Salibandyliiton talous on ollut erittäin vakaa ja hyvässä tilanteessa koko liiton 40-vuotisen olemassaolon ajan. Toiminta on kehittynyt ja kasvanut voimakkaasti vuosien varrella, ja vuoden 2026 budjetti on yli 13 miljoonaa euroa. Vertailuksi todettakoon, että kolmenkymmenen vuoden takainen budjetti 1995 oli n. 700 000 euroa ja kymmenen vuoden takainen budjetti 2015 7,7 miljoonaa euroa.
Taloushallinnon läpivalaisu päätettiin tehdä, koska haluttiin selvittää tukevatko taloushallinnon järjestelmät optimaalisesti liiton nykyisiä tavoitteita ja toimintaa. Lisäksi haluttiin tietää ovatko talouden resurssit riittävät.
Salibandyliiton taloushallinnon kehittämistyön avulla liitto pyrkii kohti yhä läpinäkyvämpää ja tehokkaampaa taloutta. Läpivalaisu nosti esiin muutamia kehityskohteita, joihin tulisi reagoida, jotta taloushallinto tukisi tehokkaammin ja tuloksellisemmin asetettuja tavoitetta.
Taloushallinnon uudistusten myötä liitto pystyy muun muassa ennakoimaan ja säästämään tulevaisuutta ajatellen. Lähitulevaisuudessa mm. valtio leikkaa liikuntajärjestöjen avustuksia, joka tulee osaltaan näkymään myös Salibandyliiton kassassa. Tehokkaalla ennakoinnilla liitto pyrkii siihen, että leikattujen avustusten summaa ei tarvitse korvata esimerkiksi jäsenmaksuja nostamalla.
— Talous sanelee pitkälti liiton päätöksentekoa ja toimintaa, joten järkevä taloudenhallinta on keskeisessä roolissa strategisessa päätöksenteossa, kehitystyötä tehnyt liiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnunen kuvailee.
Kehitystyöstä vastannut Kinnunen haastatteli projektin aikana muun muassa Salibandyliiton johtoryhmän jäsenet, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä hallituksen jäseniä. Haastatelluilta kysyttiin heidän ajatuksiaan esimerkiksi budjetoinnin seurannasta, raportoinnista sekä siihen liittyvistä odotuksista ja toiveista.
Sisäisten haastattelujen lisäksi Kinnunen tutustui projektin aikana kolmen muun suomalaisen ison lajiliiton (Palloliitto, Jääkiekkoliitto ja Koripalloliitto) talouspuoleen haastattelemalla niiden vastuuhenkilöitä sekä käymällä läpi liittojen toimintatapoja ja niiden eroja taloudenhallintaan liittyen.
Tämä kolmen lajiliiton taloushallinnon benchmarkkaus osoitti paljon samankaltaisuuksia suurten lajiliittojen taloudenhoidossa, mutta myös paljon poikkeavuuksia. Merkittäviä eroja oli mm. liittojen tulo- ja kulurahoituksen rakenteessa. Vertailu osoitti myös sen, että Salibandyliitossa moni taloushallinnon osa-alue tehdään varsin esimerkillisesti, mutta myös useita kehittämiskohteita ilmeni.
Haastattelujen perusteella Kinnunen teki erilaisia johtopäätöksiä Salibandyliiton taloushallinnosta, jotka johtivat tiettyjen osa-alueiden kehittämiseen tai muuttamiseen. Yksi konkreettisista kehitysteoista oli se, että liitto tehosti perintätoimiaan. Lisäksi kirjanpidon tilikarttaa sekä laskentakohdeluetteloa päivitettiin. Liitto on vaihtanut myös tilitoimistoaan kehitystyön myötä.
Projektin aikana huomattiin myös se, että kaikki käytössä olevat taloushallinnon järjestelmät eivät ole optimaalisessa tilassa, ja niihin kohdistuvia muutoksia on vielä tehtävä.
Artikkeli kuuluu laajempaan juttusarjaan, jossa esitellään Salibandyliiton vastuullisuustoimintaa eri näkökulmista. Salibandyliiton vastuullisuustyötä ohjaa vastuullisuusohjelma, joka käsittää seitsemän eri kokonaisuutta. Ne ovat hyvä hallinto, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, terveys ja turvallisuus, tiedolla johtaminen, ympäristö ja ilmasto, arvopohja (sis. antidopingtoiminta & kilpailumanipulaation torjunta) ja urheilijan uran tukeminen. Salibandyliiton vastuullisuusohjelmaan voi tutustua täällä.
Teksti: Jenna Suutari