Raportti: Seuratuki tuonut uusia harrastajia seuroihin

Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut urheiluseuroille tukea lasten ja nuorten liikuntaan vuodesta 2013 lähtien. Valtion seuratukea saaneissa urheiluseuroissa koetaan, että avustuksen myötä seurat pystyvät tarjoamaan entistä enemmän ja entistä laadukkaampaa toimintaa. Toiminta on myös muuttunut entistä suunnitellummaksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi vuonna 2014 seuratukea liikunta- ja urheiluseuroille noin 4,9 miljoonaa euroa. Vuosien 2014–2015 seuratukihankkeiden tuloksista on nyt valmistunut arviointiraportti.

– Seuroissa koettiin, että toiminta on mennyt seuratukiaikana eteenpäin. Useimmissa seuroissa onnistuttiin saamaan mukaan uusia harrastajia, mikä onkin yksi seuratuen päätavoitteista, kertoo tutkija Johanna Hentunen LIKES-tutkimuskeskuksesta.

– Lapsia ja nuoria tuli harrastamaan etenkin sellaisiin seuroihin, joihin oli palkattu työntekijä seuratuen avulla jo edellisenä vuonna ja joissa toiminta oli muutenkin edennyt suunnitellusti.

Seurojen ja vapaaehtoisten
suhde on muuttumassa

Yleisin ongelma seuroissa oli pula vapaaehtoistoimijoista. Seurojen haasteena on vapaaehtoistyön, ammattimaisuuden ja laadun pitäminen tasapainossa.

– Seurat eivät voi korvata vapaaehtoispulaa työntekijän palkkaamisella. Työntekijän myötä seuran jäsenmäärät lähtevät yleensä nousuun, jolloin vapaaehtoistoimijoitakin tarvitaan entistä enemmän. Lisäksi luottamushenkilöiden vastuu suurenee työnantajavelvoitteiden vuoksi, Hentunen pohtii.

Harrastamisen hinta ei
ole toiminnan keskiössä

Seuratukea voidaan myöntää vain sellaiseen toimintaan, jossa harrastamisen hinta ei ylitä 50 euroa kuukaudessa. Hankkeiden seurannassa on huomattu, että harrastamiskustannusten alentaminen ei ole seuroille keskeinen päämäärä, vaikka nousseita kustannuksia pidetään yhteiskunnallisena ongelmana.

Seuratukea saaneista seuroista noin joka neljäs järjesti seuratuen avulla uutta, aiempaa edullisempaa toimintaa, alensi maksuja tai järjesti entistä enemmän toimintaa entisellä hinnalla.

– Suomessa olisi mietittävä pitkäjänteisesti lasten ja nuorten liikunnan sekä kansalaistoiminnan rahoituspohjaa. Tällä hetkellä seurojen toimintaedellytykset eivät ole yhdenvertaisia eri alueilla ja eri lajeissa. Seurojen toimintaan ja harrastamisen hintaan vaikuttavat huomattavan paljon liikuntapaikkojen kustannukset, kuntien avustukset ja muut tukijärjestelmät, Hentunen toteaa.

Tiivistelmä raportin tuloksista täällä.

Johanna Hentunen, Salla Turpeinen & Janne Pyykönen 2016. Lisää laatua, enemmän toimintaa. Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014–2015. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 312.

LIKES-tutkimuskeskus on monitieteinen tutkimuskeskus, jonka tarkoituksena on liikunnan ja terveyden edistäminen ja niiden tutkimuksen tukeminen. LIKES on perustettu v. 1970.

Jaa artikkeli