Sain sähköpostia tammikuussa 2024. Se alkoi näin: Haluan kertoa teille lyhyesti erään sählyn harraste-, kunto- ja ystävyystarinan. Meitä oli tammikuussa 1984 kuusi nuoruuden ystävää, jotka olimme tahoillamme menneet naimisiin ja jälkikasvuakin jo oli tulossa. Ajattelimme, että jotain yhteistä harrastetta täytyy kehittää, muuten elämänpolut erkanevat ja tapaamiset harvenevat. Näin syntyi PG eli Peruskuusikko-Grundsexan vuonna 1984.
Yhteydenottajana oli Petri Oittinen, 66, joka on yksi joukkueen perustajajäsenistä ja halusi kertoa tarinan ystävyydestä juhlavuoden kunniaksi. Joukkue on perustettu 40 vuotta sitten ja se treenaa edelleen sunnuntai-iltaisin Meritullin seurakuntatalon jumppasalissa. Ajatus lähti liikkeelle juurikin halusta pitää ystäväporukka yhdessä ja löytää uusi tapa nähdä säännöllisesti ruuhkavuosien aikana.
Salibandy oli osalle ystävistä tuttu koulun liikuntatunneilta, laji oli nosteessa ja paikka valikoitui Petrin työpaikan kautta, hänen toimiessaan jo silloin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pääsuntion virassa vuodesta 1981 alkaen. Kuusihenkinen ystäväporukka alkoi tavata aina sunnuntai-iltaisin klo 18 Meritullin seurakuntatalon jumppasalissa. Säännöt ovat olleet alusta asti samat; 8 x 15m kenttä, kolme vastaan kolme pienpelit, ei korkeita mailoja, hyppyjä, jalkasyöttöjä tai kädellä pelaamista. Peli kahdeksaan maaliin, neljästä vaihtuu puolet ja kahden erolla. Lentävä maalivahti maalilla, joka saa ottaa kädellä, mutta ei heittää.
Joukkueet vaihtuvat joka pelin jälkeen. Jo 40 vuotta kestänyt perinne on ollut myös ottelun arvokkaimman pelaajan eli MVP:n äänestäminen. Laput laitetaan suljettuun kenkälaatikkoon ja tulokset lasketaan kerran vuodessa. Sama laatikko on palvellut jo viimeiset 15 vuotta. Jo tässä vaiheessa haastattelua on selvää, että tärkeät perinteet ovat säilyneet pitkään ja joka viikon sunnuntai-ilta on jokaiselle yksi viikon tärkeimmistä kohokohdista. Se selviää myös tilastoista.
-Yksi meistä on ollut koko matkan ”hallintojohtaja” ja pitänyt kirjaa pelikerroista. Minulla esim. mennyt 1.081 pyhäiltaa reikäpallon äärellä, tosin aluksi 80-luvulla ei palloissa ollut reikiä, kertoo Petri joukkueen perinteistä.
Peruskuusikko-Grundsexan on ollut läsnä ja mukana pelaajien eri elämänpolun vaiheilla ja paikalle on aina saanut tulla sellaisena kuin on. Tarinoita riittää neljältäkymmeneltä vuodelta paljon ja kaikki juhlapäivät on juhlittu aina huolellisesti. Joukkue oli 10-vuotispäivän kunniaksi Kanarialla (jossa pelattiin juhlapeli nakurannalla), 20-vuotisjuhlat Rukalla ja myös Tukholmassa on käyty pelaamassa. Tänä vuonna 40. juhlavuotta juhlittiin juhlapelillä uusilla pelipaidoilla Arena Center Hakaniemessä, jonka jälkeen juhlallisuudet jatkuivat perinteisesti ravintola Kolmessa Kruunussa.
Petri korostaa liikunnan merkitystä myös ystävyyssuhteissa: “se on elämänikäisen ystävyyden liima”. Sunnuntai-iltaisin sykkeet ovat nousseet, hengästyttää ja on hiki – viikkoon mahtuu toki myös muuta monipuolista liikuntaa hiihdosta pallopeleihin. Petri mainitsee myös luottamuksen ja pukukopin merkityksen. Joukkueessa on ystävyksiä eri ammateista ja elämäntilanteet ovat vaihdelleet vuosien aikana. Pukukoppi- sekä pelikenttäpuheet ovat heillä täysin vapaita. Tila, jossa saa olla täysin oma itsensä.
-Ihmisellä pitää olla joku paikka, missä ei tarvitse aina kehittyä, kuvailee Petri.
Ja myös sitä PG on. Halusin kysyä myös ystävyydestä, koska se on selvästi toiminnan kantava voima sekä syy miksi PG on perustettu ja yhä voimissaan. Mitä ystävyys joukkueelle merkitsee? Vastauksen saatuani kylmät väreet ja pysähtyminen valtasivat mielen, sillä se kuului näin:
-Luovuttamatonta. Kolmasti jo olemme olleet peliveljen arkun äärellä, kukkalaitteeseen sidottu sählypallo. Silloin viimeistään lisääntyy ymmärrys ystävyydestä.
Myös itselle herää ajatus, että oman ystäväporukan kanssa pitäisi saada jotain tällaista pystyyn. Oma joukkue, säännöllistä liikuntaa, tapaamisaika ja perinteet – tila, jossa on niin hyvä olla, että 40 vuotta menee siivillä. We believe in garlic, lakimiesaloitus, parit rikki, olemattomia pareja, ihmis-shakkia ja nyt kyykistytään työpöydän äärelle. Sanonnat, jotka toistuivat haastattelun aikana. Päättelin, että kyseessä on sisäpiirisanontoja, jotka vain aidot Peruskuusikko-Grundsexanlaiset tietävät. Tämä on todellakin ystävyyttä isolla Y:llä.
Teksti: Vilma Pekkala
Kuvat: Petri Oittinen