U19-tytöillä viimeiset Ruotsi-ottelut ennen kevään MM-kisoja: “Sen eteen tehdään töitä, että uskallus ja pelirohkeus olisivat korkealla tasolla”

Päävalmentaja Tapio Tammisen mukaan tuplamaaottelu Ruotsia vastaan Tampereella on tärkeä näyttömahdollisuus.

Alle 19-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue valmistautuu Sveitsissä toukokuussa pelattaviin MM-kisoihin. Päävalmentaja Tapio Tammisen mukaan tuplamaaottelu Ruotsia vastaan Tampereella on tärkeä näyttömahdollisuus matkalla kohti viimeistelyleiriä ja lopullisia kisavalintoja.

Ennen ensi viikon viikonlopun otteluita joukkue kokoontuu leireilemään Eerikkilään. Sieltä haetaan viimeinen vauhti ja rutistus Tampereen peleihin. Joukkueessa on jo paljon tulevia kisapelaajia, mutta kevät voi muuttaa vielä monia valintoja palapelissä.

– Kisoihin tullaan valitsemaan kaksi maalivahtia ja 18 kenttäpelaajaa, ja tässä tapahtumassa on 3+21. Seuraamme kevään aikana pelaajia jotka ovat tässä tapahtumassa, ja seuraamme myös muita potentiaalisia pelaajia, sillä koskaan ei tiedä, mitä kevään aikana peleissä tapahtuu. Tässä on perusrunko, josta tullaan kisapelaajia valitsemaan, Tamminen taustoittaa.

Ryhmässä on mukana on kolme ensikertalaista: puolustaja Juulianna Sotala sekä hyökkääjät Jenna Taivaloja ja Veera Vilenius. Heidän osaamistaan arvioidaan tulevan tapahtuman sekä kevään pelien tiimoilta. Ruotsin Morassa pelaava, vuonna 2000 syntynyt Taivaloja on täysin uusi nimi maajoukkuekuvioissa.

– Tämä on ainoa leiritys, jossa hän on mukana ja meidän on arvioitava hänet tämän perusteella. Haluamme parhaan mahdollisen joukkueen, ja jos katsomme, että hän vahvistaa meitä, hän voi hyvinkin olla mukana.

Matkalla kohti Sveitsin MM-kisoja Tampereen pelit ovat tärkeä etappi ja mittatikku siinä, missä viime kisojen hopeamitalisti kultamitalia puolustavan maan tyttöihin nähden menee.

– Valmistautumisen suhteen tämä on viimeinen kansainvälinen tapahtuma ennen kisoja, mutta valmistavan leirin yhteydessä saatetaan vielä Eerikkilässä pelata treenipelejä. Urheilullisesti pyrimme tekemään tietenkin niin hyvän tuloksen kuin mahdollista, mutta pelaajia on vielä tässä enemmän mukana kuin yhteen peliin mahtuu ja tiettyä kokeilua sekä vertailua tässä kohtaa vielä tehdään. Lisäksi muutamilla pelaajilla on ollut loukkaantumisia, ja ne ovat kysymysmerkkejä, joita kevään mittaan seurataan.

Tammisella on pitkä kokemus poikien ja miesten maajoukkueen valmennuksen puolelta, ja hän tietää pelaajien kuormituksen seurannan tärkeyden. Valmennuksella täytyy olla tarkka tieto kunkin pelaajan tilanteesta.

– Poikien kohdalla jonakin vuonna kävi niin, että pelaajilla oli kova kuorma keväällä, eivätkä he oikein pystyneet suorittamaan kisoissa. On tärkeää tietää alla olevat rasitukset ja se, missä kunnossa pelaajat ovat, ovatko he saaneet vastuuta ja onko itseluottamus kunnossa. Kauden tärkeimmät pelit ovat vielä edessä ja toukokuuhun on vielä suhteellisen pitkä matka.

Ruotsin kaadosta jo hetki aikaa

Tässä kisaperiodissa Suomi on kohdannut Ruotsin neljästi, ja noista peleistä Suomi voitti ensimmäisen marraskuussa 2016. Sen jälkeen Ruotsi on ollut kahdesti niukasti ja kerran selvemmin parempi. Edellinen keskinäinen päättyi Malmön EFT-turnauksessa marraskuussa tappioon 3-8, ja vaikkei tulospaineita joukkueella olekaan, tuosta ottelusta halutaan parantaa paljon.

– Tämän kisaikäluokan, eli 1999 ja nuorempien kanssa Malmön peli oli ensimmäinen. Se oli huonoin pelimme toistaiseksi, ja siellä emme selvinneet Ruotsin kovan paineen alta pois. Tiedossa on, miten he meitä vastaan pelaavat ja siihen pyrimme nyt valmistavalla leirillä ennen Tampereen pelejä keskittymään. Paineen alla pelaamisen lisäksi meidän pitää myös pystyä antamaan heille painetta tiukemmin omassa päässä ja tiivistää puolustuspelaamista. Malmössä heillä oli liikaa tilaa huseerata.

Pelillisten asioiden lisäksi pelaajiin pyritään myös valamaan uskoa henkisellä puolella.

– On hieno juttu, että saamme kovia pelejä ja nämä kaksi hyvää sparrauspeliä MM-kisoja ajatellen. Näissä pyritään luomaan sellaiset systeemit, että tytöt luottavat itseensä ja uskaltavat mennä pelaamaan. Sen eteen tehdään töitä, että uskallus ja pelirohkeus olisivat korkealla tasolla. Tulos syntyy, kun toteutamme asiat peleissä riittävän hyvin.

Uusi juttu konkarillekin

Kuten todettua, 57-vuotias “Topi” Tamminen on ollut lajin parissa jo vuosikymmeniä, ja hän on nähnyt monet projektit niin miesten kuin poikienkin puolella. Kuitenkin vasta nyt hän on ensimmäistä kertaa päävalmentajan roolissa. Hän on nauttinut päästessään seuraamaan lajia taas uudesta vinkkelistä, eikä hän halua eritellä eroja poikien ja tyttöjen valmentamisen välillä. Tyttöpelaajien kehitys on tehnyt vaikutuksen Tammiseen.

– En ajattele sillä tavalla erikseen, että on poikia ja tyttöjä. Pelaajilla on aina vahvuuksia ja kehitettäviä ominaisuuksia. Oleellista on saada kaikki osaaminen kilpailussa esiin. Olen ollut pitkään lajissa mukana, ja jos miettii tyttöjen osaamisen kehitystä, ollaan menty huikeasti eteenpäin. Nämä ovat erittäin fiksuja ja älykkäitä pelaajia, ja siitä on kiittäminen esimerkiksi FBA (Floorball Academy)- ja akatemiatapahtumia. Niillä on ollut myönteinen vaikutus, ja taktinen kypsyys on kehittynyt paljon. Kun miettii tapahtumia ja aikaa ennen maajoukkuetietä ja pelaajapolkua, ollaan menty valtavia loikkia eteenpäin. Fysiikan kautta tulee tietysti vauhtieroa poikiin verrattuna, mutta ei sellaista vertailua kannata edes tehdä. Lisäksi seuratyön laatu on koko ajan kehittynyt ja tehty työ näkyy pelaajien parempana osaamisena.

Parannettavaakin vielä luonnollisesti löytyy.

– Meidän pitää pohtia, miten saamme rohkeutta, uskallusta ja kykyä pelata yksilönä kovissa paikoissa osaamisen ylärajoilla. Lisäksi joukkueen pelitapaan ja erikoistilanteisiin liittyviä yksityiskohtia hiotaan vielä jäljellä olevissa tapahtumissa.

Tampereen turnauksessa ensiesiintymisensä tekee myös Suomen alle 16-vuotiaiden maajoukkue, joka pelaa kaksi ottelua Latvian alle 19-vuotiaita tyttöjä vastaan. Tammisen mukaan nuoremmasta ryhmästä tulee olemaan paljon hyötyä myös vanhempien joukkueelle tulevaisuudessa.

– Se parantaa U19-joukkueen rakentamista, että alla on U16-joukkue. Jos pelaajalla on pyrkimys päästä Suomen parhaiden joukkoon, nuorempana maajoukkuetoimintaan totuttautuminen auttaa asiassa. Yleisellä tasolla tulee vielä joskus sellaisia kommentteja, että sen ja sen pelaajan pitäisi olla tapahtumassa, mutta kaikilla ei ole aivan täysi mielikuva siitä, mitä nämä huippupelit ovat. Sitä ei osata oikein suhteuttaa, mutta FBA-homma auttaa esimerkiksi sen käsityksen paranemisessa. Lisäksi käymme hyvää vuoropuhelua Salibandyliiton valmennusjohdon kanssa pelaajien osaamisen arvioinnissa.

Valmennuksen työnjako pelaa

Tammisen lisäksi valmennustiimissä ovat apuvalmentajina Kooveen naisten penkin takaa tuttu Tiina Röning sekä O2-Jyväskylän valmentaja Kari Saukkonen. Maalivahteja valmentaa Aake Kettunen. Tamminen on tyytyväinen tiimin toimintaan sekä toimivaan työnjakoon.

– Tiina on peluuttaja ja hän elää sitä valmentaja-arkea reaaliajassa omassa joukkueessa. Sitä erikoisosaamista ja tilannejohtamiskykyä on pyritty ja pyritään hyödyntämään. Lisäksi kun hän on psykologi, hän osaa auttaa myös henkisessä valmentautumisessa. “Kapon” vahvuus taas on se, hän on lukenut hyvin vastustajien taktiikoita ja toimintaa peleissä sekä auttanut peluutuksessa, jotta löydämme oikeat pelaajat oikeita vastustajia vastaan. He molemmat ovat eläneet näiden ikäluokkien kanssa jo pidemmän aikaa ja he tuntevat pelaajat hyvin. U16-joukkuetta valmentaja Hannu Santanen on myös mukana katsomovalmentajan roolissa, ja sitä yhteistyötä myös kehitetään.

Classicin naisten valmennuksessa viime kaudella mukana ollut Tamminen kuvailee itseään ison linjan vetäjäksi, joka tekee loppuviimein ne tärkeimmät päätökset.

– Yritän tuoda sitä isomman kuvan juttua itse mukaan, ja pelitaktiset linjaukset sekä pelaajavalinnat mennään mun johdolla. Meillä on aika yhteneväinen näkemys asioista, mutta pieniä eroja on, kuten pitääkin olla. Yritän toimia siten, että en lähtisi liian voimakkaasti tunnekuohuihin mukaan, vaan säilyttäisin tiukassakin paikassa havainnoinnin ja harkintakyvyn kirkkaana.

38141975321_7b172bcd8b_z.jpg

Teksti: Henri Pitkänen

Jaa artikkeli