Seurojen elinvoimaisuus -kyselyssä yksi osuus käsitteli vastaajien tyytyväisyyttä omaa seuraa kohtaan.
Tyytyväisyyttä mitattiin niin sanotulla NPS-arvolla eli suositteluindeksillä. Lyhenne tulee sanoista Net Promoter Score.
Mikä on NPS, yhteiskuntasuhteiden johtaja Jari Kinnunen?
– NPS on laskennallinen arvo ja kertoo kuinka todennäköisesti vastaaja suosittelisi jotain palvelua – tässä tapauksessa seuraansa ystävilleen ja lähipiirilleen. NPS skaalautuu vaihteluvälille -100 – +100. NPS on hyvin yleisesti käytetty mittari tyytyväisyyttä mitattaessa erilaisia palveluja kohtaan.
NPS johdetaan vastauksista, joissa vastaajat arvioivat ensin tyytyväisyyttään seuraansa kohtaan vastaamalla kysymykseen ”Suosittelisitko seuraamme ystävillesi?” käyttäen asteikkoa 0-10. Tällöin 0-6 arvosanan antaneet lasketaan arvostelijoiksi tai kriitikoiksi, 7-8 ovat neutraaleja ja 9-10 ovat suosittelijoita. NPS-lukua laskettaessa neutraalit vastaukset (7-8) jätetään pois. Alin luokka vähentää NPS-lukua ja ylin vastaavasti kohottaa sitä. NPS on siis suosittelijoiden suhde arvostelijoihin.
Miten NPS-lukua pitää tulkita?
– NPS voi olla mitä tahansa -100:n ja +100:n välillä. Mitä enemmän plussan puolelle pääsee, niin sitä tyytyväisempiä ollaan ja valmiita suosittelemaan muillekin. Yleisesti ottaen positiivinen NPS luokitellaan hyväksi, yli +50 erinomaiseksi ja yli +70 poikkeukselliseksi.
Seurojen elinvoimaisuus -kyselyssä kaikkien vastaajien NPS-lukemaksi tuli +46. Roolikohtaisessa vertailussa seuran vastuuhenkilöiden NPS on +82 ja alimmatkin arvot (pelaajat ja vanhemmat) haarukassa +35-+36.
Kun katsot kyselyn roolikohtaisia NPS-arvoja, niin mitä näet? Kuinka tulkitset lukuja?
– Kun lähdetään siitä, että sataan ei käytännössä mikään palvelu, yritys tai yhteisö yllä, niin näin korkeat roolikohtaiset NPS:t ovat aivan erinomaisia. Ja kun katsotaan NPS:n taustalla olevien vastausten (asteikolla 0-10) keskiarvoja , niin niissä alimmatkaan lukemat eivät jää arvostelijoiden (0-6) luokkaan. Kyllä näitä voi siten tulkita, että vastaajat ovat kautta linjan hyvin tyytyväisiä seurojaan kohtaan ja varmaan palaute kielii myös seurauskollisuudesta.
– Sukupuolten välisessä vertailussa naiset (+33) osoittautuivat hieman kriittisemmiksi kuin miehet (+55). Tämä saattaa kieliä siitä, että nais- ja tyttösalibandyyn kannattaa satsata seuroissa vielä enemmän.
—-
Näin kysely tehtiin
Touko-kesäkuussa suoritettu verkkokysely oli kaikille avoin ja se julkaistiin Salibandyliiton viestintäkanavissa. Vastauksia tuli 371 vastaajalta, jotka edustavat yhteensä 116 seuraa. Suurin osa vastaajien seuroista on keskisuuria tai pieniä salibandyseuroja. Otos kuvaa varsin hyvin salibandyn harrastajia.
Vastaajan piti valita yksi seuraavista rooleista: pelaaja, valmentaja/ohjaaja, joukkueenjohtaja, pelaajan huoltaja/vanhempi, joukkueen huoltaja, rahastonhoitaja, varustevastaava, hallituksen jäsen, puheenjohtaja, seuran yhteyshenkilö (liiton suuntaan) ja seuran työntekijä. Muita taustatietoja olivat sukupuoli, ikä ja aika, jonka henkilö on ollut seuratoiminnassa mukana.
Kyselyn teemat mukailivat salibandyn strategian painopisteitä seurojen elinvoimaisuus (talous tasapainossa, esimerkillinen johtaminen, olosuhteet kunnossa, laadukas valmennus ja ammattimainen toiminta ja salibandyn arvot (vastuullisuus, avoimuus, yhteisöllisyys ja ennakkoluulottomuus kaiken toiminnan perustana).
Kyselyn laatimisessa hyödynnettiin myös Olympiakomitean seuratoiminnan palautekyselyitä.
Kyselyn ja artikkeleiden teemat olivat salibandyn pelaaminen, jaksaminen ja viihtyminen seuran toiminnassa, valmennus, seuran johtaminen, olosuhteet ja talous, toimintaympäristö/vastuullisuus, NPS, mikä seuramme toiminnassa on erityisen hyvää, miten seuramme toimintaa voisi/pitäisi mielestäsi parantaa.
Kyselyssä vastattiin väittämiin asteikolla 1-4 (4: täysin samaa mieltä, 3: jokseenkin samaa mieltä, 2: jokseenkin eri mieltä, 1: täysin eri mieltä). Lisäksi selvitettiin niin sanottu NPS-arvo (Net Promoter Score), eli suositteluindeksi. Sen laskennassa tyytyväisyysasteikkona oli 0-10.
Kysely sisälsi myös vapaan kommentoinnin mahdollisuuden.
Kuva: Esa Takalo