Nostalgiapalojen 2. kausi alkaa: Sisäjääpallosta sähläpalloon – Kuinka sähly rantautui Suomeen

Tänään on suomalaisen salibandyn syntymäpäivä, sillä Salibandyliiton perustamisasiakirjat toimitettiin yhdistysrekisteriin 36 vuotta sitten eli 23.9.1985.

Sählyn juuret ulottuvat toki pidemmälle historiaan. Nostalgiapalojen ensimmäinen tuotantokausi aloitettiin paluulla 35 vuoden taakse ja muisteltiin, kuinka salibandy rantautui Suomeen.

Tässä nostalgiapalojen toisen tuotantokauden avausjaksossa aikakone vie meidät vielä kauemmaksi, liki 50 vuoden takaiseen aikaan, jolloin salibandystä ei ollut tietoakaan.

Vuonna 1974 alettiin pelaamaan sisäjääpalloa, tai sähläpalloa tai sählistä, joka sittemmin muuntui terminä sählyksi.

Sählyn varhaisen aamuhämärän touhuja muistelevat Raimo Sarkama ja Jukka Korhonen, jotka toimivat Helsingin yliopiston liikuntatoimiston päällikköinä 1960-, 70- ja 80- luvuilla. Studioisäntänä toimii museoukko Jari Kinnunen.

Jakso 20 sisältää mm.:
00:00:00 – 00:49:42
Vuonna 1974 oli onneton talvi Helsingissä
Sähläpallosarja kaukalopallon tilalle
Sisäjääpallo, sisäbandy, sähläpallo, sählis
”Jotkut siellä kolhivat otsaansakin”
”Koko juttu oli sellaista sähläämistä”
”Vakoiltiin Ruotsissa vasenkätisten touhuja”
”Tämähän on vekkulia peliä”
Siskon sukkahousut vedettiin mailan lapaan”
Sählysukupolvella oli kanttia olla erimieltä
Sählysukupolveen liitetään juppiaika, pinnallinen irottelu ja syvällinen teoretisointi
”Sähly ei erotellut hyviä ja huonoja pelaajia”
”Sisäjääpallosarjoja ei tarvita”
”Innokkaimmat sählääjät siirtyy salibandyyn”
Vuonna 1974 ei voinut kuvitellakaan millainen kansanliike sähläpallosta syntyy
”Ei ole salibandy nykyään pelkkää kohellusta”
Tunnetteko ketään salibandypelaajia nimellä?

Kuuntele jakso 20

Jaa artikkeli