen pelaaja hieman liukastuu ja ottaa tukea maasta kädellään, eikä hän saa tästä huomattavaa etua eli esim. lähin vastustaja on kymmenen metrin päässä tilanteesta, niin erotuomarin ei tarvitse sanktioida tilannetta jäähyllä.
5) Myös filmaaminen on nostettu sääntöihin ensi kertaa omana sääntökohtanaan ja pelaajien on hyvä tiedostaa, että tätä sääntökohtaa voidaan soveltaa myös tilanteessa, jossa pelaaja rikkoo vastustajaa jäähyn arvoisesti ja rikottu vastustaja filmaa, eli sama tilanne voi tuottaa rangaistuksen kummallekin osapuolelle.