Kolmen vuoden välein järjestettävä liiton varsinainen kokous on Salibandyliiton ylin päättävä elin. Seuraava liiton kokous järjestetään lauantaina 25. marraskuuta Helsingissä. Silloin valitaan liiton luottamusjohto vuosiksi 2024–26.
Monelle salibandya harrastavalle järjestökoukerot tuntuvat kaukaisilta. Tärkeintä on, että saa pelata ja harrastaa, mitata joukkueensa osaamista kauden aikana sarjapeleissä.
Laaja salibandy-yhteisö tarvitsee struktuureja. Erilaisin valtuuksin toimivia päätöselimiä, jotta salibandy etenee oikeassa suunnassa nyt ja tulevaisuudessa. Liiton varsinainen kokous pidetään joka kolmas vuosi loka-marraskuussa liiton hallituksen kutsusta.
Seuraavassa Salibandyliiton alueet ja kehittäminen -sektorin johtaja Mervi Kilpikoski avaa liiton kokouksen merkitystä.
– Salibandyliitto on jäsentensä eli seurojen yhteenliittymä, siksi on varsin luontevaa, että päätösvaltaa liiton kokouksessa käyttävät seurojen valtuuttamat edustajat.
Liiton jäseniä ovat liiton hallituksen hyväksymät salibandya ja sählyä harrastavat rekisteröidyt yhdistykset sekä näiden muodostamat rekisteröidyt piiri- ja aluejärjestöt. Salibandyliitolla on noin 700 jäsenseuraa.
Seurojen edustajat valitsevat luottamusjohdon
Liiton varsinainen kokous valitsee luottamusjohdon kokousten väliselle ajanjaksolle. Marraskuussa siis kolmivuotiskaudeksi 2024–2026. Luottamushenkilöpohjaisia toimielimiä ovat liiton hallitus ja valtuusto, valituslautakunta ja valiokunnat. Kolme ensin mainittua valitaan liiton kokouksessa.
Toimintasääntöjen mukaisesti Salibandyliiton asioita hoitaa liiton kokouksen valitsema hallitus, joka koostuu puheenjohtajasta ja vähintään kuudesta (6) ja enintään kahdeksasta (8) jäsenestä. Hallituksen jäsenten tulee edustaa useampaa kuin yhtä sukupuolta. Hallituksen alaisuudessa toimii liiton toiminnanjohtaja, joka johtaa liiton operatiivista työskentelyä.
Liiton kokousten suurin mielenkiinto kohdistuu liiton puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valintaan, joka tapahtuu äänestämällä silloin kun ehdokkaita on enemmän kuin jaossa olevia paikkoja.
– Vaalit kuuluvat demokratiaan. On suotavaa, että ehdokkaita asettuisi siten, että seuraväki pääsee valitsemaan edustajansa isommasta joukosta. Niin puheenjohtajan kuin hallituksen jäsenetkin, Kilpikoski lausuu.
Kuinka puheenjohtajan ja hallituksen valinta tapahtuu? Entä seurojen äänimäärät?
– Äänestyksellä eli henkilövaaleilla siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. On siis kaksi vaalia. Oma äänestys puheenjohtajasta ja oma hallituksen jäsenistä. Hallitus vahvistaa jäsenten äänimäärät 31.5.2023 pelipassitilanteen mukaan.
Äänimäärät on määritelty toimintasäännöissä (8§) seuraavasti:
”Liiton kokouksissa on kullakin jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä vähintään yksi varsinainen ääni. Yhden varsinaisen äänen lisäksi voi jäsenellä olla enintään kaksi lisä-ääntä, siten kuin tässä määrätään.
Varsinainen jäsen saa yhden lisä-äänen, jos jäseneen on liiton kokousta edeltävän toukokuun viimeiseen päivään mennessä kyseisenä pelikautena lunastettu vähintään sata (100) hallituksen vahvistamaan pelipassiluokitukseen kuuluvaa pelipassia sekä toisen lisä-äänen, kun näin lunastettujen pelipassien määrä on yhteensä viisisataa (500) tai sitä enemmän.”
Kuinka henkilö pääsee ehdolle hallitukseen tai sen puheenjohtajaksi?
Liiton äänioikeutettu jäsen eli seura voi asettaa ehdokkaan hallituksen puheenjohtajaksi sekä hallituksen jäseneksi. Ehdokkaan asettaminen tapahtuu ilmoittamalla ehdokkaasta kirjallisesti hallitukselle viimeistään 30 päivää ennen liiton kokousta.
– Muilla kuin äänioikeutetuilla jäsenillä ei ole oikeutta asettaa ehdokkaita liiton hallituksen jäseneksi tai hallituksen puheenjohtajaksi, Kilpikoski selventää.
– Määräajan umpeuduttua ehdolle asettuneet henkilöt julkaistaan liiton kanavissa ja heistä laaditaan myös laajemmat esittelyt, joissa kandidaatit voivat kertoa tavoitteensa eli ”vaaliohjelmansa”. Tämä on reilu tapa, jotta kenttäväki voi tutustua paremmin ehdokkaisiin ja heidän näkemyksiinsä.
Milloin kutsut liiton kokoukseen lähtevät ja kenelle kutsut osoitetaan?
– Kokouksen paikan ja ajankohdan määrää liiton hallitus. Tällä kertaa se pidetään lauantaina 25. marraskuuta Helsingissä. Tarkka ajankohta on ilmoitettava toimintasääntöjen mukaisesti jäsenille kirjallisesti viimeistään kuusikymmentä (60) vuorokautta ennen kokousta. Kutsu toimitetaan seuran viralliselle yhteyshenkilölle.
Liiton kokous valitsee myös 21-jäsenisen valtuuston kokoukseen tuotavan esityksen pohjalta. Valtuusto on Salibandyliiton seitsemään toiminnalliseen alueeseen pohjautuva toimielin, johon alueet nimeävät ehdokkaansa parhaillaan eri paikkakunnilla pidettävissä aluekokouksissa.
Valtuusto pitää tilikausittain yhden varsinaisen kokouksen maalis-huhtikuussa, jossa se käsittelee mm. Salibandyliiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Kuluvana vuonna valtuusto kokoontui 22.4. Vantaalla.
Liiton kokoukseen jäsenet voivat tuoda käsittelyyn tärkeiksi katsomiaan aiheita. Miten asia pääsee kokouslistalle?
– Asioista, joita jäsenet haluavat liiton kokouksen käsittelevän, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta, Mervi Kilpikoski päättää.
Lähestyvästä liiton kokouksesta kerrotaan kanavissamme loppukesän ja syksyn aikana eri teemoilla.
—-
Liiton varsinaisessa kokouksessa käsiteltävät asiat:
1) kokouksen avaus
2) valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3) todetaan läsnäolijat ja kokouksessa edustetut äänioikeutetut jäsenet sekä niiden äänimäärät ja valtuutetut edustajat
4) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5) esitetään hallituksen laatima pitkän aikavälin toimintasuunnitelma ja keskustellaan toiminnan kehittämisestä pitkällä aikavälillä
6) esitetään liiton hallituksen laatima raportti liiton taloudellisesta tilasta sekä keskustellaan liiton taloudesta ja sen kehityksestä
7) päätetään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkioista ja palkkioperusteista kolmeksi seuraavaksi tilikaudeksi
8) päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä kolmeksi seuraavaksi tilikaudeksi
9) valitaan 16§:n mukaisesti asetettujen ehdokkaiden joukosta hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi
10) päätetään valtuuston jäsenten lukumäärä ja niiden alueellinen jakauma seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi
11) valitaan valtuuston jäsenet ja näille alueperusteiset varajäsenet seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi
12) valitaan 12§:ssä tarkoitetun valituslautakunnan jäsenten määrä ja jäsenet seuraavaksi kolmeksi kalenterivuodeksi
13) valitaan liitolle seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi joko kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatilintarkastajat tai vaihtoehtoisesti yksi tilintarkastusyhteisö
14) vahvistetaan jäsenmaksut seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi
15) käsitellään liiton hallituksen esittämät tai jäsenten tämän pykälän mukaisesti vireille panemat asiat
16) kokouksen päättäminen