Opiskelijoiden MM-kisoista on kulunut viikko. Suomi voitti Portugalissa naisten ja miesten maailmanmestaruudet. Mitä se oikeastaan merkitsee, opiskelijakisat ? Pelaillaan ja pidetään hauskaa, kaikkihan ”iloisen opiskelijaelämän” tietävät. Vai ovatko kisat sittenkin ihan urheilua?
Opiskelijoiden urheilulla ja urheilukilpailuilla on jo pitkät perinteet. Kansainvälinen opiskelijoiden liikuntaliitto FISU ja Suomen OLL organisoivat toimintaa. Niiden vastuulla on opiskelijaliikunnan ja -urheilun järjestäminen. Osallistumiskriteerinä huippu-urheilutapahtumiin on opiskelu korkea- tai ammattikorkea-asteella sekä ikärajoite 18-28.
Kriteerit täyttäviä huippu-urheilijoita on todella paljon eri lajeissa. Opiskelijaurheilun päätapahtuma on Universiadit, jotka ovat ”opiskelijoiden olympialaiset”. Lajikirjo on runsas ja mukana ovat kesä- ja talvilajit. Salibandylla uutena joukkuelajina on vaikea tulla hyväksytyksi Universiadilajiksi. Sama haaste on olympialaisten osalta.
Tämän vuoksi salibandyssa ja muutamissa muissa merkittävissä lajeissa järjestetään opiskelijoiden MM-kisat. Kisat pidetään kahden vuoden välein ja tänä vuonna tapahtuma järjestettiin 7. kerran, paikkana Portugalin Porto. Tällä kertaa maita oli mukana 10, painottuen Euroopan maihin. Kaikki salibandyrankingin kärkimaat ovat olleet lähes aina mukana. Kaksi vuotta sitten kisat olivat Singaporessa, jolloin Oseanian maita osallistui enemmän. Kiina oli tuolloin ensi kertaa mukana lajin arvokisoissa.
Ottaen huomioon turnauksen ajankohdan, pelien taso oli kova. Kaikilla mailla pelaajat olivat pääsarjatasolta ja A-maajoukkuepelaajia oli useita. Miesten sarjassa Suomi pelasi peräkkäisinä päivinä viisi kovaa peliä. Alkulohkon 3. sijan vuoksi tuli puolivälieräpeli Espanjaa vastaan lauantaina aamupäivällä. Siinä ei voittajasta jäänyt epäselvää, mutta lauantaista tuli tuplapelipäivä. Välierä alkoi yhdeksän tuntia edellisen jälkeen. Pelien intensiteetti oli kova ja pelitaktinen puoli hyvällä tasolla. Kontaktit olivat ajoittain ronskeja ja yleisökin ihmeissään huipputason vauhdista ja taklauksista. Välierävastustaja Sveitsi yllätti positiivisesti peliatavalla ja taitotasolla. Finaalissa Ruotsin alku oli vahva ja se hankkiutui jo 4-0 johtoon. Suomen pelaajat uskoivat itseensä ja valmennuksen pelisuunnitelmaan. Ensin tasoihin ja jatkoajalla voittoon.
Naisten sarjassa Suomi kohtasi kahdesti Ruotsin ja Sveitsin. Sveitsillä oli hieman kokemattomampi ryhmä, mutta kuitenkin hyvätasoinen joukkue. Ruotsi oli panostanut kisoihin ja janosi mestaruutta. Myös 2014 Suomi ja Ruotsi kohtasivat opiskelijakisojen finaalissa. Ruotsi voitti tuolloin rankkareilla. Samoin kävi Tampereella 2015 MM-finaalissa, jonka salibandya seuraavat varmasti muistavat. Nyt 2016 mentiin taas 2-2 tilanteessa jatkoajalle ja lopulta rankkareille. Tällä kertaa Suomi otti tyylipuhtaan voiton, aina niin raastavassa, rangaistuslaukauskisassa.
Opiskelijoiden MM-kisat tarkoittavat pelaajille kovatasoisia kansainvälisiä pelejä. Koska kyseessä on MM-status, turnaus koettelee ja kehittää niin fyysisiä, kuin psyykkeen ominaisuuksia. Nämä kisat ovat tärkeä osa pelaajan polkua kansainväliselle tasolle ja mahdollisesti A-maajoukkueeseen. Suomen järjestelmässä ne ovat erinomainen lisä huippu-urheilijaksi kasvaville tai sitä jo oleville pelaajille.
Vuoden 2016 MM-kisat olivat monessa mielessä osa salibandyn historiaa. Portugali on uusi maa salibandykartalla ja järjesti ensi kertaa arvoturnauksen. Kyse oli ensimmäisistä suomalaisista salibandyjoukkueista, jotka edustivat olympialiikettä. Opiskelijoiden huippu-urheilu on Suomessa siirtynyt osaksi Olympiakomitean toimintaa. Huipentumana vielä se, että Suomi voitti ensi kertaa salibandyssa kaksi maailman mestaruutta samana päivänä.
Opiskelijoiden MM2016-kisojen tulokset ja tilastot IFF:n sivuilla.
Teksti: Jari Oksanen, head of delegation ja team manager
Kuva: Jari Turunen.