Muoniolaisen Milla Mäkelän arki koostuu autoinsinöörin työstä autotestauksen parissa, salibandytreeneistä, rata-autoilusta sekä kelkkailuista. Monilajisuudessa kiehtoo etenkin monipuolisuus ja mahdollisuus harrastaa ympäri vuoden, vuodenajasta riippumatta.
Milla Mäkelä, 31, on urheillut pienestä pitäen. Rata-autoilu alkoi perheen kautta, kun sekä äiti että isä ajoivat rallia ja isoveli kartingia. Milla sain ensimmäisen oman auton jo neljävuotiaana ja ensimmäisiin kisoihin osallistuminen tapahtui vuotta myöhemmin.
Salibandy alkoi ala-asteella Rantsilan sählykerhossa poikien kanssa. Innostus jatkui ja parin vuoden jälkeen kasaan saatiin oma joukkue. Laji on pysynyt mukana elämän eri vaiheissa ja pelikokemusta on karttunut opiskeluaikoina sekahöntsävuoroilta ja myöhemmin myös Limingan Niittomiehien naisten 3. divarijoukkueesta. Tällä hetkellä Milla pelaa SBC Levin uudessa naisten nelosjoukkueessa Pohjois-Suomen kolmosdivaria sekä farmisopimuksen kautta myös edustuksessa kakkosdivaria.
-Tällä kaudella salibandyn rooli on minulle se henkisesti palauttava hetki omaa aikaa hyvässä seurassa, kertoo Milla.
Salibandyn ja rata-autoilun lisäksi arkeen kuuluu monipuolista liikkumista ja talvisin kelkkailu on Millalle rakas harrastus. Innostus lajiin alkoi Lappiin muuton myötä. Kelkkailussa Milla ei ole eksynyt vielä kilpailuihin, mutta harrastuksella onkin tärkeä rooli vapaa-ajalla ja sen luomassa vapaudessa.
-Kelkkailu on talvella se juttu, jossa saa keskittyä vain siihen tekemiseen ja unohtaa kaiken muun. Ajatukset lepää kelkan sarvissa ja hyvän reissun jälkeen jaksaa taas keskittyä töihin seuraavan viikon, kertoo Milla kelkkailusta.
Rata-autoilua ja moottoriajoneuvoja
Moottorit ja autot rytmittävät Millan elämää niin töissä, kuin vapaa-ajalla. Työ autoinsinöörinä testiradalla painottuu talvisesonkiin ja kesällä rytmi töissä on toimisto- ja etäpainotteisempi. Rata-autoilu on ollut tärkeä osa elämää jo ihan lapsesta asti ja on monipuolisuudellaan opettanut paljon. Pienestä asti kilpailuihin osallistuttiin yhdessä isoveljen kanssa yhden mekaanikkoisän voimin, joten osaaminen oman auton huoltamiseen oli avainroolissa. Päällekkäiset kisaviikonloput pakottivat myös omatoimisuuteen.
-Luettelin 13-vuotiaana äitille työkalut, joita tarvitaan teltasta, että saan omasta autosta moottorin irrotettua kisan jälkeen tarkastusta varten. Muut kilpakumppanit istuivat varjossa lepäilemässä kisan jäljiltä, kun isät ruuvailivat, muistelee Milla ja jatkaa:
-Siitä on sitten syntynyt mielenkiinto autojen tekniikkaan ja perheenä on myös valmistettu kilpa-autoja ja pyöritetty mm. kilpatiimitoimintaa.
Milla ajaa tällä hetkellä rata-ajon SM-sarjassa eli Finnish Racing Championship sarjan V8 Thunder -luokassa. Kilpailuja on kertynyt jo reilusti toista sataa radalla ja sitä ennen saman verran kartingin puolella. Parhaina saavutuksina on neljä SM-tason mitalia. Pronssia 2017 Formula Ford -luokassa sekä 2021 ja 2024 V8 Thunderissa ja hopeaa 2022 V8 Thundereissa.
Milla nauttii lajin monipuolisuudesta, sillä tapoja olla mukana on niin paljon. Innostus juuri rata-autoiluun kasvoi kilpailuhenkisen luonteen myötä, sillä lajissa ajetaan, kellon sijaan, toisia kuskeja vastaan. Milla kuvaa lajin kasvattavan myös luonnetta, sillä on hyväksyttävä myös se, että pelkästään hyvä ajosuoritus ei riitä. Kisoihin liittyy valtavasti tekniikkaa ja taktiikkaa, jotka vaikuttavat suoritukseen.
Salibandyssa kiehtoo yhteisöllisyys, kilpailullisuus ja lajin monipuolisuus
Talvikaudet arki-iltoja rytmittää salibandytreenit kahdessa eri SBC Levin joukkueessa. Millalle salibandyn rooli on vahvasti olla se henkisesti palauttava hetki omaa aikaa hyvässä seurassa.
Lajin nopeatempoisuus ja monipuolisuus kiehtovat ja taitoja tarvitsee nopeudesta ketteryyteen sekä koordinaatiosta hyvään pelisilmään. Tärkeä osa harrastusta on joukkue ja siihen kuuluminen. Milla korostaa yhteisöllisyyttä ja sitä, että SBC Levissä koko seuran porukka tekee paljon asioita yhdessä myös kentän ulkopuolella.
-Ja tottakai joukkueeseen kuuluminen on hienoa. Paikkakuntaa vaihtaessa salibandyn kautta löytyy helposti hyviä ystäviä ja pääsee tutustumaan myös sellaisten ihmisten kanssa, joihin ei välttämättä ikinä muuten olisi törmännyt missään.
Monilajisuus tuo vaihtelua ja opettaa tärkeitä taitoja
Monilajisuus tuo Millan arkeen ympäri vuoden monipuolista tekemistä sekä tärkeän keinon tasapainottaa ja katkaista arkea. Kaikki lajit ovat tärkeitä ja jokaiselle niille on oma paikkansa eri vuoden aikoina. Lajit tukevat myös toinen toisiaan ja Milla kokee, että ne opettavat myös muuten elämään tärkeitä taitoja, kuten tiimityöskentelyä, koordinaatiota ja kykyä sopeutua nopeastikin muuttuviin tilanteisiin ja olosuhteisiin.
-Kaikkia lajeja harrastaessa oppii aina jotakin sellaista, mistä on hyötyä myös muissa lajeissa. Lajit ovat fyysisesti aika raskaita: ratin takana sykkeet ovat samalla tasolla kuin salibandykaukalossa. Koordinaatio on kaikissa lajeissa aika tärkeää ja se kehittyy kaikkia lajeja harrastaessa.
Salibandya ja rata-autoilua yhdistää yllä mainittujen ominaisuuksien lisäksi myös se, että molemmat ovat joukkuelajeja. Molempiin lajeihin kuuluu vahvasti tiimityö sekä kyky toimia yhteistyössä joukkueen kanssa. Kelkkailua Milla harrastaa vaihtelevasti yksin omassa rauhassa tai välillä yhdessä kavereiden kanssa.
-Ympäri vuoden on tekemistä arjen katkaisemiseen. Jos ei olisi autourheilua niin kesän odottelisin lunta ja säbätreenejä ja toisin päin. Nyt kun on useampi laji, niin ei ehdi tylsistyä missään vaiheessa ja eikä mikään laji ala maistua puulta, kun keskittyy välillä ihan toiseen lajiin.
Ytimessä on sarja, joka tutustuu salibandya harrastaviin henkilöihin ympäri Suomen. Mitä salibandy antaa arkeen ja millaista on joukkueurheilulajin harrastamisen ytimessä?
Teksti: Vilma Pekkala
Kuvat: Milla Mäkelä