Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on myöntänyt liikunta- ja urheiluseuroille yhteensä 4 615 200 euroa seuratoiminnan kehittämistukea. Salibandysta tukea myönnettiin 11 seuralle, kaikkiaan 151 500 euron edestä.
– Salibandyseurojen uudet, tukea saavat hankkeet kohdistuvat ilahduttavasti erilaisiin asioihin: on pari seuran ensimmäistä palkkausta, tyttösalibandyn ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten salibandyn kehittämistä sekä seuran yhteisöllisyyden kehittämistä. Erityisesti palkkaushankkeiden menestymisessä liiton ja seuran yhteisyö hankkeen etukäteissparrauksessa näyttää tänä vuonna olleen keskeisessä roolissa. Kiitos seuroille yhteistyöstä ja onnittelut seuratuesta!, iloitsee seura- ja harrastustoiminnan johtaja Mervi Kilpikoski.
– Moni salibandyhakemus jäi kuitenkin ilman tukea. Toivomme, että pääsemme näiden seurojen kanssa jatkosparraukseen ja vahvistamaan yhteistyötä, jotta ensi vuoden hakukierroksella menestyneitä salibandyseuroja on tätä vuotta enemmän, hän kannustaa.
Seuratuen avulla lisätään erityisesti matalan harrastuskynnyksen toimintaa lapsille ja nuorille. Lisäksi hallitusohjelmassa on osoitettu seuratukeen vuosittaista lisämäärärahaa kohdennettuna vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastuksen tukemiseksi.
Seuratukea myönnettiin yhteensä 376 hankkeelle. Niistä jatkoa aiemmalle hankkeelle on 145 ja uusia kehittämishankkeita on 231.
Seuratuen avulla edistetään ja toteutetaan tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia liikunnan harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille erityisesti matalan kynnyksen toiminnan kautta.
– Koronapandemia on vaikuttanut laajasti seuratoimintaan, mutta kuitenkin vaihtelevalla tavalla eri puolilla maatamme. Osa seuroista on pystynyt korona-aikana kasvattamaan harrastajamääriä, osa tavoittelee kehittämisessä harrastajamäärien palauttamista pandemiaa edeltävälle tasolle, ministeri Kurvinen toteaa.
Tämän vuoden hankkeissa on erityisen paljon esillä nuorten drop outin vähentäminen. Toimintaa kehitetään joko perustamalla erityisesti yli 13-vuotiaille ja sitä vanhemmille omia harrasteryhmiä, ottamalla nuoria mukaan seuran kehittämiseen, kouluttamalla nuoria ohjaaja-, toimitsija- ja tuomaritehtäviin. Lisäksi on hankkeita, joissa lähdetään toteuttamaan nuorten toivomia ja esittämiä toimenpiteitä.
– Seurojen elinvoiman kannalta on hyvä, että lasten ja nuorten ääntä kuunnellaan ja seurat kehittävät toimintaansa myös siten, mitä harrastajat itse odottavat ja haluavat toiminnalta.
Seuratukea pyritään jakamaan vuosittain mahdollisimman monelle eri seuralle. Tämän vuoden myönnöissä on uusia avustuksen saajia 85. Myöntöjä harkitessa kiinnitetään huomiota siihen, miten hakija on saanut valtionavustusta edellisinä vuosina ja kuinka paljon yhteensä eri vuosina.
Hankkeiden keskinäisessä arvioinnissa on pyritty suosimaan seurojen yhteishankkeita, koska tällöin avustuksen piiriin pääsee useampi seura. Hankkeiden vaikuttavuutta arvioidaan suhteessa seuran toimintaympäristöön. Vaikuttavuus on suurempaa, jos seuran kehittämishanke on ns. alueellista eli toimintaa kehitetään yli kuntarajojen.
Seuratukea saaneet salibandyseurat ja hankkeet
EräViikingit, Helsinki (Helsinki-liiga) 19 000
FBC Turku, (Seuratoiminta uudelle tasolle) 6 500
Hatsina, Mikkeli (Erityisesti säbää! Erityistä tukea tarvitsevien säbäryhmien perustaminen) 6 000
Lieksan Into (Salibandya suurella sydämellä) 8 500
Nurmon Jymy, Seinäjoki (Junioripäällikkö Jymyn salibandyyn) 23 000
Porvoon Salibandyseura (Kehittyvä valmentaja – kehittyvä seura) 6 000
Päijät-Hämeen Salibandy/Pelicans SB, Lahti (Nuorten Kortteliliiga) 10 000
SB Heinola (Säbis-iltapäiväkerho) 17 500
SBS Wirmo, Mynämäki (Seuratyöntekijän palkkaus) 23 000
SB Vantaa (Länsi-Vantaan perheet liikkuvat!) 7 000
Westend Indians, Espoo (Tyttöjen Heimo – tyttöjen salibandyharrastamisen kehittämishanke) 25 000
Kaikki seuratukea 2022 saaneet Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla täällä.
Kuvituskuva: Anssi Koskinen
Lähde: OKM:n tiedote lajiliiton täydennyksin