Maalivahteihin kohdistuneet kontaktit F-liigassa ja Divarissa ovat kauden mittaan herättäneet keskustelua. Siksi Salibandyliiton erotuomarivaliokunta totesi, että vuonna 2018 julkaistu pääsarjojen erotuomarien koulutusohjeistus kaipasi päivitystä ja tarkennusta.
Koulutusohjeistus pohjautuu pelisääntöihin sekä pääsarjojen kurinpitoelinten vuosien varrella tekemiin ratkaisuihin. Sen tarkoituksena on toimia erotuomarien päätösten tukena antaen suuntaviivoja esimerkkien kautta. Teemaa on käsitelty pääsarjaerotuomarien koulutuksessa helmikuussa, ja tämä koulutusohjeistus on voimassa pääsarjoissa tämän kauden loppuun asti. Ohjeistuksia havainnollistetaan kahdeksalla videoesimerkillä.
Maalivahteihin kohdistuvien kontaktien arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat asiat:
Maalivahdin positio kontaktin tapahtuessa eli onko maalivahti maalivahdin alueella vai jo sen ulkopuolella. Maalivahdin alueelle ei sääntöjen mukaan ole kenttäpelaajalla mitään asiaa, sen sijaan tullessaan maalivahdin alueen ulkopuolelle maalivahti asettaa myös itsensä alttiimmaksi pelinomaisille kontakteille.
Hyökkäävän pelaajan pitää tiedostaa maalille suunnatessaan, että siellä on aina maalivahti, joka on torjuntatilanteissa matalassa ja melko stabiilissa asennossa, jolloin hän on kontaktin suhteen haavoittuvaisempi, eikä myöskään pysty kontakteja kovin helposti väistämään.
Pyrkiikö hyökkäävä pelaaja jollain tavoin välttämään/väistämään kontaktia.
Vaikuttaako puolustava kenttäpelaaja hyökkäävän pelaajan liikesuuntaan tai väistämismahdollisuuteen jollain rikkeellä.
Seuraavassa esimerkkitilanteita videoina. Videoiden 1-5 esimerkit ovat olleet koulutuksessa jo vuodesta 2018, ja videot 6-8 ovat päivitysosa. Nämä ovat voimassa tämän kauden loppuun saakka, ja uusien pelisääntöjen voimaantulon myötä ne päivitetään.
Esimerkki 1: Puolustava pelaaja aiheuttaa jäähyn arvoisella rikkeellä hyökkääjän ajautumisen maalivahdin päälle. Puolustavaa pelaajaa sanktioidaan.
Esimerkki 2: Maalivahti on maalivahdin alueen rajojen päällä ja suunnilleen stabiilissa positiossa, ja hyökkäävä pelaaja ajaa suoraan päin yrittämättä väistää osuen voimakkaalla kontaktilla maalivahtiin. Puolustava kenttäpelaaja ei anna niin sanotusti vauhtia selästä eikä muutenkaan riko. Hyökkäävä pelaaja syyllistyy PS 617/2 mukaiseen rikkeeseen (raaka rikkomus): pelirangaistus 3.
Esimerkit 3 ja 4: Maalivahti on maalivahdin alueella ja suunnilleen stabiilissa positiossa, ja hyökkäävä pelaaja ajaa päin maalivahtia osuen häneen voimakkaalla kontaktilla. Puolustava kenttäpelaaja ei rikkeellä edesauta tapahtumaa. Hyökkäävä pelaaja kuitenkin tekee jonkinlaisen yritykseen väistää/välttää kontaktiosumaa. Hyökkäävä pelaaja syyllistyy PS 613/5 mukaiseen rikkeeseen (vaarallinen fyysinen peli): pelirangaistus 1
Esimerkki 5: Maalivahti on maalivahdin alueen ulkopuolella, ja hyökkäävä pelaaja ajaa maalille osuen häneen voimakkaalla kontaktilla. Hyökkäävä pelaaja kuitenkin tekee yrityksen väistää/välttää kontaktia. Maalivahdin liike vaikuttaa hyökkääjän väistöliikkeen epäonnistumiseen. Hyökkäävä pelaaja syyllistyy PS 605/4 mukaiseen rikkeeseen (heittäytyminen vastapelaajaa päin): 5 minuutin joukkuerangaistus.
Esimerkki 6: Kenttäpelaajan liikesuunta ei kohdistu kohti maalia eikä maalivahdin aluetta. Maalivahti on tullut alueeltaan jonkin verran vastaan, ja hänen positionsa muuttuu tilanteessa nopeasti hieman ylemmäs hänen jatkaessa torjuntatyöskentelyään. Kenttäpelaaja yrittää ainakin jossain määrin hyppäämällä välttää kontaktia. Kontakti on pääasiallisesti seurausta kenttäpelaajan vauhdista ja varomattomasta toiminnasta tilanteessa, ja hän syyllistyy pelisääntöjen tarkoittamaan vaaralliseen fyysiseen peliin. Hyökkäävä pelaaja syyllistyy PS 613/5 mukaiseen rikkeeseen (vaarallinen fyysinen peli): pelirangaistus 1.
Tähän liittyy pääsarjojen kurinpitodelegaation päätös 21.9.2021: “Kontakti on pääasiallisesti seurausta Aholan toiminnasta tilanteessa ja hän syyllistyy pelisääntöjen tarkoittamaan vaaralliseen fyysiseen peliin ja vaaralliseen peliin mailalla. Aholan ei katsota syyllistyneen raakaan rikkomukseen. Tilanteesta ei määrätä lisärangaistuksia.”
Esimerkki 7: Musta kenttäpelaaja on tilanteessa pallollinen pelaaja, ja hänen fokuksensa on pallon pelaamisessa. Hänen liikkeensä on luonnollista pelinomaista liikettä, eikä liike suuntaudu kohti maalia tai maalivahdin aluetta. Kenttäpelaajan jalka osuu kiistatta maalivahdin pään alueelle, mutta tilanteeseen vaikuttaa merkittävästi maalivahdin oma liike, jolla hän pyrkii riistämään palloa, eikä kenttäpelaajalla ole mahdollisuutta välttää kontaktia. Maalivahdin pään alue ei ole kontaktihetkellä maalivahdin alueen sisällä vaan maalialueella, jossa kenttäpelaajan on sallittua liikkua. Hyökkäävä pelaaja ei syyllisty tilanteeseen rikkeeseen: peli jatkuu.
Esimerkki 8: Sekä punaisen joukkueen kenttäpelaaja että sinisen joukkueen maalivahti pelaavat ja tavoittelevat palloa omien rooliensa mukaisilla pelinomaisilla tavoilla. Maalivahti ehtii palloon aavistuksen ennen kenttäpelaajaa, joka törmää maalivahtiin kovalla vauhdilla. Itse törmäys tapahtuu maalialueen ulkopuolella, jossa maalivahti saa pallon haltuunsa salibandyn pelisääntöjen (303/2) mukaisella tavalla. Tilanteessa mukana oleva sinisen joukkueen kenttäpelaaja ei riko punaisen joukkueen kenttäpelaajaa. Tilanteessa myöskään punainen kenttäpelaaja ei tee pelisääntöjen vastaista rikettä, vaan punaisen kenttäpelaajan ja sinisen maalivahdin osuminen toisiinsa on pelinomainen yhteentörmäys. Vaikka maalivahti saa pallon haltuunsa ja on täten pallollinen pelaaja hetkeä ennen törmäystä, kyseinen pallontavoittelutilanne on kuitenkin niin nopea ja samanaikainen, että punaisen joukkueen kenttäpelaaja ei havaitse eikä ehdi reagoimaan maalivahdin sivuttaisliikkeeseen pallon tavoittelussa.
Tilannetta tulkittaessa pitää huomioida myös seuraavat seikat:
1) Tilanne ei tapahdu maalivahdin alueella, ja mitä etäämmällä maalivahdin alueesta pelataan, sitä vähemmän huomionsa muualle kiinnittänyt kenttäpelaaja pystyy arvioimaan/ olettamaan/ varautumaan maalivahdin positioon ja liikkeeseen tilanteessa.
2) Tullessaan maalivahdin alueen ulkopuolelle maalivahti asettaa aina myös itsensä alttiimmaksi pelinomaisille ja ennakoimattomille törmäys-/kontaktitilanteille.
Esimerkin 8 tapaus muistetaan Classicin ja SPV:n välisestä TEHO Sport Suomen Cupin loppuottelusta, jossa se johti viiden minuutin joukkuerangaistukseen ja edelleen ylivoimamaaliin. Tilanteesta syntyneen julkisen keskustelun jälkeen erotuomarivaliokunta lausui, että erotuomarit toimivat tilanteessa koulutusohjeistuksien ja toteutuneiden kurinpitopäätösten perusteella tilanteessa oikein eli tulkitsivat tilanteessa olevan rikkeen, joka sanktioitiin. Tällä lausunnolla haluttiin painottaa erotuomarijohdon vastuuta tilanteissa. Maalivahdin ja kenttäpelaajien väliset kontaktit ovat olleet pääsarjaerotuomareiden johtoryhmien koulutuksen keskiössä viimeisinä vuosina.
Kuitenkin erotuomarivaliokunnan kokousten käsittelyn jälkeen tässä esimerkkitilanteessa on todettu se, että aiempi koulutuslinjaus on erotuomarivaliokunnan mielestä ohjannut tässä esimerkkitapauksessa erotuomareita väärin. Uusi ohjeistus juuri tämän kaltaiseen videoesimerkkiin päivittää tilannetta, ja erotuomarivaliokunta haluaa korostaa, että pelissä tehdyt ratkaisut ovat olleet tuolloisen koulutuksen ja ohjeistuksen mukaisia.
Otsikkokuva: Esa Jokinen