Organisaatiouudistus: Tällainen on uusi seuratoiminta ja harrastaminen -kokonaisuus

Salibandyliiton seuratoiminta ja harrastaminen -kokonaisuus on uudistunut. Tavoitteena on rakentaa aiempaa vahvempi, säännöllinen ja pitkäjänteinen vuorovaikutus seurojen ja seuratoimijoiden kanssa.

Huhti-toukokuussa 2021 Salibandyliiton organisaatiota muokattiin vastaamaan strategisia tavoitteita.  Strategian kolme painopistealuetta ovat elinvoimaiset seurat, paras salibandymaa ja suosion kasvu.

– Tavoitteena on rakentaa aiempaa vahvempi, säännöllinen ja pitkäjänteinen vuorovaikutus seurojen ja seuratoimijoiden kanssa. Teemme yhdessä työtä salibandyn eteen. Strategisesti seuratoiminta ja harrastaminen -tiimille erityisen tärkeää on seurojen elinvoimaisuuden tukeminen ja kehittäminen, kuvaa seura- ja harrastustoiminnan johtaja Mervi Kilpikoski.

Lue myös: Korona viivästytti myös Salibandyliiton organisaatiouudistusta – ”Nyt olemme siinä asennossa kuin on piirretty”

Alueellisen toiminnan uudelleen järjestelyn tavoitteena on vastata seuratoimijoiltakin esitettyyn tarpeeseen: neljälle alueelle (etelä, itä, länsi, pohjoinen) on nyt osoittaa sarjatoiminnan toteutukseen ja sen kehittämiseen keskittyvä sarjavastaava ja seuratoiminnan, harrastustoiminnan sekä olosuhde- ja vaikuttamistyön toteutukseen ja niiden kehittämiseen keskittyvä seuratoimintapäällikkö.

Liikkeelle alueellisessa sarjavastaavan ja seuratoimintapäällikön yhteistyössä on päästy koronan aiheuttamien sarjatoiminnan uudelleenjärjestelyiden kautta. Lisäksi Säbäkipinän lanseeraaminen kouluille ja seuroille, seurojen aktiivinen kontaktointi ja seuratapaamiset, harrastepelaamisen työpajat sekä seuratoimijoiden keskinäiset tapaamiset ovat olleet ensimmäisiä uuden organisoitumisen konkreettisia toteutuksia.

– Asiakaspalvelussa vastataan ja selvitetään erityisesti sääntöihin liittyviä kysymyksiä, käsitellään jäsenseura-asioita ja annetaan jäsenneuvontaa, huolehditaan pelaajarekisteristä (Suomisport ja Pelipassiasiat) sekä edustusoikeusasioista. Aluetoimistolle Tampereelle on myös keskitetty salibandyn sähköisten järjestelmien ylläpito ja kehittäminen, täydentää Kilpikoski tiiminsä vastuutehtäviä.

Seuratoiminnan alueellinen tuki, kehittäminen ja harrastaminen koostuu alueellisesta seuratuesta, vaikuttamis-, olosuhde- ja seurayhteistyöstä, seuratoiminnan kehittämisestä (seurakehitys), harrastamisen kehittämisestä (lapset, nuoret ja aikuiset), erityisryhmien salibandysta, uusien pelimuotojen edistämisestä ja yhteistyösarjoista, kouluyhteistyöstä sekä kesäkauden pelaamisesta (ml. ulkona pelaaminen).

Muutoksena aiempaan, neljälle alueelle on nimetty omat seuratoiminnan päällikkönsä, joista jokaisella on yhtenevät vastuut sarjatoiminnan ulkopuolella.

Seuratoimintapäälliköiden alueellisiin toiminta- ja kehitysvastuihin kuuluvat:
– vuorovaikutus seurojen kanssa (verkostotilaisuudet, seuravierailut ym.) ja sen kehittäminen
– alueellinen seuratuki, mm. Tähtiseuratoiminta ja seuratoiminnan kehittäminen
– seurojen tuki ja alueellinen yhteistyö (sparraus, neuvonta, kehitysideoiden kehittelyt)
– yhteistyösarjat (kortteliliigat, Säbäkipinäpelit, alueen pop-up-toiminta)
– yhteistyö alueen sarjatoiminnan kanssa

– yhteistyö alueen valmennuspäälliköiden ja valmennusosaamisen kehittäjien kanssa

Edellä mainittujen lisäksi kullakin on omat harrastustoiminnan valtakunnalliset kokonais- ja kehitysvastuunsa. Seuratoimintapäälliköt ovat Eeva Welling (etelä, lisäksi aikuisten harrastamisen kehittäminen ja erityisryhmien salibandy), Tiina Koivisto (länsi, lisäksi lasten ja nuorten harrastamisen kehittäminen/Säbäkipinä ja kouluyhteistyö), Mikko Kaksonen (itä, lisäksi olosuhteiden ja seurayhteistyön kehittäminen, paikallinen vaikuttaminen) ja Olli Junttila (pohjoinen, lisäksi ulkona pelaaminen katusähly/Sunsäbä, uusien pelimuotojen edistäminen).

Viidentenä toimihenkilönä on seuratoiminnan kehittäjä Elina Anttonen. Hänen vastuihinsa lukeutuu seuratiedotus, seuratoiminnan kehittämisen ja Tähtiseuratoiminnan kokonaiskoordinointi.

Seuratoiminnan tuki koostuu asiakaspalvelusta ja digitaalisten järjestelmien ylläpidosta, kehityksestä ja käyttäjien hallinnasta. Palveluneuvojana toimii Eija Törmä, järjestelmäasiantuntijana Lasse Lepola ja seuratoimintakoordinaattorina Matti Parviainen. Nämä palvelut on keskitetty Tampereelle.

Seuratoiminnan tuki sisältää mm.
– Kilpailutoiminta: käyttäjätunnusten hallinta, pelaajasiirrot, muut edustusoikeudet pois lukien Peli-, Kisa- ja Kerhomaailman edustusoikeudet, pelipassit, farmisopimukset, pelaajien kiinnittäminen joukkueeseen)
– Suomisport-järjestelmä (seuran/lajijaoston pääkäyttäjien vaihdokset, meriitit mm. vapaakortit, koulutus- suoritukset ja tapahtumailmoittautumisten tuki)
– Jäsenasioiden (jäsenseura-asiat ml. laskutus) tukipalvelut

Alueiden asiantuntijaverkostot on uusi toimintatapa, jonka kautta tavoitellaan vahvaa ja aktiivista vuorovaikutusta alueen seurojen edustajien kanssa seuratoiminnan, sarjatoiminnan ja seurakehityksen näkökulmista, vahvistetaan alueiden koulutusorganisaatiota ja tuodaan Säbäkipinä -ohjaajakoulutus ja SBV1-koulutus lähemmäksi seuroja sekä tuetaan seurojen valmentajien osaamista koordinoimalla MAAJOUKKUETIE-toimintaa alueellisesti.

Verkoston tutustumis- ja kick-off-tilaisuus pidettiin helmikuussa Eerikkilässä.

Verkostot koostuvat alueen seuratoimintapäälliköstä, sarjavastaavasta, valmennuspäälliköstä ja alueen valmennusosaamisen kehittäjistä. Asiantuntijaverkostoja on neljä, joiden rajat noudattavat pääpiirteittäin liiton toimintasääntöjen mukaisia alueita (suluissa): Etelä (Etelä-Suomi), Itä (Savo-Karjala ja Kaakkois-Suomi), Länsi (Länsirannikko ja Sisä-Suomi) ja Pohjoinen (Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi).

Verkoston tavoitteista ja toiminnasta kerrotaan laajemmin lähiaikoina.