Suomen alle 23-vuotiaat ottivat sunnuntaina kolmannen voittonsa Latvian turnauksessa.
Isäntämaan miesten maajoukkue laittoi suomalaisnuoret lujille fyysisyydellään, mutta 4–2-voiton myötä sinivalkoiset pääsivät pitkälle kotimatkalle hymyssä suin.
Avauserän ainoan maalin teki Miska Mäkinen Suomen pelattua hänet vapaaksi ovelan kulmavaparin jälkeen. Turnauksen pistepörssin voittanut Kevin Söderling ampui toisen erän alussa etukulmaan 2–0, mutta Latvia kavensi 23 sekuntia myöhemmin.
Ennen toista erätaukoa osui vielä Markus Sipronen. Latvia ei antanut periksi ja tuli uudestaan maalin päähän ajassa 46.50. Lopussa isännät hakivat tasoitusta ilman maalivahtia, mutta Suomen veskari Markus Laakso koppasi pallon ja heitti sen sukunimikaimalleen Mikolle.
Mikko Laakso neppasi pallon omalta alueelta tyhjänä ammottaneeseen verkkoon ja varmisti turnausvoiton Suomen nuorille.
Päävalmentaja Lasse Eriksson kehui vastustajaa, joka tarjosi hänen ryhmälleen kelpo haasteen leirityksen lopuksi.
– Latvialla on suomalaisvalmentajat ja he ovat tuoneet suomalaisia rakenteita sinne. Tämä oli heille kolmas peli, ja nämä rakenteet oli saatu hyvään kuntoon ja malliin.
Nuorten pelaajien kehityksen kannalta on merkittävää pääsä pelaamaan fyysisesti vahvoja miesten joukkueita vastaan. Tässä tarkoituksessa Latvia oli erittäin hyvä vastustaja.
– Mukava pelata tuollaisia jengejä vastaan, jossa joutuu oikeasti painimaan. Tässä näkyi se, että meillä on joukkueen jakauma 1996–2000 syntyneitä ja heillä kuitenkin kokeneempiä miehiä pelaamassa. Oli hieno kokemus ja mittari noille pojille, Eriksson sanoi.
Eriksson kertoi seuranneensa Latvian salibandyä parikymmentä vuotta.
– Useampia pelejä saatu pelata heitä vastaan eri joukkueilla. Tänään oli aistittavissa sellainen, että tämä valmennus oli saanut parhaan irti Latviasta. Siinä rupeaa olemaan sellaisia piirteitä, että on lupa odottaa ihan kivoja pelejä jatkossa.
Niinpä Suomi joutui taas pääsi harjoittelemaan sunnuntaina myös puolustuspeliä. Eriksson totesi, että sijoittelua jouduttiin jopa hieman tarkentamaan ensimmäisen erän jälkeen.
– He tunnistivat meidän puolustustapamme, ja siitä oli löydettävissä heikkoja kohtia. He yrittivät iskeä siihen, ja onnistuivatkin. He saivat luotua hyviä maalipaikkoja, ja lukemat olisivat voineet olla ekan erän jälkeen ihan toisinkin. Jouduimme puolustuskannalle useampaan otteeseen.
Voitto se on puolustusvoittokin. Eriksson oli tyytyväinen turnauksen pelilliseen saldoon, vaikka tulokset ovatkin sinänsä vain sivutuote oppimisprosessissa.
– Meillä on selkeä liiton tehtävä: Pyrimme luomaan pelaajille sellaista ympäristöä, jossa he saavat kansainvälisestä pelistä kokemusta ja oppivat siellä. Tämä oli teemoitettu meille opintomatkaksi.
Lajitaidot ja teknistaktinen osaaminen ovat tämänikäisillä suomalaispelaajilla jo varsin hyvällä tasolla. Oppimisprosessissa haetaankin mukautumista edustustehtävien vaatimalle tasolle.
– Toimintaympäristö arjessa on erilainen kuin maajoukkueessa. Kun Suomi-paidan pukee päälle, niin se tuottaa tiettyjä asioita nuoren miehen ajatuksiin ja mieleen. Se vaikeuttaa otteluun valmistautumista, Eriksson totesi.
– Enemmän meillä on kasvatustyötä siinä, että pelaaja tunnistaa, miten hän pystyy yksilönä tällaiseen turnaukseen valmistautumaan.
Päävalmentaja luettelee asioita, joihin U23-tapahtumissa on hyvä paneutua kehityspolulla miesten maajoukkueeseen:. Aamulähtö pitkällä matkalle, pelaaminen kolmena päivänä peräkkäin eri kellonaikoina ja oman valmistautumisen hallinta ylipäätään.
– Tämä on muutakin pelissä voittaminen. Ero tulee siitä, miten me yksilöinä opimme tunnistamaan eri tekijät henkisellä puolella.
Latviassakin saatiin tuntumaa muuttuviin tilanteisiin, joita reissussa tulee aina vastaan. Hotellihuoneet piti luovuttaa jo sunnuntaina aamupäivällä kolmisen tuntia ennen päätösottelua.
– Se haastoi pelaajia ja meitä valmennusta eri tavalla. Miten saamme pidettyä mieli rauhallisena, kun mennään peliin. Eikä siinä mitään, se on oppimista ja sitä tunnistamista.
Kun kommellukset käsitellään oikealla tavalla, on pelaaja yhtä kokemusta viisaampi. Keskittyminen pääasiaan on silloin helpompaa.
Kuin tämän alleviivamiseksi, tulee haastatteluun hetkeä myöhemmin lyhyt keskeytys. Eriksson toteaa haukan törmänneen bussin tuulilasiin matkalla kohti Tallinnaa. Siitäkin selvittiin säikähdyksellä.
– Poikien kannattaa miettiä, mitä kaikkea tällainen matka tuo tullessaan muutakin kuin sen, voitatko jonkun pytyn, Eriksson kiteytti.
Jokaisesta turnauksen ottelusta jäi hyviä muistijälkiä. Perjantainen vastustaja Viro oli Erikssonin mukaan liikkeellä raikkaalla juoksupäällä.
– Olimme rauhallisin mielin, vaikka he tulivat kovaa ja yrittivät juosta. He kimpoilivat sinne ja tänne, mutta olimme pelivalmiita ja saimme sen 14 maalia tehtyä.
Sveitsin alle 23-vuotiaiden kohtaaminen oli etukäteen ajateltu turnauksen pääpeliksi. Eriksson kiitteli joukkueen olleen lauantaina hyvin levollinen, mikä näkyi terävyytenä alun erikoistilanteessa.
– Kun tuli alkuun se jäähy, niin jos emme olisi olleet valmiita, olisimme voineet tösätä sen vitosen.
Ylivoimalla hankittu tukeva johto kantoi lopulta selvään voittoon. Eri joukkueista tulleet pelaajat eivät olleet ehtineet harjoitella kuviota, mutta hyvä pelivalmius auttoi viimeistelyssä.
Päätösottelussa Latvia otti tilan pois ja halusi horjuttaa nuorten itseluottamusta tiukalla kamppailupelaamisella.
– Se tekee nuorelle miehelle sen, että on vähän epämukavaa, kun joutuu vähän painimaan ja välillä kolataankin laitakahinoissa. Se oli mielestäni hieno viesti pelaajille, Eriksson sanoi.
Vaikka fyysinen peli onkin monelle arkipäivää Salibandyliigassa, antoi Latvia mallia miesten kansainvälisen tason kovuudesta.
– Emme pystyneet tuottamaan maaleja johtuen siitä, että vastustaja pelasi niin hyvin oman pelinsä. Se heijastui sellaisiin ihmettelytilanteisiin ja muuhun. Sisäinen rentous ei ollut sitä luokkaa kuin kahtena muuna päivänä, Eriksson vertasi.
Loppuviimeksi turnauksen tarkoitus on kuitenkin viestiä nuorille pelaajille, että he ovat systeemissä mukana, vaikka ikäluokalla ei olekaan omaa arvokisaturnausta.
– Miesten maajoukkueeseen on niin hiton hankala päästä. Saadaan viestitettyä nuorille pelaajille, että he ovat mukana tällaisessa prosessissa, joka vie miesten maajoukkueeseen, heidän taitonsa ja osaaminen on tunnistettu.
Suomessa on havaittu selvä opetuksellinen tarve. Nuorille pitää näyttää kansainvälisen salibandyn toimintaympäristön vaatimukset. Jos siihe ole kutsun käydessä valmis, joku muu vie paikan.
– Mikäs sen hauskempaa kuin viedä tällaisia nuoria eteenpäin. Tästähän se työ vasta alkaa.
Latvian turnausvoittajat ovat luonnollisesti kandidaatteja miesten maajoukkueeseen jo kotikisoissa 2020, vaikka Eriksson arveleekin heidän etsikkoaikansa tulevan kaksi vuotta myöhemmin.
Näiden ikäluokkien kirkkaimmat tähdet Oskari Heikkilä, Aaro Astala, Justus Kainulainen ja kumppanit eivät olleet Latviassa, vaan kesällä tehdyn päätöksen mukaisesti miesten matkassa.
Alle 23-vuotiaat tekevätkin pelitavasta alkaen tiivistä yhteistyötä miesten joukkueen kanssa. Myös Eriksson toimii kummassakin ryhmässä. Edustustehtäviä riittää monelle, sillä ensi vuonna pelataan myös opiskelijoiden MM-turnaus, joka tarjoaa kynnelle kykeneville laadukkaan turnauksen.
Valmiera, Latvia: Harjoitusottelu: Latvia miehet – Suomi U23 2–4 (0–1, 1–2, 1–1)
1. erä: 6.24 Miska Mäkinen (Mikko Laakso) 0–1.
2. erä: 21.24 Kevin Söderling (Markus Salmi) 0–2, 21.47 Arturs Jursevskis (Morics Krumins) 1–2, 36.53 Markus Sipronen (Olli Laine) 1–3.
3. erä: 46.50 Toms Akmenlauks (Janis Ragolakis) 2–3, Mi Laakso (Markus Laakso) 2–4.
Torjunnat: Markus Laakso Suomi U23 7+9+5=21, Janis Salcevics Latvia M 8+6+4=18.
Jäähyt Suomi U23 0 min, Latvia M 2 min.
Tuomarit: David Geiser ja Henrik Nilsson.
Teksti: Erno Rautarinta
Kuva: Aris Aldins