Salibandyliiton puheenjohtaja: Vuorovaikutusta tarvitaan lisää

Salibandyliiton hallituksen puheenjohtajaksi vuosi sitten valittu Risto Kauppinen käy läpi hallituksen ensimmäistä vuotta ja valottaa samalla liiton tulevia näkymiä.

Kolmen vuoden hallituskauden ensimmäinen kolmannes on kohta takana. Hallitus jatkoi edellisen hallituksen strategian viitoittamalla tiellä; visiona on, että vuonna 2028 Suomi on maailman paras salibandymaa ja salibandy on Suomen suurin joukkuepalloilulaji. Vaikka strategiaan ei olekaan tehty mitään isoja uudistuksia saatikka toiminnan painotuksia muutettu, on tämä vuosi näyttänyt ympäristön koko ajan haastavan kykymme kohdata uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Vuoden aikana onkin ehtinyt tapahtua yllättävän paljon.

Hallitus on halunnut lisätä vuorovaikutusta yhteisömme eri toimijoiden kesken, ja siinä onkin tapahtunut selkeää kehitystä. Tästä muutama esimerkki.

Viimeisen Superfinaalin yhteydessä pidettiin sääntömääräinen Salibandyliiton valtuuston kokous, jota edelsi uutuutena edellisenä iltana paljon myönteistä palautetta saanut yhteinen keskusteluosuus. Kokouksen valtuustoaloitteen pohjalta aloitettiin aikuisten sarjajärjestelmän kehittäminen, ja se työ valmistuu joulukuussa.

Miesten liigajoukkueet halusivat tavata hallituksen ja tapaaminen toteutui helatorstaina. Sen pohjalta ryhdyttiin työstämään Salibandyliigalle omaa strategiaa, joka tähtää sarjan kaupallisen arvon kasvattamiseen. Uuden strategian pohjaksi kerätään runsaasti tietoa haastatteluin. Syksyllä perustettiin myös ensi kertaa naisten Salibandyliigalle oma kehitysryhmä. Toukokuussa valittiin SSBL Salibandy Oy:lle uusi hallitus, johon löysimme kovan luokan myynnin, markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisia. Hallituksen tehtävänä on lajimme strategian mukaisesti myös lajin kaupallisen arvon kasvattaminen.

Syksyn alussa järjestettiin salibandyn pääsarjojen kurinpito- ja muutoksenhakuelinten yhteinen tapaaminen. Tämä koettiin hedelmälliseksi ajatustenvaihdoksi, joten jatkossa on syytä järjestää tapaaminen uudelleen sekä myös koskien muita sarjoja.

Lokakuussa pidettiin hallituksen ja valiokuntien ensimmäinen yhteinen keskusteluilta, joka avasi kaikkien silmät näkemään, miten asiat muiden toimielinten näkökulmasta esiintyvät. Marraskuun lopulla olivat vuorossa seurojen toiminnanjohtajapäivät, joiden pääteemana oli seurakehitys.

Vuoden 2020 MM-kotikisojen järjestelyt ovat edenneet jo pitkälle, ja erityisesti on ollut ilo huomata, miten myönteisesti Helsingin kaupunki ja sen pormestari ovat mukana järjestelyissä. Ja tämä jo kahta vuotta ennen itse tapahtumaa. Fanikulttuurin kehittyminen askel askeleelta näkyy joulukuussa MM-kisoissa, ja sitä haluammekin edelleen viedä eteenpäin seuraavaksi kohti vuoden 2020 kotikisoja.

Kansainvälisellä tasolla onnistuimme vaikuttamaan nopealla aikataululla Kansainvälisen Salibandyliiton sääntömuutosprosessiin. Nopeisiin ja radikaaleihin muutoksiin ei mielestämme pidä ryhtyä ilman asioiden perusteellista analysointia ja vaikutusten arviointia. Samalla on syytä kiittää innokkaita laji-ihmisiä, jotka sosiaalisessa mediassa pohtivat asiaa ja nostivat esiin muutosten ongelmakohtia. Se osoitti mielestäni osaltaan, kuinka laadukkaalla keskustelulla omalla nimellä on mahdollisuus vaikuttaa, kun taas ”puskista huutelu”, kuten toiminnanjohtajapäivien yhteydessä mietittiin, on yleensä hyödytöntä. Opimme myös, että vuorovaikutusta ja yhteistyötä salibandymaiden kesken tulee lisätä kaikilla tasoilla.

Esimerkkejä vaikutusmahdollisuuksista ovat olleet myös valtuustoaloitteesta lähtenyt aikuisten sarjajärjestelmän uudistus sekä paluu Superfinaalista finaalisarjoihin, jota sitäkin edelsi jäsenistön kuuleminen.

Vuoden lopulla vahvistettiin talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2019. Vaikka mukana on erotuomaripalkkioiden ja lisenssivakuutusmaksujen kaltaisia läpikulkueriä, on syytä huomata loppusumman kasvu ensi kertaa yli kymmenen miljoonan euron. Valtionavun osuus liiton talousarviosta on vain 13 prosenttia. Toimintasuunnitelma osoittaa, kuinka laajaa toimintamme on eri sektoreilla ja eri ikäryhmissä Perhe- ja Eskarisäbästä aina yli 65-vuotiaiden seniorisarjoihin. Otteluita pelataan liiton sarjoissa noin 30 000, ja punaisena lankana kaikessa toiminnassa kulkevat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemat.

Kasvun jatkuminen vaatii kaikilta jatkuvasti työtä. Pitää kehittää edelleen sarjoja ja uusia pelimuotoja. Myös laatu ratkaisee. Valmentajia ja ohjaajia tarvitaan lisää ja heille entistä laadukkaampaa koulutusta ja samalla on hyvä muistaa, että pullonkaulaksi kehitykselle voi koitua muukin kuin tekijöiden määrä tai olosuhteet. Ikäluokat nimittäin pienenevät, ja kilpailu harrastajista kovenee, kun tuskin mikään laji mieluusti näkee oman osuutensa pienenevän. Samalla on silti hienoa, että harrastetaan ennakkoluulottomasti eri lajeja, ja huipulle pyrkivät voisivat mielestämme tehdä lajivalintansa ja yhteen lajiin keskittymisen nykyistä vanhempina.

Risto Kauppinen

Puheenjohtaja

Salibandyliiton toimintasuunnitelma 2019 löytyy täältä.

46026668061_a552c3809a_o.jpg

Pääkuva: Juha Käenmäki

Jaa artikkeli