Kaikki lauantaina alkavan Salibandyliigan 14 joukkuetta esittäytyivät tänään sarjan avsuinfossa Helsingin Sanomatalossa.
Salibandyliigan kauden 2019-2020 avaustilaisuus pidettiin tänään klo 11 Sanomatalon Mediatorilla Helsingin keskustassa, ja kauempaa seuranneiden iloksi välitti koko komeuden suorana ISTV.
Katso Juhani Järvenpään kuvat tilaisuudesta
Tuttu juontaja Jani Alkio paalutti tilaisuuden avajaissanat ja päästi SSBL Salibandy Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Nurmisen kertomaan Salibandyliigan kauden mittaan näkyviin nousevasta uudesta strategiasta. Petteri Nykyn kertomien maajoukkueen kuulumisten jälkeen iskettiinkin itse pihviin eli Jani Alkio kutsui joukkueiden valmentajat ja tähdet kertomaan vuorollaan liigakauden aattotunnelmista.
Mestari Classicin valmentaja Samu Kuitunen ei ainakaan myöntänyt ”Familyssa” harjoiteltavan määrällisesti sen enempää kuin muuallakaan. Pikemminkin mietitään harjoittelun laatua, jotta se kehittäisi niin pelaajia yksilöinä kuin joukkuetta kokonaisuutenakin. Nico Salo myönsi sekä Krister Savosen että Joonas Pylsyn olevan kirpaisevia menetyksiä mutta nosti esiin myös Tino Salmisen puuttumisen pukukopista. Nyt kuitenkin saavat muutkin suunvuoroa kun ei ole koko ajan turkulainen puhumassa päälle, Salo kuitenkin lohdutti.
EräViikinkien juontajan Liperin Kobraksi tituleeraama valmentaja Tomi Rastas vakuutti joukkueen uudistaneen pallollista peliään aktiivisempaan suuntaan. Kaksi tshekkipelaajaa on pakottanut valmennuksen verestämään kielitaitojaan mutta molemmat vahvistavat ryhmää. Jo 16-vuotiaana 21 liigamaalia kaudella 2013-2014 mättänyt Eero Nuutinen veikkasi seuraaviksi nuoriksi breikkaajiksi Luka Ainoaa sekä maalivahti Santeri Kainulaista, ainakin jos tolppien väliin pääsee.
Oilersin valmentaja Heikki Luukkonen mietti valtavirrasta poiketen, että hänen ”nuori häsläävä” ryhmänsä voisi aktivoitumisen asemesta ottaa hiukan jopa jarrua. Tavoitteena on ottaa seuraava askel, muotoili Luukkonen vastauksen kysymykseen, menevätkö Öljymiehet tänä vuonna jo päätyyn asti. Rasmus Kainulaisen uskoi valmentaja tuovan väriä ja Matias Veikkolan rauhallisuutta ja kokemusta. Juontajan papereistaan lunttaama Markus Veikkola olisi myös tervetullut, kuka sitten lieneekään. Justus Kainulainen ennusti empimättä itsensä alkavan kauden maalipörssin TOP-kolmikkoon, johon mahtuvat myös Miko Kailiala ja Ville Lastikka.
Welhoista Happeen paitaan siirtynyt Iiro Lankinen paljasti, että muutto oli taannoista Tapanilan Erään lähtöä helpompi kun joukossa on tällä kertaa ennalta tuttujakin pelaajia. Tavoitteena on tarjoilla vastustajille entistä vähemmän paikkoja vastahyökkäyksiin, ja onneksi Mika Kohonen isähahmona rauhoittaa, kun Lankista ja muita nuoria välillä vielä tärrää. Happeen ryhmästä vaihtui kolmannes mutta hyviä pelimiehiä saatiin tilallekin, valmentaja Mikko Lehto vakuutti. VP Virtanen sekä Kaapo Siekkinen lyövät tällä kaudella läpi, ja Mika Kohonen on aina vain intoa täynnä ja energiaa jäljellä vielä moneen pelivuoteen.
LASB:n Miska Mäkinen myönsi Rasmus Kainulaisen lähdön Oilersin olleen menetys mutta onneksi se paras Kainulainen eli Roope jatkaa Lahdessa. Kaikkien kunnon pelaajien tapaan ovat Mäkisenkin tavoitteena kotikisat 2020, ja se on tuonut motivaatiota treenata kovempaa ja skarpata arkitekemistä. Onnistuminen vaatii sitä kuuluisaa urheilijan elämää 24/7 muistaen niin oikean ravinnon kuin levonkin. Kaukalosta penkin taa valmentajaksi siirtynyt Henri Vilen paljasti, että pääsy ensi kertaa pleijareihin on ehdottomasti LASB:n tavoite. Usko on kova ja takana hyvä kesä.
Nokian KrP:n koutsi Jarmo Härmä murahti muka vakavissaan viime kauden olleen pettymys kun media mokoma rakensi näädille pronssin jälkeen ansan isojen odotusten muodossa. Nappikauden jälkeen ei nälkää sitten riittänytkään mutta nyt sitä taas löytyy. Yleisön kannattaa pitää silmällä maalivahtihankinta Miro Tuomalaa, joka tekee sen jo koollaankin helpoksi sekä ihan jokerina Henri Johanssonia, joka tulee pelaamaan uransa toistaiseksi parhaan kauden. Vakaa vahti Tuomala vähätteli lajikulttuurin olevan Nokialla vain pikkunyansseiltaan erilaista kuin Jyväskylässä – mitä nyt kaukalon ulkopuolista sekoilua on vähemmän kuin hirvissä. Kauden TOP-torjujiin oli Tuomalalta tarjolla sellaisia nimiä kuin Räpsä (Eero Kosonen) ja Lassi Toriseva.
Siellä on Kärpät ja sitten me siellä jossain, tiivisti valmentaja Jani Lipsanen salibandyn sijan Oulussa. OLS:sta lähti kokemusta mutta niinpä löytyi tilallekin hyviä pelaajatyyppejä. Hiukan on kuitenkin epävarma olo viikkoa ennen sarja-avausta. Potentiaalisia breikkaajia ryhmässä riittää, ja etenkin Tuukka Kivioja voisi nyt räväyttää kunnolla. Hyökkääjä Olli Wikstedt kertoi saaneensa U23-maajoukkueen leiriltä ja Latvian-turnauksesta lisäboostia treenaamiseen ja nähneensä samalla, missä mennään. Etenkin henkisellä puolella on itsellä vielä parantamista. Lajista tulee juteltua SSRA:ssa naisten liigaa pelaavan siskon kanssa, mutta sen Wikstedt jätti yleisön arvioitavaksi, kumpi on pelurina se vielä kovempi.
Maalaispoikanahan olo kuin jatkuvasti lomalla olisi, tiivisti Tommy Koponen Seinäjoen Peliveljien moottorina vuodesta toiseen jaksamisensa salaisuuden. Peliveljet juoksevat edelleen, mutta tarkoitus on olla entistä nopeampia myös pallolla. Sukupolvenvaihdos on SPV:ssä menossa, ja valmentajaa lämmittää, että niin monella nuorella pelaajalla on valtava palo lajiin ja halu tehdä se nimenomaan Seinäjoella. Maailman paras malivahti Eero Kosonen ottaa vastaan mitä pelityyli eteen tuo ja yrittää elää arkeaan niin kuin urheilijan kotikisat 2020 takaraivossa kuuluu. ”Rällä” nosti liigan maalivahdin kannalta ilkeimmiksi laukojiksi Peter Kotilaisen, Miko Kailialan sekä Sami Johanssonin ja muistutti, että pelkkä vedon kovuus ei ole se ratkaiseva juttu.
TPS:n uusi päävalmentaja Janne Kainulainen kiitti koko seuraa, joka on tehnyt hyvää työtä, sekä Turun olosuhteita, jotka ovat maan parhaat. Kolmea lukuun ottamatta kaikki pelaajat mustavalkoisissa ovat Tepsin omia kasvatteja. Nykyaikaisen huippusalibandyn vaatimukset on analysoitu tarkkaan, ja ensimmäisten välierä- ja loppuottelupaikkojensa myötä TPS voi valmistautua finaalien voittamiseen, kun ei enää tarvitse miettiä, miten voittaa puolivälieräsarja. Maailmanmestarisnaipperi Miko Kailiala muistutti, että pelaajat tietävät nyt mahdollisuutensa ja kentällä näkyy, miltä tuntuu saada edustaa Suomen hienointa seuraa. Liigan hankalimmiksi puolustajiksi kohdata kentällä ”Miklu” nimesi omista harjoituksista tuskallisen tutun Ludvig Borgan, Lauri ”Henkinen” Stenforsin sekä Classicin Janne Lammisen ja Indiansin Otto Lehkosuon.
Steelersin valmentaja Petri Kemppainen totesi Teräsmiesten pelaajista vaatimattomasti noin 80 prosentin vaihtuneen mutta että omista B-junioreista on saatu tilalle kokemusta. Ensimmäisenä teemana heillä onkin ollut oppia olemaan aikuisten maailmassa, ja sitten on katsottu vähän pelillisiäkin juttuja. Toukokuusta asti Steelers on kuitenkin treenannut yhdessä, ja yllättävän hyvältä näyttää. Sarjan alku on tietenkin nuorelle joukkueelle tärkeä. Nico Jonaeson ilmoitti nauttivansa vastuusta ja kantavansa kapteenin nauhaa ennemmin rentoudella kuin painona. Kannattaa pitää silmällä Jose Takalaa, joka on nostanut profiiliaan kovasti ja omaa potentiaalia kovaksikin pisteiden tekijäksi.
Tiikerien valmentaja Miro Mäkelä myönsi joukkueensa olleen viime kauden Divarin runkosarjassa tosiaan vasta seitsemänneksi paras mutta keväällä pallollisena paras. Toki liiganousun pohjustivat myös yhtenäisyys ja sitoutunut puolustuspeli. Liiganousun myötä treenimäärät ovat kasvaneet ja päivittäisen tekemisen taso noussut isoksi teemaksi. Kasvattajaseuraansa maailman kiertämisen jälkeen liigaan nostamassa ollut Tomi Palin kertoi fiiliksen olleen loistava ja koko seuralle iso buusti. Keski-iältään nuoresta joukkueesta kannattaa seurata esimerkiksi Toni Rintalaa, jolta Tomi Palin odottaa vähintään 50 pisteen kautta.
Welhojen uusi valmentaja Pasi Pirhonen totesi Kuopion kesän olleen se tuttu: kärkiosastoa lähti ja tilalle pestattiin hyviä pelaajia sekä lähialueen seuroista että omista junioreista. Welhot haluaa olla hankala vastustaja, joka pelaa tiiviin yhtenäistä uhrautuvaa puolustuspeliä ja väläyttelee sitten pallollisena savolaista juonikkuutta. Kauden avaavaan tapahtumaotteluun 21.9. Niiralan montussa lähdetään nauttimaan eikä jännittämään. Aleksi Ahokas muistutti, että joukkue vahvistuu kun tehdään paljon asioita nimenomaan yhdessä. Nuorista taikureista kannattaa pistää mieleen Erno Sivulan ja Topias Simosen nimet.
Valmentaja vaihtui myös Westend Indiansissa, jonka uusi luotsi Petri Timonen vihjasi Heimon pelaavan tällä kaudella paljon puolustuksen kautta ja iskevän sitten paikan auettua vastaan. Maajoukkuehyökkääjä Aaro Astala kertoi joukkueeseen tulleen rekkalastillisen nuoria pelaajia ja odottaa paljon muun muassa Kirkkonummen härältä Teppo Salolta sekä Niko Laitilta. ”Heimon” hengen salaisuus on, että siellä tehdään pienimmistä alkaen yhdessä asioita hallilla: moikkaillaan, veivaillaan ja heitellään lättyä. Oma lukunsa ovat sitten Espoon derbyt, kun isoja pelaajia on niin vihulla kuin itselläkin, Astala maisteli. Espoon ykköstä haettaessa nousee salkoon kuitenkin tällä kaudella keltainen lippu.
On lähdetty selkeyttämään omaa pallotonta peliä kun meillä ei liigassa varmaan hirveästi palloa ole vaan lähinnä otetaan vastaan, tiivisti valmentaja Sebastian Freudenthal kevään toisen yllätysnousijan ÅIF:n lähtökohdat. Viime kaudella ”Åiffi” oli päättänyt mennä 11 kuukautta elämä edellä ja sitten, jos pudotuspelipaikka aukeaa, kuukauden salibandy edellä. Se kuukausi toikin sitten paikan Salibandyliigassa. Yksi sipoolaisten erikoisuuksista on Jan Qvickström-Helling, joka pelasi liigassa viimeksi 2000-2001 HIFK:ssa. Edellisessä liigamatsissani Passo Peltola teki läpiajosta maalin, konkari (alakuvassa) muisteli ja maisteli liiganousun tunnelmaa. Keväällä 1999 teki Vilhelm Sandström meitä vastaan jäähallissa rankkarista maalin kun hävittiin VFT:n kanssa finaalit Oilersille mutta nyt 20 vuotta sitten oli mukava voittaa iso peli. Onhan siellä omilta edellisiltä liigakausilta mukana vielä Mika Kohonen ja Junnu Kivilehtokin, jotka ovat iältään vanhempia, joten tiedä tässä jos vaikka kotikisat…
Muistiin merkitsi Mika Hilska
Kuvat: Juhani Järvenpää