Kilpailuvaliokunta on käsitellyt tyttöjoukkueille lähetetyn ikäluokkarakennetta koskevan kyselyn tulokset. Kyselyn vastauksissa saatiin 180 tyttöjoukkueen mielipide ja vastaukset jakautuivat suhteellisen tasaisesti muutosehdotuksen puolesta ja vastaan. Näin ollen kilpailuvaliokunta päätti olla lähtemättä esittämään muutosta ikäluokkarakenteeseen liittohallitukselle.
Kilpailuvaliokunta sai viime vuonna muutosehdotuksen tyttöjen ikäluokkarakenteeseen, joka koski erityisesti joukkueiden yhdessä pysymistä. Esityksessä ehdotettiin uutta systeemiä, jossa kaksi ikäluokkaa pysyisivät yhdessä junioripuolen läpi. Kilpailuvaliokunta teki ehdotuksesta uudenlaisen pohjustuksen videon muodossa, jonka jälkeen seurojen mielipidettä kysyttiin kyselyllä. Tutustu muutosehdotukseen. Tyttöjen sarjoissa pelaa tällä kaudella 234 joukkuetta, joista 180 joukkueen edustajat vastasivat kyselyyn. Vastausprosentti oli erittäin hyvä ja sitä kautta saatiin laajasti tietoa.
Kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja Marko Ojanen kertoo, että selvitysprosessi oli onnistunut.
– Salibandy menee eteenpäin vain sillä, että välillä pohdimme, ovatko toimintatapamme ajanmukaisia ja palvelevatko ne lajin kehitystä. On hienoa, että seuroista löytyy innokkuutta miettiä lajin kehitystä, eikä vain tyydytä nykytilanteeseen. Kilpailuvaliokunnassa tehtävämme on tutkia seuroilta tulevia muutosehdotuksia ja sitten päättää miten niiden kanssa edetään.
– Meillä täytyy olla rohkeutta tutkia innovatiivisiakin esityksiä, joista tämä oli hyvä esimerkki. Pohjatyön ja seurojen mielipiteiden kuuntelun jälkeen kilpailuvaliokunnan tehtävänä on muodostaa kokonaiskuva ja miettiä mahdollisten muutosten pitkän tähtäimen vaikutukset. Tässä tapauksessa kilpailuvaliokunta tuli siihen tulokseen, että kun kerran seurojen äänet jakautuivat näin vahvasti, ei uusi ehdotus olisi ollut selvästi parempi kuin nykysysteemi ja päätti siksi olla viemättä esitystä eteenpäin, Ojanen taustoittaa päätöstä.
Vastaukset jakautuivat seuran koosta,
paikkakunnasta tai alueesta riippumatta
Kilpailuvaliokunnan puolelta selvitysprosessia vetänyt Kaarina Salomaa oli prosessin jälkeen sitä mieltä, että prosessi kannatti läpikäydä, vaikka muutosta ei päädyttykään ehdottamaan.
– Tämän kertaisessa muutosehdotuksessa oli paljon hyviä puolia, joiden takia keskustelu ehdottomasti kannatti käydä. Ehdotuksen mukainen toiminta olisi kuitenkin aiheuttanut epätasa-arvoa ikäluokkien välillä, joka olisi ollut hankala hyväksyä. Toimijat kokivat yllättävän eri tavalla ehdotuksen hyvien ja huonojen puolten merkittävyyden, joka johti mielipiteiden vahvaan jakautumiseen.
Kyselyyn vastasi kolme neljäsosaa tyttöjoukkueista, joten lajikentän mielipiteet kerättiin kattavasti.
– Oli mielenkiintoista huomata, että mitään varsinaista trendiä ei vastauksista pystynyt näkemään. Esitystä kannattivat ja vastustivat niin isot kuin pienetkin seurat ja myöskään maantieteellistä jakoa tai seuran kokoon perustuvaa jakoa ei pystynyt tekemään. Myös yksittäisten seurojen sisällä eri joukkueiden välillä kanta ehdotukseen saattoi olla erilainen., kertoo Salomaa kyselyn tuloksista.
Lisää yhteistyötä joukkueiden
ja seurojen välille
Muutosehdotus aiheutti vilkasta keskustelua ja myös keinoja ongelmien ratkaisuun esitettiin, minkä Salomaa näki kokonaisuuden kannalta hyvänä.
– Parasta ehdotuksen aiheuttamassa keskustelussa on ollut asioiden ääneen sanominen. Suurin osa niin esityksen kannattajista kuin vastustajistakin on pystynyt näkemään myös toisen puolen ongelmat ja toivottavasti näiden asioiden tunnistaminen auttaa seuratyössä eteenpäin, jotta ongelmia voidaan helpottaa.
Salomaa kertoo, että ongelmien ratkaisemiseksi kyselyn vastauksissa painotettiin seuran sisällä joukkueiden välisen yhteistyön parantamista.
– Vastaajat kokivat tärkeäksi, että seurassa pidetään huolta joukkueiden yhteistyöstä, jotta keväinen joukkueiden uudelleenmuodostus helpottuu. Vastauksissa nousi esille myös toive, että useiden seurojen paikkakunnilla seurat keskenään tekisivät avoimempaa yhteistyötä ja pyrkisivät yhdessä löytämään kaikille pelaajille sopivan pelipaikan. Drop-outista pääsemme tuskin koskaan kokonaan eroon, mutta pelaajia kuuntelemalla on varmasti mahdollista löytää enemmän mielekästä toimintaa myös ei-kilpaorientoituneille pelaajille.
Lopuksi Ojanen ja Salomaa kiittävät kilpailuvaliokunnan puolesta kaikkia avoimesta keskustelusta ja kertovat, että kilpailuvaliokunta toivoo myös jatkossa ehdotuksia sarjojen kehittämiseen.
– Suuret kiitokset kaikille selvitysprosessiin kyselyn, eri kanavien ja seminaarin kautta osallistuneille! Viime vuonna tehdyt muutokset tyttöjen sarjajärjestelmiin ovat toimineet hyvin ja suhteellisen samanlaisilla malleilla ollaan menossa ensi kaudellekin. Pieniä viilauksia on kuitenkin mahdollista tehdä, joten kilpailuvaliokunta kuuntelee aina perusteltuja ehdotuksia., toteaa Ojanen lopuksi.
A-tytöt 1997-1999
B-tytöt 2000-2001
C-tytöt 2002-2003
D-tytöt 2004-2005
E-tytöt 2006-2007
F-tytöt 2008-2009
G-juniorit 2010 ja nuoremmat