Olemme koonneet tähän seuroja varten ohjeistuksen erilaisiin koronavirusepidemian vuoksi huomioitaviin poikkeuksellisiin tilanteisiin.
Ohjeistuksen sisällys:
Lähtökohta ja yleiset perustelut
Koronaviruksen vaikutus seurojen jäseniltä kerättäviin maksuihin
Seuran toiminnan sopeuttaminen
Koronavirus ja seurojen sääntömääräisen kokouksen järjestäminen
Toiminnan jatkuvuus
Muuta
Lue myös: Q & A koronaviruksen vaikutuksista seuratoimintaan (päivitys 31.3.)
Lähtökohta ja yleiset perustelut
Salibandyn ja urheilun seuratoiminta on koko muun yhteiskunnan kanssa yllättävässä tilanteessa. Suomen hallitus on todennut maassa vallitsevan poikkeustilan koronavirustilanteen takia, ja valmiuslaki on astunut voimaan. Toimenpiteiden tarkoituksena on suojata väestöä sekä turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta.
Tilanne on seurojen talouden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta erittäin haastava. Vaikka seurat eivät voi poikkeustilanteessa tarjota normaalia salibandytoimintaa, on suurella osalla seuroista yhä juoksevia kuluja mm. tilavuokrien, palkkojen ja muiden sopimuksiin pohjautuvien kulujen osalta. Seurat eivät ole voittoa tavoittelevia tahoja, vaan jäsenistöltä kerättävillä maksuilla katetaan toiminnasta syntyviä kuluja. Suosittelemme, että seurat, seurojen työntekijät, pelaajat ja pelaajien huoltajat pyrkivät neuvottelemaan ja sopimaan yhteisesti ratkaisuja tässä ennalta-arvaamattomassa ja haastavassa tilanteessa.
Huomioitavaa on, että kokoamissamme ohjeistuksissa ei käsitellä seuran harjoittamaa elinkeinotoimintaa. Suosittelemme, että salibandyseurat jatkossa kirjaavat jäseniltä kerättävien maksujen palauttamisen periaatteisiin ohjeen siitä mitä tehdä, jos epidemia tai pandemia peruuttavat seuran toimintaa.
Koronaviruksen vaikutus seurojen jäseniltä kerättäviin maksuihin
Poikkeustilan ajaksi yhteiskunnassa annetut ohjeistukset ja toimenpiteet ovat vaikuttaneet seurojen harjoitusten, Salibandyliiton kilpailutoiminnan ja kaikkien lajitapahtumien peruuttamiseen.
Alla on kuvattu erilaisia tilanteita, jotka havainnollistavat Suomen lakien mukaisia ja yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita. Suosittelemme alla olevia periaatteita noudatettavaksi, mikäli seuralla ei ole omia ohjeita eikä asiasta ole muuta sovittu esimerkiksi toimintaan osallistumisen ehdoissa.
Jäsenmaksut:
Yhdistyslain mukaan seuran sääntöjen mukaisia jäsenmaksuja ei tarvitse palauttaa. Ne liittyvät jäsenyyteen yhdistyksessä, eivät tosiasialliseen harrastustoimintaan. Toivomme, että seurat koetaan yhteisöinä, joiden jäsenet yhdessä kantavat vastuun tässä vaikeassa tilanteessa.
Kausimaksut:
Kausimaksun lähtökohtana on toiminnan kustannusten jakaminen osallistujien kesken.
• Lähtökohtaisesti seuraa on kohdannut force majeure eli ylivoimainen este (COVID-19 virus) toteuttaa salibandytoimintaa, joten jo maksettujen kausimaksujen palautusvelvollisuutta ei ole.
• Kausimaksua ei myöskään tarvitse palauttaa, jos harjoitukset ja tapahtumat siirretään myöhempään ajankohtaan tai järjestetään korvaavaa toimintaa. *)
• Kausimaksua voi myös ”siirtää” eli vähentää maksetulta osin tulevasta toteutuvasta kaudesta.
• Kausimaksun osittainen palauttaminen voi tulla kysymykseen, jos harjoitukset ja tapahtumat perutaan kokonaan. Jos harjoitus tai tapahtuma peruuntuu, seura mahdollisesti säästää joissakin kustannuksissa. Tällöin mahdollinen säästö saattaa tulla palautettavaksi. Harjoituksen ja tapahtuman järjestämisen kulut ovat pääosin kiinteitä, jolloin palautettavaa ei yleensä synny.
• Mikäli poikkeustilanne jatkuu pitkään, osalla seurojen jäsenistä tulee olemaan henkilökohtaisia taloudellisia haasteita selviytyä arjesta mm. lomautuksien takia.
On tärkeää, että seura analysoi oman talousrakenteensa ja toimintaperiaatteensa, jotta seura tekee oikeat päätökset oikeilla tiedoilla ja mahdollistaa oman toimintansa jatkuvuuden. Näin varmistetaan toiminnan jatkuvuus poikkeustilanteen jälkeen.
*) Korvaava toiminta
Suosittelemme seuroja ideoimaan erilaisia tapoja tarjota jäsenilleen ohjeita omatoimiseen ja etävalmennettuun harjoitteluun (esim. ohjeita harjoitteluun kotona, ulkoharjoitusohjeita, ulkona pelaamisen käynnistämistä, kun lupa tulee Suomen hallitukselta).
Seuran toiminnan sopeuttaminen
Pelaajat, valmentajat ja seurat ovat pandemian takia uudenlaisessa vaikeassa tilanteessa. Salibandyn pelikausi on päätetty ennenaikaisesti. Kriisin vaikutukset voivat näkyä seuran toiminnassa ja taloudessa dramaattisesti.
Suosittelemme, että seurat ja seurojen työntekijät pyrkivät neuvottelemaan ja sopimaan yhteisesti ratkaisuja tässä tilanteessa.
Pelaajasopimukset ovat käytännössä aina määräaikaisia ja sama pätee isoon osaan valmentajasopimuksia. Määräaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia koskee erilainen työlainsäädäntö: Määräaikainen työntekijä voidaan esimerkiksi lomauttaa vain, jos hän toimii sijaisena henkilölle, joka voitaisiin lomauttaa. Palkanmaksun keskeyttämisen osalta määräaikainen työntekijä on samassa asemassa kuin muutkin työntekijät.
Hallinnollisen henkilökunnan osalta tilanne voi olla erilainen, koska heidän työnsä ei ”esty”: jos työ hetkellisesti vähenee, voidaan ensin huomioida kertyneiden lomien ja tuntisaldon poispitäminen, ja vasta tämän jälkeen mahdollinen yhteistoimintamenettely henkilökunnan (esim. toiminnanjohtajat) lomauttamiseksi tai osa-aikaiseksi lomauttamiseksi.
Suomen hallituksen antaman valmiuslain voimaan tulo 17.3.2020 voi aiheuttaa tilanteen, jossa työn tekeminen estyy kokonaan. Estymisaika kestää hallituksen päätösten perusteella 12.4.2020 saakka (tämä päivä mukaan lukien).
Esimerkiksi ohjaajat ja valmentajat, joiden työ on ainoastaan ryhmien ohjaamista tai valmentamista, eivät voi tehdä työtään työntekijästä ja seurasta riippumattomista syistä. Tämä koskee sekä määräaikaisia että (korjattu 20.3.2020 klo 15:50) toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia. Tällöin palkanmaksu jatkuu 14 vrk ajan työn estymisestä lähtien (tässä esimerkissä 31.3.2020 saakka), jonka jälkeen palkan maksuvelvoite päättyy, ja työntekijä voidaan lomauttaa. Työnantajan tulee tällöin antaa etukäteen mahdollisimman nopeasti luotettavalla tavalla esimerkiksi sähköpostitse ilmoitus työn estymisestä ja työntekijän lomauttamisesta.
Niiden työntekijöiden kohdalla, joiden työ ei kaikilta osin ole estynyt, työnantajalla on joka tapauksessa työn tarjoamisvelvollisuus ensisijaisena eli tulee selvittää, löytyykö jotain muuta työtä mitä voi tehdä ja tarjota sitä.
Jos valmentajat /ohjaajat ovat seuran sopimuskumppaneita eikä työntekijöitä, eli jos valmentaja laskuttaa omalla yrityksellä tai toiminimellä palveluistaan, osapuolten velvollisuudet määrittyvät lähtökohtaisesti sopimuksen mukaan eli mitä on sovittu oikeudesta laskuttaa peruuntuneista töistä ja millainen mahdollinen ylivoimaisen esteen pykälä sopimuksessa on.
Jos sopimuksessa ei ole sovittu mitään, lähtökohta on, että kyseessä on seuralle
ylivoimainen este tilata palvelua ja siten peruuntuvilta harjoituskerroilta ei sopimuskumppanilla ole oikeutta laskuttaa eikä saada korvausta. (Täydennetty 20.3.2020 klo 15:50)
Prosessin lyhyt kuvaus:
1. Selvitä, millaisia työsopimuksia seurassa on. Työntekijöillä, pelaajilla, valmentajilla, ohjaajilla ym.
2. Miten valmiuslaki ja koronavirustilanne vaikuttaa kunkin työntekijän työhön? Jatkuvatko työt normaalisti?
3. Käy keskustelu työntekijöiden kanssa, etsikää yhdessä ratkaisumahdollisuuksia.
4. Mitä töitä voidaan osoittaa heille, joiden työt estyvät osin tai kokonaan?
5. Jos mahdollista, ennen lomauttamista pidetään saldot ja vuosilomat, ja vasta tämän jälkeen
6. mahdollinen lomauttaminen
Jos työntekijöitä joudutaan lomauttamaan tai palkanmaksu joudutaan keskeyttämään, on tärkeää pitää mielessä Suomen työsopimuslaki. Lomauttamisen perusteet on säädetty työsopimuslain 5 luvussa ja palkanmaksun keskeyttäminen työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentissa.
Työntekijöiden lomauttaminen (uusi kokonaisuus, lisätty 20.3.2020 klo 15:50)
Lomauttamisella tarkoitetaan sitä, että työsuhteen päävelvoitteet eli työnteko ja palkanmaksu keskeytetään väliaikaisesti, mutta työsuhde pysyy kuitenkin voimassa (TSL 5:1§). Lomauttaminen voidaan tehdä (TSL 5:2§) määräaikaiseksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän säännöllistä työaikaa.
Lomautuksen tarkoituksena on antaa työnantajalle mahdollisuus sopeuttaa toimintansa toimintaedellytyksiin ja tarjolla olevaan työn määrään. Lomautuksen tulee johtua siten taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Lomautus voi perustua joko työnantajan yksipuoliseen päätökseen tai työnantajan aloitteesta tehtävään työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen.
Työnantajan yksipuolisesti toteuttaman lomauttamisen perusteista säädetään TSL 5:2§:ssä. Sen mukaan työntekijä saadaan lomauttaa 1) taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella (TSL 7:3§) tai 2) työn tai työn tarjoamisen edellytysten tilapäisen vähentymisen tapauksissa, jos työnantaja ei voi järjestää muuta työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.
1. kohdan tilanteessa työnantaja voi lomauttaa työntekijän yksipuolisella päätöksellä, koska lomautus on irtisanomista lievempi toimenpide. Työntekijän lomauttamiselle taloudellisella ja tuotannollisella perusteella ei ole säädetty vähimmäis- tai enimmäiskestoaikaa ja lomautus voi olla voimassa joko määräajan tai toistaiseksi. Työn edellytetään vähentyneen sekä määrällisesti että ajallisesti. 2. kohdan tilanteissa työn vähentymiselle ei ole asetettu määrällisiä edellytyksiä, mutta vähäistä vähentymistä ei pidetä perusteena lomauttamiselle.
Lomauttamisen tulee olla sen perusteen kannalta välttämätöntä.
Työn ja työn tarjoamisedellytysten vähentymistä pidetään tilapäisenä, jos se kestää enintään 90 päivää. Kohdan 2 edellytysten täyttyessä työntekijä voidaan lomauttaa tilapäisesti enintään 90 päivän lomautusjaksoksi.
Muun työn tai koulutuksen tarjoamisvelvollisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Koulutuksen järjestämisvelvollisuudella tarkoitetaan ainoastaan työnantajan itsensä järjestämää koulutusta ja sen toteuttamisessa otetaan huomioon, onko työnantajalla taloudellisia edellytyksiä järjestää koulutusta tai toiminnan vaatimia koulutustarpeita.
Lomauttamisesta sopiminen on mahdollista työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella (TSL 5:2.2 §). Sopimus on tehtävä työnantajan aloitteesta, jotta se katsottaisiin lomautukseksi. Työntekijän aloitteesta tehtävä lomautussopimus katsotaan työvapaaksi, eikä työntekijällä ole oikeutta saada työttömyyspäivärahaa vapaan ajalta. Sopimus voidaan tehdä vain työsuhteen aikana, joko suullisesti tai kirjallisesti. Lomauttamisesta ei voi sopia työsopimuksessa.
Lomauttamisesta sopiminen on mahdollista vain työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi. Tällä ei tarkoiteta kuitenkaan TSL 7:3 §:n mukaisia irtisanomisperusteita, vaan lomautusperusteen täyttyminen edellyttää, että työnantaja ja työntekijä ovat yksimielisiä lomautustarpeesta.
Työntekijä voidaan sopimuksen perusteella lomauttaa vain määräajaksi. Määräaikaa ei kuitenkaan ole rajoitettu ja se voi olla myös TSL 5:2.1 §:ssä määrättyä 90 päivää pidempi. Sopimuksella voidaan myös poiketa TSL 5:4 §:ssä säädetystä lomautusilmoituksesta (14 päivän ilmoitusaika ennen lomautuksen alkamista).
Määräaikaisessa työsuhteessa pääsääntönä on, että työnantaja ja työntekijä täyttävät sovitut velvoitteet koko sovitun määräajan. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän voi lomauttaa vain, jos määräaikaisuuden perusteena on vakituisen työntekijän sijaisuus ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituisessa työsuhteessa oleva työntekijä (TSL 5:2.3§). Lomauttamisoikeus on siis riippuvainen määräaikaisen työsopimuksen perusteesta, eikä esimerkiksi kausiluonteista työntekijää voi lomauttaa.
Lomautetulla määräaikaisella työntekijällä on oikeus irtisanoa työsopimuksensa lomautuksen aikana ilman irtisanomisaikaa. Jos työntekijä tietää lomautuksen päättymisajankohdan, ei työntekijä voi irtisanoutua lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Jos valmiuslaki päättyy 13.4.2020, ja muut viranmaisrajoitukset puretaan, tulee näiden vaikutukset huomioida mahdollisiin erityisjärjestelyihin ja lomautuksiin.
Tarkemmin edellä kerrotuista aiheista voit lukea Etelä-Suomen liikunnan ja urheilun (ESLU) toimintaohjeesta seuroille täältä.
Koronavirus ja seurojen sääntömääräisen kokouksen järjestäminen
Yhdistyslain mukaan yhdistyksen kokouksen ajankohta on määrättävä yhdistyksen säännöissä. Seurojen säännöissä on määrätty yhdistyksen kokouksen (kevät- ja/tai syyskokous) järjestämisen ajankohta. Pääsääntöisesti määräys ohjaa hallitusta mihin mennessä sen on kutsuttava kokous koolle ja mihin mennessä se on viimeistään pidettävä.
Koronavirusepidemian takia kokouksen järjestäminen ei välttämättä onnistu säännöissä määrättynä ajankohtana, joten kokousta voidaan joutua siirtämään. Kokouksen mahdollisesta siirtämisestä päättää hallitus. Hallituksen huolellisuusvelvoitteen nojalla sen tulee arvioida millaisen riskin kokouksen järjestäminen asettaa jäsenistön tai sen edustajien (ja muunkin väestön) terveydelle.
Hallituksen tehtävä on myös kutsua siirretty kokous koolle yhdistyksen sääntöjä noudattaen (kokouskutsu, määräajat jne). Suomen Olympiakomitean suositus on, että sääntömääräinen kokous voidaan siirtää säännöissä määrättyä aikaa myöhemmäksi, jos sen pitämisen arvioidaan aiheuttavan terveydelle vaaraa. Suosituksen lähtökohta on se, että terveyden suojaaminen on vahvempi arvo, kuin yhdistyksen sääntöjen määräys kokouksen pitoajasta. Lisäksi yhdistysdemokratian näkökulmasta ei ole perusteltua järjestää kokousta sellaisena ajankohtana, jolloin jäsenet eivät faktisesti voi edes osallistua kokoukseen.
Mikäli kokous päädytään siirtämään, kokouksen asiat tulee siirtää kokonaisuudessaan ja sellaisenaan eikä kokouksia tai sen osia tule pitää poikkeavissa tai sovelletuissa kokoonpanoissa.
Yhdistyksen sääntömääräisissä asioissa ei yleensä ole sellaisia, jotka ehdottomasti edellyttäisivät päätöksentekoa säännöissä määriteltynä aikana. Esimerkiksi useimmissa kevätkokouksissa vahvistetaan tilinpäätös. Kirjanpitolaissa ei sen vahvistamiselle ole säädetty määräaikaa. Vaikka yhdistyslaki edellyttää, että kokouksen ajankohdasta on säännöissä määrätty ja yhdistys itse on säännöissään määrittänyt kokouksen pitoajan, niin käytännössä tilinpäätöksen vahvistamisesta säännöissä määrättyä myöhemmin ei pääasiallisesti koidu haittaa yhdistyksen toiminnalle.
Etäyhteyden käyttäminen kokouksessa vaatii aina sääntökirjauksen eli jos sitä ei ole kokousta ei voi järjestää etäyhteyksillä.
Pienissä yhdistyksissä on käytännössä myös mahdollisuus päättää yhdistyksen kokoukselle kuuluvasta asiasta, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, ilman kokousta. Päätös on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja jokaisen yhdistyksen jäsenen on allekirjoitettava se (Yhdistyslaki 17 §).
Lisäksi on syytä muistaa, että yhdistyksen hallituksen kokous voidaan aina järjestää etäyhteyksin.
Olympiakomitean ohjeistus seuroille löytyy täältä.
Kriisin hetkellä yhteisöllisyys on voimavara, jota ei pidä väheksyä. Seuratoiminta muodostaa erittäin vahvoja yhteisöjä eri puolilla Suomea ja moni haluaa olla varmistamassa, että oma seura selviää. Millaisia mahdollisuuksia seurasi tarjoaa muiden auttamiselle?
Vaikka tällä hetkellä on paljon ratkaistavia asioita ja toiminnassa on haasteita, tulee ajatuksia pian suunnata myös tulevaisuuteen ja uuden kauden käynnistämiseen:
Millä keinoilla seurasi saa tuloja? Tarjoaako seurasi kannatusjäsenyyttä, meneekö myyntiin seura- tai fanituotteita, ensi kauden kausikortteja tai esimerkiksi lahjakortteja?
Muiden sopimusten osalta toimitaan ensisijaisesti sopimuksiin kirjattujen peruutus- ja purkuehtojen mukaisesti. Mikäli sopimuksessa ei ole mitään force majeure –tilanteeseen viittaavaa, suosittelemme, että mahdollisesta sopimuksen purusta tai palvelun peruutuksesta sovitaan neuvotellen.
Teosto on tarkentanut ohjeistuksiaan koronatilanteen takia. Poikkeustilan vuoksi salibandyseurat voivat hyödyntää musiikkia striimauksissaan kokoontumisrajoituksen aikana.
Yleistä koronatietoa työnantajille tarjoaa Palelualojen Työnantajat (Palta). Olympiakomitean palvelu HelpDesk vastaa järjestötoiminnassa esille tuleviin ja työnantaja-asioihin liittyviin kysymyksiin, joita ei itse osaa ratkaista tai joiden ratkaisemisessa haluaa tukea ulkopuoliselta asiantuntijalta. Olympiakomitean palveluksessa on mm. lakimies.
Salibandyliiton seurakehitys auttaa seuroja selvittämään koronavirustilanteeseen liittyviä asioita. Toivomme yhteydenottojen keskittämistä seurakehittäjä Elina Anttoselle (, 045 6509383) ja kehityspäällikkö Mervi Kilpikoskelle (, 0400 529008).
Salibandyliitto päivittää muita mahdollisia toimintaohjeita salibandy.fi -sivuilla olevaan COVID-19 infoon. Kilpailutoiminnan osalta päätökset tehdään aikaisemmin ilmoitetun mukaisesti maaliskuun aikana.
Kiitokset
Olemme saaneet apua ja materiaaleja hyödynnettäväksemme Salibandyliiton ohjeiden muodostamiseen. Kiitämme Olympiakomiteaa, Etelä-Suomen liikuntaa ja urheilua (ESLU), Suomen Voimisteluliittoa, Suomen Palloliittoa, Suomen Koripalloliittoa, sisäpalloilulajien ryhmää ja Seppo Koskista (työoikeuden emeritusprofessori) sekä Palvelualojen työnantajia (Palta) yhteistyöstä ja tiedon jakamisesta!