"Treeneissä käynti on aina kunnia-asia" - Ritva Perkiö, 70, aloitti 27. kautensa lajin parissa

Ritva ”Ippa” Perkiö, 70, pelaa Hammers naisten III-divisioonan joukkueessa Etelä-Suomen aluesarjassa maalivahtina. Tampereen Ilveksestä alunperin salibandyn aloittanut Ippa starttasi juuri 27. kautensa lajin parissa.

Ippa oli 46-vuotias, kun päätyi salibandykentille jalkapallon ja joukkuekaverin kautta. Jalkapallossa Ippa pelasi monia eri rooleja, mutta salibandyssa paikka löytyi maalista:

-Ensimmäiset kaksi viikkoa pelasin kentällä, jonka jälkeen valmentaja ehdotti, että menisinkö maaliin. Sille tielle jäin.

Juhlavuottaan viettävä Ippa kukitettiin Hammers-Kisla pelissä ja saimme kunnian haastatella peluria. Eli seuraavaksi Ipan haastatteluun.

Mikä on parasta lajissa?

Pelikaverit ja onnistumiset, esimerkiksi hieno torjunta tai jos pelikaverit tekee maaliin ja sitä saa tuulettaa. Treeneissä käynti on myös aina kunnia-asia ja siellä pitää olla ajoissa paikoilla. Välillä pelikaverit ovat ihmetelleet, kun treenimatkoihin menee aikaa, mutta silti olen aina treeneissä ajoissa paikalla. 

Mikä on innostuttanut peleihin vuosi toisensa jälkeen?

On mukava olla yhteisössä ja kun ikää on tullut, ei tule enää lenkkeiltyä ja tässä saa liikuntaa. Kun on porukka, on syy, miksi mennä treenaamaan, ei voi tehdä heille ”ohareita”. Kun on hyvät pelit ja helpot jutut tehdään kunnolla, niin peleistä nauttii.

Unohtumattomin muisto pelikentiltä?

Kun pelasin Kooveessa ja pelattiin Classicia vastaan. Onnistui kaikki ja ottelun jälkeen Classicin valmentaja, Passo Peltola, soitti ja pyysi joukkueeseen. Vuonna 2000 Classic-HIFK finaalisarjassa ei päässyt juuri muuten pelaamaan, mutta pääsi rankkareita torjumaan ja Classic seitsemänteen otteluun. Hopeaa saatiin ja kyllä sekin sitten maistui parin tunnin jälkeen.

Entäs torjunta?

Rankkarit! Monet maalivahdit eivät niitä halua torjua, mutta olen itse aina tykännyt. Jos torjuu rankun on ikään kuin sankari, mutta jos ei saa kiinni ei siitäkään ”kivitetä”.

Miten olet kokenut salibandyn lajin muutoksen vuosien varressa maalivahdin näkökulmasta – miten peli on muuttunut?

Peli on nopeutunut ja vedot ovat parantuneet, kun pelaajat aloittavat niin paljon nuorempana. Pelikäsitys on parempi, varmaan sekin johtuu siitä, kun on nuorempana aloittanut.

Terveisiä kanssa pelureille – miksi salibandy kuuluu kaikille? 

Ei kannata lopettaa, voi vähentää ja olla vaikka pois vähän aikaa – mukavia ihmisiä ja joukkuelaji vetää lajin pariin.

Kiitos haastattelusta, Ippa, ja onnea juhlavuoden kunniaksi! Oman alueesi sarjat löydät täältä.

Ippa kukitettiin Hammers – Kisla pelissä lokakuussa. Kuvassa myös Salibandyliiton seuratoimintapäällikkö Eeva Welling.
Eeva Welling
Seuratoimintapäällikkö, etelä
Aikuisten harrastaminen, erityisryhmät. Alueen seurojen tuki, yhteistyö, vuorovaikutus ja seuratoiminnan kehittäminen. Harrastepelaaminen ja yhteistyö alueen asiantuntijaverkoston kanssa.

Jaa artikkeli