Salibandyliitto on käynnistänyt tutkimushankkeen ”Vanhemmuus salibandyssa”. Tutkimuksen tavoitteena on kerätä kokemuksia huippusalibandyn ja vanhemmuuden yhdistämisestä.
Salibandyn lisäksi kerätään tietoa toimivista käytännöistä muissa lajeissa ja muualla yhteiskunnassa.
Tutkimus toteutetaan
1) tausta-analyysin
2) asiantuntija- ja huippu-urheilijahaastatteluin sekä
3) huippusalibandyn pelaajille suunnatun kyselytutkimuksen avulla
Projektin lopuksi laaditaan toimenpide-ehdotukset, joilla pyritään helpottamaan vanhemmuuden ja huippu-urheilu-uran yhteensovittamista.
Tutkimuksen toteuttaa Salibandyliiton tilauksesta tutkimuslaitos Aula Research, joka on aiemmin toteuttanut Salibandyliitolle mm. Drop Out -tutkimukset vuosina 2021, 2022 sekä 2024.
– Salibandyn pääsarjapelaajille on lähtenyt vastauslinkit kyselyyn viime viikolla. Perheellisiltä pääsarjapelaajilta toivotaan aktiivisuutta vastata kyselyyn, jotta saataisiin mahdollisimman paljon dataa perhe-elämän ja urheilu-uran yhdistämisestä ja sen haasteista. Vaikka tutkimus käsittelee vanhemmuutta, arvostamme yhtä lailla kaikkien vastauksia elämäntilanteesta riippumatta, kertoo Salibandyliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnunen.
Tutkittua tietoa on niukasti
Viitteitä vastaavanlaisesta tutkimuksesta ei juurikaan löydy, varsinkaan Suomesta.
– Maailmalta löytyi jonkin verran vastaavanlaisia tutkimuksia, selvityksiä ja artikkeleita, sanoo Aula Researchin tutkija Henri Kääriäinen.
Ne liittyvät mm. englantilaiseen naisjalkapalloiluun tai yleisurheiluun ja olympia- ja paralympiaurheilijoiden kokemuksiin vanhemmuudesta. Suomesta löytyy lähinnä artikkeleita, joista yksi on mm. Raudasoja, M., & Ryba, T. V. (2024) ”Urheilun ja äitiyden yhdistäminen yhä vaikeaa” artikkeli Liikunta ja tiede -lehdessä.
Näistä tutkimuksista ja artikkeleista on tulkittavissa, että urheilun rakenne ja kulttuuri ovat edelleen urheilulähtöisiä eikä perheystävällisiä. Urheilijoilta odotetaan sitoutumista, joka jättää vähän tilaa vanhemmuudelle. Naisurheilijat kokevat sosiaalisia ja institutionaalisia paineita, jotka voivat vaikuttaa perhesuunnitteluun ja ajankohtaan, jolloin äitiys ”sallitaan”.
Vanhemmuutta ei nähdä neutraalina asiana: äidit joutuvat perustelemaan vanhemmuuttaan enemmän kuin isät, ja heidän urheilullinen sitoutumisensa kyseenalaistetaan helpommin. Äitiyden ja urheilun yhdistäminen vaatii yksilöllisiä ratkaisuja, eikä rakenteellista tukea ole vielä riittävästi tarjolla. Tutkimuksissa korostuu, että äitiyttä ei oteta huomioon urheilujärjestelmien suunnittelussa – se jää urheilijan yksityiseksi ongelmaksi. Kulttuurisesti äitiys nähdään edelleen ristiriitaisena urheilullisen huippusuorituksen ja sitoutumisen kanssa.
Raskautta ja lisääntymisterveyttä ei huomioida riittävästi huippu-urheilun käytännöissä, sopimuksissa eikä valmennuskulttuurissa. Urheilijoiden kehot nähdään usein ”kilpailukoneina”, joissa raskaus tai kuukautiset ovat ”häiriötekijöitä”.
Urheilijoiden isyyttä on tutkittu vielä paljon vähemmän. Norjalaisessa laadullisessa tutkimuksessa tarkasteltiin Norjassa 10 maailmanluokantason maastohiihtäjän kokemuksia isyydestä huippu-urheilun kontekstissa. Tutkimus toi esiin monivaiheisen ja dynaamisen prosessin isäksi tulemisessa huippu-urheilun keskellä. Isyys ei ole pelkästään haaste, vaan myös voimavara, kunhan urheilijaa tuetaan rakenteellisesti (harjoittelu, uniasiat, psyyke), kulttuurisesti (valmennus, identiteetti) ja perheellisesti.
– Näen tämän nyt toteutettavan tutkimuksen erittäin merkityksellisenä paitsi salibandylle, niin myös koko yhteiskunnalle ja erityisesti suomalaiselle urheiluyhteisölle. Miten me voisimme kehittää urheilun rakenteita ja järjestelmiä tukemaan vankemmin vanhemmuutta urheilu-uran aikana ja madaltamaan kynnyksiä palata raskauden jälkeen huippu-urheilu uralle, pohtii Jari Kinnunen.
– Uskon, että tutkimuksen myötä saamme arvokkaita eväitä tehdä tulevaisuudessa asioita perheystävällisemmin ja suvaitsevaisemmin sekä kehittää urheilun rakenteita ja sopimuskäytäntöjä tukemaan vanhemmuutta eikä ”rankaisemaan” siitä, Kinnunen jatkaa.
Tutkimushankkeen tavoitteena on, että tietomme ja ymmärryksemme lisääntyy isäurheilijoiden kokemuksista sekä uran ja vanhemmuuden yhteensovittamisen käytännöistä, urheilijoiden psyykkisen kuormituksen ja hyvinvoinnin kehityksestä vanhemmuuden eri vaiheissa.
Tutkimuksen odotetaan tuovan lisäinformaatiota myös erilaisten perhemuotojen, kuten yksinhuoltajien, uusperheiden, sateenkaariperheiden ja vammaisperheiden, kokemuksista urheilun ja perhe-elämän yhteensovittamisesta sekä teknologioiden mahdollisuuksista ja rajoitteista etävanhemmuuden tukemisessa urheilijoiden arjessa.
Tutkimuksen tuloksia on odotettavissa joulukuussa 2025.
Lisätietoja:
- Puhelin: 0400 529 000
- Sähköpostiosoite: jari.kinnunen@salibandy.fi