Suomen naisten maajoukkueen puolustajat Laura Manninen ja Mia Karjalainen vierailivat Karanteeniliven yhdeksännessä jaksossa keskiviikkoiltana. Samana päivänä oli julkaistu tieto kaksikon jatkosopimuksista Pixbo Wallenstamin kanssa.
– Olin jo miettinyt mailan naulakkoon laittamista, mutta loppukauden aikana tuli sellainen fiilis, että ei tässä oikein vielä pysty, kun salibandy, oma tekeminen ja joukkueen tekeminen on tuntunut hyvältä. Kesken jäänyt kausi sinetöi sen, että ura jatkuu vielä ja Pixbo oli oikeastaan ainoa vaihtoehto, kertoo Mia.
– Kotiin muuttaminen on ollut jonkun verran jo mielessä, mutta kun kausi jäi kesken, niin ei oikeastaan ollut muita vaihtoehtoja kuin jatkaa täällä. Olen ollut aina tosi tyytyväinen, miten täällä on asiat seurassa hoidettu, ja se on yksi syy, miksi olen täällä viihtynyt pitkään, jatkaa Laura.
Katso koko karanteenilive tästä:
Motivaatio riittää uuteen MM-kisaprojektiin
Seuraavat naisten MM-kisat pelataan vuonna 2021 Uppsalassa, Ruotsissa. Sveitsin pronssijoukkueessa pelanneet puolustajat lupaavat, että voittamisen tahtoa riittää vielä seuraaviinkin kisoihin.Toukokuun maajoukkueleirit on peruttu koronapandemian vuoksi.
– Toivottavasti loppukesästä saadaan porukka yhteen, että päästään kunnolla starttaamaan seuraava projekti. Sveitsistä jäi ennen kaikkea nälkää ja se herätti uudenlaisen poltteen. Meillä oli nuori joukkue ja paljon uusia pelaajia, josta on hyvä lähteä rakentamaan seuraavaa projektia, kommentoi maajoukkueen kapteeni Karjalainen.
– Olen itse miettinyt, että mitä teen maajoukkueuran kanssa tai lähitulevaisuudessa ylipäätään. Sveitsin reissusta jäi sellainen olo, että vielä ei ole aika heittää pyyhettä kehään. Näen nykyisessä joukkueessa paljon potentiaalia ja kuitenkin tässä on kaksi vuotta aikaa kehittää asioita eteenpäin. Silloin nähdään varmasti nälkäisempi joukkue kisoissa, kertoo Laura.
Uran käännekohdat kohdistuvat ulkomaille lähtemiseen
Molemmilla pelaajat kuuluvat maajoukkueen kokeneimpaan kaartiin. Menestyminen on vaatinut rohkeita ratkaisuja.
– Olin 20-vuotias, kun lähdin tänne Ruotsiin pelaamaan. Asuin tuolloin vielä kotona ja moni sanoi, että enkö ole liian nuori lähtemään ulkomaille pelaamaan. Päättäväisesti kuitenkin uskalsin lähteä. Ensimmäinen vuosi oli tosi hankala ja vaikea, ja meinasin lähteä sen jälkeen takaisin Suomeen. Päätös Ruotsiin tulemisesta, mutta ennen kaikkea jäämisestä on ollut merkittävä ja itselle sellainen käännekohta. Nyt on tullut kuusi vuotta jo oltua täällä, tiivistää Laura.
– Itselleni Sveitsiin lähtö oli aika merkittävä. Olin seitsemän vuotta pelannut samassa seurassa, Tikkurilan Tiikereissä. Sveitsissä pääsin keskittymään vain salibandyyn ja joukkueeseen joka treenasi tunnollisesti ja hyvin. Irtiotto tutusta kotimaisesta liigasta oli käännekohta urallani. Toinen merkittävä, uusi tuleminen on ollut se, kun tulin tänne Ruotsiin pelaamaan. Olen oppinut tosi paljon ja saanut uutta näkökulmaa salibandyyn, lopettaa Karjalainen.