Salibandyliiton järjestämillä Toimihenkilöpäivillä Tampereella oli mukana seura-aktiiveja eri puolilta Suomea.
Keskustelu käy vilkkaana ja puheenporina kuuluu kauas käytävälle asti tamperelaisessa hotellissa. Kokoushuoneen oven takana joukko salibandyseurojen toimijoita – toiminnanjohtajia, puheenjohtajia, valmennuspäälliköitä – keskustelee pienryhmissä siitä, miten seuran sisäinen työnjako ja toimenkuvat pystytään määrittelemään jatkossa entistäkin paremmin.
Ajatukset sinkoilevat ja oivalluksia syntyy, kun koolla on joukko toimijoita erilaisista Salibandyliiton jäsenseuroista eri puolilta Suomea. Salibandyliiton Toimihenkilöpäivät pidettiin perjantaina ja lauantaina Tampereella, ja toisena päivänä mukana oli myös Seura360-työpaja.
Käsiteltävät teemat koskivat muiden muassa seuran markkinoinnin vuosisuunnittelua, seuran ja sen joukkueiden toiminnan ohjaamista kokonaisuutena, urheiluseuraa työnantajana ja muutoksen johtamista, osaamistarpeen ja osaamisen tunnistamista sekä sitä, miten seurat voivat hyödyntää MM2020-kotikisoja omassa toiminnassaan.
Toimihenkilöpäivillä ja Seura360-työpajassa oli mukana kaikkiaan 35 ihmistä seuroista sekä Salibandyliitosta.
– Verkostoituminen ja muiden laji-ihmisten tapaaminen on näiden tapahtumien ykkösanti. Siinä samalla tulee vaihdettua ajatuksia, keravalaisen Blackbirds United ry:n toiminnanjohtaja Erkki Enström kertoo.
Viidettä kautta toiminnanjohtajana työskentelevä Enström on nähnyt Blackbirdsin kasvun nyt piirun alle 700 jäsenen seuraksi.
– Kasvuvauhti on ollut sellainen yksi uusi joukkue per vuosi. Meillä on päällä sellainen mukava rytmi. Miesten edustusjoukkue pelaa nyt 2. divisioonassa ja pääsi juuri Suomen cupissa 16 parhaan joukkoon. Sen osalta on sellainen positiivinen haaste, että milloin joudumme varautumaan sarjanousuun, Enström myhäilee.
– Olemme kuitenkin profiloituneet junioriseuraksi ja meille tärkeintä on, että saamme tarjottua jokaiselle ikäryhmälle kilpa- ja harrastajamahdollisuuksia, Enström tähdentää.
Samankokoisilla seuroilla samanlaiset haasteet
Pieksämäen Salibandy ry:n eli Pisaban puheenjohtaja Auri Saloranta oli tyytyväinen Toimihenkilöpäivien antiin. Reppuun – vertauskuvalliseen ja vähän siihen oikeaankin – tarttui kosolti täytettä.
– Tästä on saanut vahvistusta siihen, että ollaan oikealla tiellä kehittämässä seuraa paikallisesti, mutta myös salibandya lajina. Täältä on saanut paljon hyviä materiaaleja ja eväitä vietäväksi omaan seuraan, Saloranta kertoo.
Salorannan mukaan erilaisista seuroista tulevien ihmisten kanssa keskustelu on antoisaa. Pisaba toimii toistaiseksi ainoastaan vapaaehtoisten voimin ilman palkattua henkilökuntaa, mutta kun suunnitelmissa on päätoimisen henkilön palkkaaminen jossain vaiheessa, Toimihenkilöpäivien tapaamiset antoivat sitäkin ajatellen arvokasta tietoa ja muiden seurojen kokemuksia.
Pisaballa on tällä hetkellä noin 230 jäsentä, joista pelipassipelaajia on noin puolet.
– Monella samankokoisella seuralla tuntuu olevan samanlaiset haasteet kuin meilläkin. Olosuhteiden eteen täytyy yhä tehdä töitä ja varmistaa, että seuraan saadaan laadukasta valmennusta.
Puheenjohtaja Salorannan mukaan seuran yhteisen valmennuslinjan luominen ja joukkuekohtaiset tavoitteet ovat muun muassa konkreettisia viikonloppuna käsiteltyjä asioita, joita Pieksämäellä lähdetään nyt työstämään eteenpäin.
Ydintoimintaa ei sovi unohtaa
Pohjoista ulottuvuutta tilaisuudessa edusti muun muassa rovaniemeläisen Santa’s Unitedin toiminnanjohtaja Mika Karusaari. Hän on saanut leipänsä rovaniemeläisestä salibandyseuratyöstä vajaat kahdeksan vuotta, ja jo sitä ennen takana on vapaaehtoisena kertynyttä kokemusta.
– Olen itse lähtenyt matkaan innolla kaikkiin näihin seuratapaamisiin, mihin on pyydetty. Muista seuroista on alkanut tulla tuttuja, joiden kanssa voi koko ajan enemmän ja enemmän vaihtaa ajatuksia. On hienoa kuulla, miten asiat on hoidettu muissa seuroissa.
Eritoten Toimihenkilöpäivillä käyty keskustelu valmennustoiminnasta puhuttelee Karusaarta.
– Resurssin ohjaaminen valmennukseen on tärkeää. Jos liikaa aikaa menee hallinnon pyörittämiseen, kenttätyö – joka on kuitenkin seuran ydintoiminta – jää liian pienelle.
Karusaari iloitsee, että valmennuksen kehittämiseen on Rovaniemellä tarjolla apua myös kaupungin omista oppilaitoksista, kun liikunta-alan koulutusta on tarjolla sekä Lapin urheiluopistossa että ammattikorkeakoulussa.
Seuran kokonaisvaltainen kehittäminen vaatii työtä ja ajatuksia myös Santa’s Unitedissa.
– Hallituksen jäsenetkin ovat usein mukana jossakin joukkueessa, joten silloin ajattelu koko seura versus se oma joukkue on joskus vaikea asia, Karusaari pohdiskelee.
Teemat nousevat seurojen tarpeista
Toimihenkilöpäivillä käsiteltävät asiat kytkeytyvät Salibandyliiton käytössä olevan työvälineen eli Seurakehitys.fi-sivuston kolmeen teemaan, jotka ovat hallintojohtaminen, urheilujohtaminen sekä viestintä ja markkinointi.
Tapaamisiin otetaan käsiteltäväksi haasteita ja kysymyksiä, joita seurat itse nostavat sivustolla esiin. Teemat vaihtelevat hieman eri tapaamisten välillä. Tampereella käsiteltävänä oli erityisesti hallinto- ja urheilujohtamisen välinen napanuora.
– Meillä seuroissa urheilu voi helposti erillinen osa-alue, mutta sen ei pitäisi olla. Niiden välille pitää pystyä löytämään keskusteluyhteys, Salibandyliiton seurakehittäjä Elina Anttonen kertoo.
Tärkeää on myös korostaa seurojen toiminnassa suunnitelmallisuutta ja asioiden dokumentointia. Siihen on helppo nojata, kun toimintaa kehitetään.
– Seuroissa on syytä ymmärtää, että suunnitelmia on vuodeksi ja myös pidemmälle aikavälille, eikä ole mitään yksittäistä markkinointia, vaan se linkittyy siihen toiminnan suunnittelemiseen. Jos ei ole dokumentaatiota, ei voida myöskään vetää mitään johtopäätöksiä ja miettiä, toimiko prosessi vai mennäänkö uudelleen, Anttonen muistuttaa.
Jos näin ei toimita, pahimmillaan toimintasuunnitelma on vain seuran kokoukseen kerran vuodessa koottu tiedosto, joka unohtuu taas siihen asti, kun se on päivitettävä uudelleen seuraavan vuosikokouksen pakollisen pykälän täyttämiseksi. Siksi suunnitelmien merkitys on tiedostettava koko seurassa.
– Avointa keskustelua tulee käydä paljon. Seuran organisaatio ja järjestelmä tulisi saada toimimaan niin, että seura ei ole yhden henkilön päätösten eikä työn takana.
Esimerkkinä Anttonen nostaa esimerkiksi seuran hallituksen kullekin jäsenelle annetut selvät vastuualueet.
– Seuraa pitää johtaa kokonaisuutena. Se syntyy siitä, mitä enemmän seuratoimijoita saadaan osallistettua keskusteluun.
MM2020 näkyy seuroissa
Miesten MM-kisat pelataan Helsingissä joulukuussa 2020. Salibandyliitto haluaa valjastaa mukaan koko suomalaisen salibandyväen ja kaikki jäsenseuransa. Toimihenkilöpäivillä nousikin esiin runsaasti ajatuksia, kuinka MM-kisoja voidaan hyödyntää seuroissa eri puolilla maata.
– Voisi ajatella vaikka niin, että toukokuussa seuran päättäjäisissä voisi olla jollain lailla MM-kisateema, esimerkiksi maajoukkuepelaajia pelaamassa seuran pikkujunnujen kanssa, Blackbirdsin Erkki Enström visioi.
– Miesten edustusjoukkueemme 2. divisioonan otteluissa käy paljon pieksämäkeläistä yleisöä, ja esimerkiksi se on hyvä foorumi markkinoida kisoja. Jos kiinnostusta on, voisimme vaikka järjestää kisamatkan Helsinkiin, Pisaban Auri Saloranta suunnittelee.
– Innostuin ehdottomasti. Laitoin palloja liikkeelle eri seurojen suuntaan Lapissa, ja sieltä löytyi porukkaa, jotka olisivat kiinnostuneita. Yllättäen tuli esiin muun muassa henkilöitä, jotka olivat olleet aiemmin kisoissa esimerkiksi maskottina ja lähdössä kisoihin nytkin, Santa’s Unitedin Mika Karusaari myhäilee.
Lisää kuvia Toimihenkilöpäiviltä (kuvat: Esa Jokinen).
Teksti: Iiro-Pekka Airola
Kuvat: Esa Jokinen