Viisi joukkuepelien lajiliittoa ovat tarttuneet toimeen parempien harrastusolosuhteiden puolesta.
Viisi joukkuepeliliittoa – Palloliitto (futsal), Koripalloliitto, Käsipalloliitto, Lentopalloliitto ja Salibandyliitto – julkistivat torstaina 30. tammikuuta Helsingissä ”Treeni ja pelipaikat kuntoon” -keskustelupaperin, jonka pohjalta on tarkoitus saada näiden sisäjoukkuepelien olosuhteet valtakunnallisesti ajan- ja asianmukaiselle tasolle niin harraste- kuin pääsarjatasoillakin. ”Treeni- ja pelipaikat kuntoon” -keskustelupaperi on osa selvityshanketta, jonka on toteuttanut Aula Research Oy. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osallistunut hankkeen rahoittamiseen.
Hankkeella on yhteiskunnallisesti valtava merkitys, sillä näillä lajeilla on yhteensä yli 125 000 rekisteröityä harrastajaa ja ilman lisenssiä harrastavia moninkertainen määrä. Monilla paikkakunnilla lajeja joudutaan harrastamaan puutteellisissa olosuhteissa. Harrastajamääriin ja lajien kasvunäkymiin nähden nykyinen hallimäärä on aivan liian pieni.
– Kolmas sektori ja urheiluseurat ovat alihyödynnetty potentiaali kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäämisessä, sanoo yhtenä primus motorina selvityshankkeessa ollut Salibandyliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnunen.
– Olisi erittäin tärkeää, että kunnat panostaisivat entistä enemmän sisäjoukkuepelien olosuhteisiin, Kinnunen jatkaa.
– Riittävillä resursseilla ja olosuhteilla seuratoiminnan hyötykerroin yhteiskunnalle voidaan moninkertaistaa. Kun liikuntaolosuhteita rakennetaan sisäjoukkuepelien tarpeisiin, se ei sulje mitään muitakaan sisäliikuntalajeja pois, Kinnunen korostaa.
Yhteinen olosuhdeasiantuntijaryhmä
Keskustelupaperin tavoitteena on yhteiskunnallisen keskustelun aktivoiminen ja vaikuttajien mielenkiinnon herättäminen aihetta kohtaan lajien olosuhteiden kehittämiseksi, nuorten harrastusmahdollisuuksien edistämiseksi, huippu-urheilijoiden toimintaedellytysten turvaamiseksi ja palloiluhalli-investointien vauhdittamiseksi.
Ensisijaisina kohderyhminä ovat poliittiset vaikuttajat ja viranomaiset niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. Sisäjoukkuepelien lajiliitot ovat myös perustaneet yhteisen olosuhdeasiantuntijaryhmän, jonka tarkoituksena on tukea palloiluhallien rakennus- ja korjausprojekteja suunnittelevia kuntavaikuttajia sekä paikallistasolla toimivia laji-ihmisiä.
Keskustelupaperiin liittyy myös lajien yhteistyössä suunnittelemat hallikonseptit harraste- ja nuorisoliikunnan tarpeisiin soveltuvalle palloiluhallille sekä pääsarjatason palloiluhallille. Lajiliittojen näkemyksen mukaan jokaisessa Suomen kunnassa on oltava sisäjoukkuepelien harraste- ja nuorisoliikunnan edellytykset täyttävä halli ja kaikilla pääsarjatason joukkueiden paikkakunnilla pitäisi olla vähintään yksi pääsarjatason ottelutapahtumien vaatimukset täyttävä halli. Lisäksi Suomessa pitäisi olla 2-3 kansainväliset maaottelustandardit täyttävää palloiluhallia, joihin mahtuu 5000-6000 katsojaa.
”Ammattimaisen toiminnan harjoittaminen mahdotonta”
– Hyvä esimerkki tämän hetken tilanteesta on, että liigaseura, jossa olen viimeksi itse pelannut, ei pysty järjestämään kotiottelutapahtumiaan kotikaupungissaan, totesi julkistustilaisuudessa käydyssä paneelikeskustelussa salibandyn kolminkertainen maailmanmestari Tero Tiitu viitaten helsinkiläisseura EräViikinkeihin, joka joutuu isännöimään kotiottelunsa Vantaalla.
– Ruohonjuuritasoa ajatellen salibandy on näihin muihin lajeihin verrattuna mielestäni erityyppisiin halleihin mukautuvampi, mutta tiloja pitää olla riittävästi. Se olisi vaihe yksi ja vaihe kaksi sitten, että olisi asianmukaiset tilat huippusalibandylle.
– Rehellisyyden nimissä meillä ei ole yhdessäkään lajissa areenaa, joka täyttäisi kriteerit maailman mittapuun mukaan, sanoi samaiseen paneeliin osallistunut koripallolegenda Hanno Möttölä.
– Sisäpalloilulajiemme nykyisissä olosuhteissa ei ole mahdollista harjoittaa ammattimaista toimintaa. Tämän hankkeen myötä olemme vihdoinkin asian ytimessä, Möttölä totesi.
– Minkälaisessa tilanteessa olisimmekaan nyt, jos tällainen yhteishanke olisi saatu liikkeelle jo 25 vuotta sitten? Juniorien motivoinnin kannaltakaan ei todellakaan ole sama, käyvätkö he katsomassa seuransa edustusjoukkueen otteluja upeassa areenassa vai esimerkiksi 70 vuotta vanhassa Kisahallissa, missä koripallokentällä on vaneripäädyt.
Tero Tiitu pelasi Ruotsissa 2012–2015.
– Oli hätkähdyttävää huomata, kuinka paljon siellä oli salibandyn ehdoilla rakennettuja halleja. Tässä mallissa ei tietenkään ajeta takaa, että hallin lattiassa on pelkästään salibandyviivat. Mutta riittävä katsomokapasiteetti lähellä kenttää, sopivat oheistilat ja kenties harjoituskenttiä samassa kompleksissa pääkentän kanssa, Tiitu luetteli ”reunaehtoja”.
Uusien hallien tarve tunnistetaan
Osana selvityshanketta toteutettiin kuntavaikuttajakysely, joka käsitteli sisäjoukkuepelien olosuhteiden nykytilaa kunnissa. Keväällä 2019 toteutetussa kyselyssä kohderyhmänä olivat kuntien liikunnasta vastaavien lautakuntien ja teknisten lautakuntien jäsenet, kuntien johdosta ja liikuntatoimesta vastaavat viranhaltijat sekä liikuntatoimen työntekijät.
Kysely lähetettiin 73 kuntaan, joissa toimii miesten tai naisten kahdella korkeimmalla sarjatasolla pelaava joukkue futsalissa, koripallossa, käsipallossa, lentopallossa tai salibandyssä. Kyselyyn vastasi 335 liikuntapaikkarakentamisesta päättävää kuntavaikuttajaa, joista 189 oli kuntapoliitikkoja ja 146 viranhaltijoita tai liikuntatoimen työntekijöitä.
Esimerkiksi salibandyn rekisteröityjen harrastajien määrä nousi vuosien 1993 ja 2018 välillä noin 8000:sta noin 69 000 harrastajaan. Kaksi kolmesta kuntavaikuttajasta arvioi sisäjoukkuepelien harrastajamäärien jatkavan nousuaan seuraavan viiden vuoden aikana.
Kyselyn perusteella kuntien tekemät taloudelliset panostukset sisäjoukkuepelien olosuhteisiin ovat kasvussa johtavilla sisäjoukkuepelipaikkakunnilla. Vastaajista 59 prosenttia – kuntapoliitikoistakin lähes puolet – oli sitä mieltä, että hänen edustamaansa kuntaan tarvitaan uusi sisäpalloiluhalli. Yli 100 000 asukkaan kuntien liikuntavaikuttajista peräti 73 prosenttia haluaa kuntaansa uuden, tämän päivän standardit täyttävän palloiluhallin. Lähes puolet kuntavaikuttajista arvioi kuntansa taloudellisten panostusten kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana merkittävästi tai jonkin verran.
Vastaajista 63 prosenttia oli sitä mieltä, että kunnilla pitää olla ensisijainen vastuu olosuhteiden kehittämisestä. Lähes yhtä suuri osa vastaajista kannattaa järjestelyä, jossa kunta rakennuttaa hallin ja perii käyttömaksuja käytön mukaan. Vain joka neljäs näkee yksityisen toimijan rooliksi hallin rakennuttamisen ja kuntien rooliksi käyttömaksujen subventoimisen.
Tärkeitä kommenttipuheenvuoroja
Keskustelupaperi perustuu myös seuraavien liikunnan ja huippu-urheilun parissa työskentelevien asiantuntijoiden tai vaikuttajien haastatteluihin: käsipalloseura Dickenin toiminnanjohtaja Anna Airava, Saksan koripalloliiton pääsihteeri Wolfgang Brenscheidt, Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna, Pälkäneen liikuntasihteeri Petri Ketola, Suomen Jääkiekkoliiton kunniapuheenjohtaja Kalervo Kummola, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen asiantuntija Jari Lämsä ja Uppsalan IFU Arenan toimitusjohtaja Tomas Grönberg.
– Urheiluun ja liikuntaan panostaminen on hyvinvoinnin hoitamista ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisyä. Pahoinvoinnin hoitaminen on aina monin kerroin kalliimpaa kuin hyvinvoinnin hoitaminen, kiteyttää Salon kaupunginjohtaja Inna osuvasti yhden tämän hankkeen keskeisimmistä pointeista.
Tutustu Treeni- ja pelipaikat -keskustelupaperiin.
Teksti: Matti Hannula
Kuvat: Jussi Ojala