Jouni Hämäläinen, Heidi Kurronen ja Jussi Kurronen vastaavat MM-kisoissa tärkeästä osa-alueesta. He muodostavat Suomen joukkueen huollon.
Näin se menee. Huolto painaa pitkää päivää, jotta salibandynaisemme ovat täydessä iskussa eli mintissä, kuten naisten huoltotrio tapaa asian ilmaista – otteluihin lähdettäessä.
Suomen joukkue saapui Bratislavaan viime viikon torstaina ilmojen halki reitillä Helsinki-München-Wien. Itävallan puolelta viimeiset kilometrit Bratislavaan taittuivat kisajärjestäjän bussikuljetuksella.
Paitsi ei ihan koko joukkue.
Huoltaja Jouni Hämäläinen, parinaan maalivahtivalmentaja Juho Meuronen starttasi matkaan Helsingin Myllypurosta jo huomattavasti sitä ennen. Ei lentäen, vaan maanteitä pitkin mukanaan tarvikkeita, joilla joukkueen terveydestä, vireystilasta ja viihtyvyydestä pidetään huolta MM-turnauksen aikana.
– Oli se sillä tavalla erilainen reissu, että tultiin pakettiautolla huoltokamat kyydissä. Tämä antoi meille sen mahdollisuuden, että kaikki tarpeellinen on matkassa, Hämäläinen naurahtaa.
Kilometrejä Suomesta neljän pyörän päällä kertyi noin 2 100.
– Olimme muun joukkueen kanssa täällä samaan aikaan, joten onnistuttiin aikataulullisesti täydellisesti.
Kun kyseessä on kahden vuoden projektin huipentuma, mitään ei jätetä sattuman varaan.
– Leikillisesti sanottuna olemme varautuneet kaikkeen ja yritetty ajatella kaikki mahdolliset tilanteet mitä eteen voi tulla, jotta täällä ei tarvitse enää niin sanotusti säätää. Paku oli ihan täynnä tavaraa kyynärsauvoista Bepantheniin.
Suomen maajoukkueella on jo vuosia MM-kisojen majapaikassa ollut oma pesä. Leijonaluola, jonne ulkopuolisilla ei ole asiaa. Se on paikka, jossa pelaavat voivat viettää vapaa-aikaa ja torjua ”hotellikuoleman”. Erilaiset pelit ja ajanvietelaitteet tulivat myös Hämäläisen ja Meurosen myötä.
Huollon tärkein tehtävä on kuitenkin pelaajien hieronnasta ja vaativimmista lihashuoltotoimenpiteistä vastaaminen sekä pelissä sattuvien pienempien ja suurempien kolhujen hoito, seuranta ja jatkotoimenpiteet, jotta kyky pelata täydessä terässä voidaan taata. MM-pelejä yhdeksään päivään kertyy kuusi.
Yksin Jouni Hämäläinen ei tästä urakasta tietenkään selviä kaksikymmentä pelaajaa käsittävässä MM-joukkueessa. Salibandynaisten huoltotiimiin hänen lisäksi kuuluvat Heidi Kurronen ja Jussi Kurronen. Ammattilaisia tehtävissään kaikki.
MM-kisoissa huollon työtahti ei Hämäläisen mukaan ole niin raivoisa kuin leireillä, joissa pelaajia on paikalla enemmän. Leirit ovat kestoltaan lyhyempiä, mutta yhteen päivään saattaa sisältyä kaksi-kolme harjoitusta.
– MM-kisoissa huollon päivä menee niin, että aamulla noustaan hyvissä ajoin ylös ja kun viimeiset hieronnat pelin jälkeen on tehty, niin se vierähtää tuonne iltakymmeneen, Jouni Hämäläinen valottaa.
Rutiineja ovat peliasujen ja pelivälineiden huolto, kuten myös veden ja välipalojen täydennysreissut lähikauppoihin. Slovakian MM-turnaus ei pääty viimeiseen peliin Hämäläisen ja Meurosen osalta, vaan reissusta tulee parin viikon keikka.
Koska on se pakettiauto ajettava takaisinkin.
Kuvateksti: Heidi Kurronen, Jouni Hämäläinen ja Jussi Kurronen muodostavat naisten maajoukkueen huoltotiimin.
Kuva: Ville Vuorinen.