Liikunnan ja urheilun myönteiset vaikutukset ihmisten henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ovat pitkälti tunnettu ja tunnustettu. Sport Business Intelligence teki viime keväänä Salibandyliiton toimeksiannosta selvityksen salibandyn yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Lukuisin tutkimustuloksin on todistettu liikunnan myönteiset vaikutukset. Siitä huolimatta, että tämä tosiasia on kiistämätön totuus, törmäämme jatkuvasti haasteeseen, jossa liikuntaväen ääni ei kuulu riittävän painokkaasti tehtäessä koko kansaa koskevia yhteiskunnallisia päätöksiä.
Korona-ajan liikkumista koskevat rajoittamistoimet ovat viimeisin karu ja konkreettinen todiste siitä, että vaikka liikunnan hyödyt tunnetaan ja tunnustetaan, niitä ei tiedosteta eikä huomioida päätöksiä tehtäessä.
– Liikunnan ja urheilun ääni pitää saada kuuluvammaksi. Liikunnan ja urheilun hyödyt kansanterveyteen säästyneinä terveydenhuoltokuluina, säästyneinä sosiaalikuluina sekä suorat taloudelliset vaikutukset tulee saada mitattua ja muunnettua konkreettisen näkyviksi, toteaa Salibandyliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnunen.
Sport Business Intelligence teki viime keväänä Salibandyliiton toimeksiannosta selvityksen salibandyn yhteiskunnallisesta merkityksestä. Yleistavoitteena oli tuottaa tietoa vaikuttamistyön, myynnin ja markkinoinnin sekä sidosryhmäyhteistyön kehittämiseksi. Tuon tutkimuksen tuloksia sekä muita lajin yhteiskunnalliseen painoarvoon ja merkitykseen liittyviä aiheita käsiteltiin viime keväänä pidetyssä ”salibandyn painoarvo ja yhteiskunnallinen merkitys” -webinaarissa (tallenne löytyy artikkelin lopusta) .
Selvityksessä kyselyyn vastaajia oli kolmisen sataa; harrastajia, kilpapelaajia, katsojia, seuratyöntekijöitä, yritysyhteistyökumppaneita sekä valtion ja kuntien edustajia. Kaiken kaikkiaan selvitys tukee aiemmin tehtyjä selvityksiä.
Kiteytettynä tulos oli, että salibandy on erittäin merkittävä yhteiskunnallinen toimija ja hyvinvoinnin tuottaja.
Niin ikään vähemmän yllättävänä asiana kyselyssä ilmeni, että keskeisintä salibandyn pelaamisessa on hauskuus, yhteisöllisyys ja kaverit. Sivutuotteena harrastaja saa kuntoa ja terveyttä. Kansantalouden kannalta merkittävintä on salibandyharrastuksen myönteiset vaikutukset työssä jaksamiseen, työkykyyn ja -vireyteen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn.
Monilla paikkakunnilla salibandyä kuten muitakin urheilulajeja joudutaan kuitenkin harrastamaan puutteellisissa olosuhteissa. Harrastajamääriin ja lajien kasvunäkymiin nähden nykyinen hallimäärä on aivan liian pieni.
– Nämä ovat asioita, joilla meidän pitäisi entistä paremmin pystyä perustelemaan kaiken liikunnan ja urheilun painoarvoa päätöstenteossa niin kunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla, korostaa Kinnunen.
Ikäihmisten liikuntaankin on panostettava
Korkeimmille keskiarvoille kyselyssä nousi salibandyn merkitys lasten liikuttajana (keskiarvo 4,5/5), opiskelijaliikuntana (4,3), koululiikuntana (4,2) ja opiskelijaurheiluna (4,2).
– Tämä on oleellinen tieto seuroille siitä, miten salibandy yhteiskunnassa koetaan, Kinnunen sanoo.
Alimmille arvosanoille salibandy jäi eläkeläisurheiluna ja veteraaniliikuntana.
– Jollain lailla ikäihmisten liikuttaminen on jäänyt seurojen tahoilta vähäiseksi, Kinnunen toteaa ja kehottaa kartoittamaan mahdollisuuksia päivävuorojen hyödyntämiseen tässä ryhmässä.
Seuratoiminnan merkityksestä kysyttäessä parhaat arvosanat annettiin osallisuuden kokemiselle ja uusien ihmissuhteiden mahdollistamiselle.
Salibandya yhteiskunnan arvoihin peilattaessa kärkeen keskiarvoissa nousivat sosiaalisten suhteiden edistäminen ja suvaitsevaisuus. Heti perässä tulivat yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu ja tasa-arvo.
Salibandyn suositeltavuus keräsi 1–10-asteikolla mainiot keskiarvot: harrasteena 9,3 ja kilpaurheiluna 8,3, yhteistyökumppaninakin 7,9.
– Tulevaisuudessa lajin yhteiskunnallinen merkitys on ennen kaikkea riippuvainen siitä, kuinka paljon sitä harrastetaan ja kuinka paljon se ihmisiä liikuttaa, Kinnunen kiteytti.
Kunnat merkittäviä toiminnan rahoittajia
Sport management -alan asiatuntija, tutkija ja opettaja Kari Puronaho puhui rahamääristä, jotka salibandyssä kaiken kaikkiaan liikkuvat. Välittömien, salibandyn harrastamiseen liittyvien kustannusten kaupallinen arvo on vuositasolla noin 600 miljoonaa euroa.
Kustannukset ovat pääasiassa matka-, väline- ja tekstiilikustannuksia sekä kuukausimaksuja seuroille. Mutta Puronaho kehotti kiinnittämään huomiota siihen, että lajiin liittyvä kauppa ja verotulot olivat kyselyssä erittäin vähämerkityksellisiä esimerkiksi lajin sosiaalisuuteen ja hauskuuteen verrattuna,
– Kunnat ovat salibandylle erittäin merkittäviä toiminnan rahoittajia sekä tilojen tarjoajana että avustusten jakajana.
Puronaho huomautti myös vapaaehtoistyön merkityksestä harrastuskustannusten edullisuuteen.
– Uskon, että koko salibandymaailma on hyvinkin valmis lisäämään yhteiskunnallista merkitystään. Kun salibandy tavoittelee maailman kärkeä omassa toiminnassaan, sen pystyy saavuttamaan viilaamalla erityisesti niitä asioita, joissa ollaan hyviä, eikä korjaamalla niitä asioita, joissa on vikaa.
Myös Puronaho kehotti panostamaan potentiaaliseen varttuneempien kohderyhmään.
– Erityisesti kilpapelaajien vastauksissa esille nousi loukkaantumisten ehkäisemisen tärkeys. Eikä ole sattumaa, että erittäin suuri osa viimeisen kymmenen vuoden aikana salibandyn piirissä tehdystä tutkimustyöstä liittyy loukkaantumisiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Asiaan kannattaa siis suhtautua vakavasti.
Huomioitavaa on, että edellä mainittujen suorien välittömien talousvaikutusten lisäksi salibandyn taloudellinen merkitys yhteiskunnalle esim. terveydenhoidon – ja sosiaalikulujen säästöinä on merkittävä ja vielä toistaiseksi mittaamaton.
Drop out -syitä selviteltiin
Seura- ja harrastustoiminnan johtaja Mervi Kilpikoski kertoi Salibandyliiton yhteistyössä Aula Researchin kanssa pelaajille, yhteyshenkilöille ja valmentajille tekemästä, sähköisesti toteutetusta drop out -kyselystä.
Tavoitteena oli selvittää, millaiset syyt ja olosuhteet olivat johtaneet salibandyharrastuksen lopettamiseen. Kyselyn kohteena olivat edellisen vuoden aikana lopettaneet yli 13-vuotiaat.
– Suurimmaksi huolenaiheeksi nousee, että 13–18-vuotiaissa syynä on ollut, ettei harrastaminen ole enää hauskaa, 13–21-vuotiaissa, että kiinnostus salibandyyn loppui, Kilpikoski tulkitsi tuloksia.
13–18-vuotiaissa yli puolet ilmoitti kyselyssä, ettei aio enää palata salibandyn pariin. Sen sijaan yli 19-vuotiaiden ryhmässä enimmäkseen uskotaan paluuseen Salibandyliiton virallisiin sarjoihin. Kyselyn mukaan palaaminen vaatisi esimerkiksi uuden joukkueen löytymisen tai mahdollisuuden pelata yksittäisissä turnauksissa sen sijaan, että olisi sitouduttava koko kaudeksi.
– Keskusteluissa tuodaan usein esille toive arkipeleistä ja lyhyemmistä pelimatkoista ja parempia olosuhteita. Tämän selvityksen perusteella niillä ei näyttäisi kuitenkaan olevan merkittävää vaikutusta, Kilpikoski totesi.
Vastaava drop out -kysely toteutetaan alkuvuodesta 2022. Mielenkiintoista on saada vertailutietoa tuohon vuoden takaiseen kyselyyn.
Mielenkiintoista dataa urheiluseuroista
Erikoistutkija Outi Aarresalo Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta esitteli suomalaisia urheiluseuroja käsittelevää tietokantaa.
– Suomessa ei ole aiemmin ollut sellaista saatavilla. Tietokannassa seuran Y-tunnus on yksilöivä tieto. Tiedot on kerätty seurojen avustushakemusten yhteydessä antamista tiedoista, ja tietokanta sisältää valtionapua saavien lajiliittojen ry.-pohjaiset, Y-tunnuksen omaavat jäsenseurat, Aarresalo valisti.
Tietokanta löytyy osoitteesta www.seuratietokanta.fi. Sieltä seuroja voi selata myös kunnittain ja maakunnittain sekä rekisteröitymisvuoden perusteella. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen tietokanta! Tarjolla on paljon mielenkiintoista faktaa täysin veloituksettomasti.
Urheilija ja seura on jo itsessään merkittävä media
Kauppatieteiden tohtori ja muun muassa FC TPS Turku Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Arto Kuuluvainen kertoi sosiaalisen median mahdollisuuksista seuran tavoitteiden edistämisessä.
– Urheilija tai urheiluseura on itsessään media, Kuuluvainen sanoi.
– Some on alusta, jolla tavoitetaan hyvinkin monista erilaisista taustoista tulevia ihmisiä ja sidosryhmiä. Urheiluseurat vain ovat tosi huonoja tuntemaan sidosryhmiään ja ympärillä olevia ihmisiä. Sen vuoksi onkin ollut hieno todeta, että Salibandyliitto on lähtenyt tiedolla johtamiseen aivan etujoukoissa. Kun oppii tuntemaan ja ymmärtämään sidosryhmiään, on helpompi tarjota heille oikeanlaisia palveluita.
Kuuluvainen totesi suomalaiseen kulttuuriin valitettavasti kuuluvan, ettei itsestä haluta tehdä numeroa.
– Esimerkiksi TPS:ssä nuoret ja ulkomaalaiset pelaajat ovat erittäin aktiivisia somekanavissa, vanhan koulukunnan ”viimeiset dinosaurukset” eivät niinkään.
Eikä Kuuluvaisen mukaan haittaa pätkääkään, vaikka mukana olisi kaupallinenkin aspekti.
– Kuten kaikkien suomalaisten urheilumanagerien oppi-isä ja esikuva Erkki Alaja on todennut: ”Hyvässä sponsoroinnissa yhdistyy idealismi ja kapitalismi.”
Joillakin F-liigan seuroilla on some-aktiivisuus kytketty pelaajasopimukseen. Muun muassa EräViikinkien toiminnanjohtaja Jari Oksanen kertoikin heidän kannustavan sekä mies- että naispelaajiaan some-aktiivisuuteen pienellä porkkanalla.
– Huippusalibandy kaipaa värikkäitä persoonia, Salibandyliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Kinnunen korosti lopuksi.
– Somen avulla joku voi olla joukkueen näkyvin pelaaja, vaikka ei olisikaan ihan ykkösketjun mies.
”Pyörää ei kannata keksiä uudestaan”
Webinaarissa kerrottiin myös uudesta, salibandyä koskevien tai sivuavien tutkimusten rekisteristä. Eri opinahjojen arkistoista löytyy noin 250 tutkimusta, joissa salibandy on jossakin roolissa, isommassa tai pienemmässä.
Linkki teemakohtaiseen tutkimusluetteloon löytyy Salibandyliiton nettisivuilta osoitteesta salibandy.fi/tutkimukset.
Sitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää esimerkiksi oman tutkimuksen pohjaksi. ”Pyörää ei kannata keksiä uudestaan.” Salibandytutkimusten rekisteri päivittyy vuosittain uusilla salibandya sivuavilla tutkimuksilla.
Teksti: Matti Hannula
Graafi: Juha Ollikainen