Synteettiset alustat yleistyivät vasta 2000-luvulla. Sen myötä salibandyn luonne on huipputasolla muuttunut täysin.
Vielä 1990-luvulla suurin osa sisäliikuntatiloista oli parkettia. Synteettiset alustat yleistyivät vasta 2000-luvulla. Sen myötä salibandyn luonne on huipputasolla muuttunut täysin.
Salibandyn MM-kisat on jo vuodesta 1996 eli alusta asti pelattu synteettisellä matolla.
– Ensin olimme yhteistyössä Tarkettin kanssa, Kaudella 2002–2003 siirryimme toimimaan ranskalaisen Gerflorin kanssa, kertoo Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) pääsihteeri, suomalainen John Liljelund.
Gerflor omistaa oikeudet Taraflex-tuotemerkkiin, ja Taraflex-alustalla on sittemmin pelattu kaikki IFF:n arvokisat.
Pitkä yhteistyö
Uudenmaan PR-lattiat aloitti Taraflex-alustan maahantuonnin jo 25 vuotta sitten. Salibandyliitto ja -liiga ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä Uudenmaan PR-lattioiden kanssa. Kyseisen yrityksen vuonna 1987 perustanut toimitusjohtaja Rauno Nuoramo oli jo 1990-luvun lopulla aloitteellinen sekä Salibandyliiton että muutaman muunkin lajiliiton suuntaan synteettisten alustojen merkeissä. Jo syksyllä 1997 hän vieraili Salibandyliiton toimistossa ensimmäisen kerran Geflorin ranskalaisen edustajan kanssa Taraflex-alustaa esittelemässä.
– Salibandy oli silloin vielä pieni laji mutta jo kovaa vauhtia kasvamassa, Nuoramo muistaa.
Yhteistyö Salibandyliiton ja Uudenmaan PR-lattioiden välillä sisälsi aluksi lähinnä markkinointinäkyvyyttä maajoukkueissa. Yhteistyön myötä liitolla oli yksi Taraflex-alusta, jota kierrätettiin Suomessa liiton järjestämissä maaottelutapahtumissa. Käytännössä kaikki liiton järjestämät maaottelutapahtumat 1990-luvun lopulta lähtien on pelattu liiton omistamalla synteettisellä pelialustalla.
Merkittävä päätös
Vuonna 2007 Salibandyliigassa päätettiin siirtyä ”mattopakkoon”. Liiga hankki kaikille liigajoukkueille käyttöön oman synteettisen pelialustan. Mattopakkopäätöksen aikaan liigan toimitusjohtajana ollut Jari Kinnunen, SSBL:n nykyinen yhteiskuntasuhdejohtaja, muistelee mattoaikaan siirtymistä seuraavasti:
– Yhden pilottikauden jälkeen liiga päätti siirtyä ”mattopakkoon” kaudelle 2008–2009. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että liiton omistama osakeyhtiö investoi ja hankki kaikille liigajoukkueille käyttöön Taraflex-mattoalustan. Näin saatiin vakioitua miesten salibandyliigan peliareena, Kinnunen toteaa.
– Paitsi että tuo pelikentän vakiointi vaikutti merkittävästi pelillisesti, kun päästiin eroon parkettialustoista, oli tuolla päätöksellä iso merkitys myös liigatuotteen brändäyksen kannalta. Liigaotteluista poistui sekava viivaviidakko, ja peliareena näytti kaikilla liigapaikkakunnilla samanlaiselta, hän korostaa.
– Liigan mattopakkopäätöksellä tavoiteltiin myös asenneilmapiirin muutosta. Luotettiin, että liiga toimii esimerkkinä, jotta uusiin syntyviin sisäpalloiluhalleihin tulisi synteettisiä pelialustoja parkettialustojen sijaan. Synteettinen pelialusta on kuitenkin hankinta-, käyttö- ja huoltokustannuksiltaan parkettia huomattavasti edullisempi. Sen käyttö on myös monimuotoisempaa, koska merkittävä enemmistö sisäliikuntatilojen käyttäjistä suosii synteettistä alustaa liikunnassaan, Kinnunen korostaa.
Sittemmin vaatimus synteettiseen pelialustaan on laajentunut naisten liigaan, miesten Divariin, A- ja B-poikien SM-sarjaan sekä A-poikien 1. divisioonaan.
Suomessa satakunta synteettistä salibandyareenaa
– Synteettinen alusta teki liigajoukkueet kotikenttäolosuhteittensa kannalta tasa-arvoisiksi ja muutti huippusalibandyn luonteen täysin, Uudenmaan PR-lattioiden toimitusjohtaja Rauno Nuoramo toteaa.
– Pallon ja mailan kitka pieneni merkittävästi, nilkkavammat vähenivät huomattavasti, hän luettelee.
– Suurin osa synteettisistä päällysteistä on ensisijaisesti ns. akustiikkamattoja. Taraflex-alusta on kehitetty nimenomaan urheilun ehdoilla, Nuoramo korostaa.
– Sen vuoksi se on salibandyyn ja moneen muuhunkin lajiin sopivin.
– Suomalaisissa urheiluhalleissa on kaiken kaikkiaan noin puoli miljoonaa Taraflex-neliötä, Nuoramo arvioi.
– Salibandyn osuutta siitä on aika mahdotonta veikkailla, koska samoissa halleissa ja samoilla alustoilla pelataan myös muun muassa lentopalloa ja käsipalloa. Ehkä voidaan puhua noin sadasta salibandyareenasta.
Salibandyn olosuhteiden edistäminen on oleellinen osa Salibandyliiton vaikuttamistyötä. Salibandyliitto on seurojen apuna ja tukena ratkaisemassa seurojen olosuhdeongelmia. Salibandyliitto tekee aktiivista vaikuttamistyötä kaupunkien ja kuntien suuntaa siten, että yhteistyössä kuntien liikuntatoimien kanssa kykenisimme saamaan aikaan lisää liikettä ja lisäämään kuntalaisten hyvinvointia.
Teksti: Matti Hannula
Kuvat: Michael Peters / Swiss Unihockey ja Anssi Koskinen