Salibandyn kansainvälinen kehitys on ollut jälleen kuuma puheenaihe tuoreeltaan sosiaalisessa mediassa, erityisesti viestipalvelu X:ssä. Seuraavassa otetaan katsaus salibandyn kansainväliseen kehitykseen. Katsauksen on laatinut Salibandyliiton puheenjohtaja Kaarina Vuori.
Salibandyliiton tuoreessa hallitustiedotteessa oli lyhyt kirjaus ilman laajempaa taustoitusta:
Kansainväliset asiat
– Puheenjohtaja antoi suullisen katsauksen ajankohtaisista kansainvälisistä asioista. Alustuksen perusteella käytiin keskustelua erityisesti toimenpiteistä pelin aktivoimiseksi sekä kansainvälisestä kilpailukalenterista. Todettiin, että operatiivinen johto tekee hallitukselle esityksen pelin aktivoimiseen tähtäävien toimenpiteiden valmistelusta sisältäen ehdotuksen myös työryhmästä ja valmisteluprosessista.
Tämä kirjaus herätti asiallista keskustelua viestipalvelu X:ssä. More action -termi nousi jälleen esiin, mikä on useasti yhdistetty keskusteluissa lajin aktivointiin.
– Ymmärrän hyvin siitä nousseen keskustelun. Irrallinen kirjaus ei anna oikeaa kokonaiskuvaa ja nosti siksi monen kulmakarvoja. On perusteltua avata tilannetta laajemmin, jotta lajiväki saa paremman kuvan kokonaisuudesta, joka on laaja. Sen voin jo tässä sanoa, ettei Suomessa ole koettu varsinaisesti ”more action” -tarvetta, vaan se paine tulee lähtökohtaisesti muista maista. Me näemme paremmaksi tavaksi lisätä viihdyttävyyttä suosia taitopeliä sääntötulkintoihin vaikuttamalla, Salibandyliiton puheenjohtaja Kaarina Vuori kommentoi.
Kansainvälinen katsaus: Future of Floorball ohjelma kehittää lajia kiinnostavammaksi ja näkyvämmäksi
IFF:n yleiskokous on antanut IFF:n hallitukselle tehtävän viedä salibandya eteenpäin, ja sitä työtä tehdään Future of Floorball -kehitysohjelmassa. Ohjelman edistymisestä raportoidaan jäsenmaille seuraavan kerran IFF:n yleiskokouksessa, joka pidetään joulukuussa Malmössä MM-kisojen yhteydessä.
Future of Floorball -kehitysohjelmalla tavoitellaan lajin kiinnostavuuden, näkyvyyden ja tietoisuuden lisäämistä. Mitä enemmän salibandylla on katsojia, sitä enemmän myös media ja sponsorit siitä kiinnostuvat ja lajin arvo kasvaa. Kehitysohjelma on jaettu viiteen osa-alueeseen, joista jokainen lähestyy kiinnostavuuden ja näkyvyyden lisäämistä eri lähtökohdista.
– Salibandyn jatkuva kehittäminen ja omien toimintatapojemme haastaminen on elinehto, jotta lajimme pärjää muuttuvassa maailmassa. Kansainvälisellä tasolla muutokset ovat välillä tuskallisen hitaita, kun ne vaativat konsensusta ainakin suurimpien maiden kesken. Meillä on nyt hyvä keskusteluyhteys EFT-maiden ja IFF:n kesken, joten tiettyjä kehitysaskeleita voi odottaa tapahtuvan ennen tarkastuspisteenä toimivaa joulukuun yleiskokousta, Salibandyliiton puheenjohtaja ja IFF:n hallituksen jäsen Kaarina Vuori taustoittaa.
– Avaan tässä tarkemmin Future of Floorball kehitysohjelman painopisteitä, jotta tietoisuus suunnitelluista toimenpiteistä ja niiden suunnasta kasvaisi. Myös suomalaiset salibandyaktiivit voivat antaa oman panoksensa näiden asioiden kehittämiseen, joten otathan yhteyttä, jos joku osa-alue kiinnostaa ja haluat lisätietoja tai tarjota omaa osaamistasi asioiden edistämiseen. IFF:n resurssit ovat pienet ja moni asia vaatii isoimpien lajiliittojen panosta edetäkseen kunnolla, Vuori toteaa, Vuori toteaa.
Future of Floorball painopisteet
-
Kansallisten salibandyliittojen kehittyminen on peruskivi, jota ilman laji ei kansainvälisestikään kehity. Kansainvälinen salibandy tarvitsee enemmän maita, joilla on mahdollisuus pelata MM-välierissä ja taistella mitaleista. Tämä ei onnistu ilman, että kansalliset lajiliitot kehittyvät. Tämä on kuitenkin maraton, sillä kärjen takanakin tulevissa maissa lajiliittojen perustoiminnoissa on vielä paljon tekemistä – pienemmistä maista puhumattakaan.
Vaikka matka on pitkä, vuonna 2020 aloitettu ”Floorball Fit for Future” (4F) ohjelma on konkreettinen toimenpide lajiliittojen kehittämiseen. Ohjelma sai ensin EU:n Erasmus+ -rahoitusta ja jatkuu nyt IFF:n johdolla. Sitä vetämään on palkattu yksi henkilö. 4F-ohjelmassa haetaan liittojen tasapainoista kehittämistä. Liitto arvioi ensin laaja-alaisesti oman tilanteensa ja saa sitten vertailutiedon, jonka pohjalta nähdään, mitkä osa-alueet jarruttavat kokonaisvaltaista kehittymistä. Tämä herättää liittoa arvioimaan resurssiensa kohdentamista, ja projektikoordinaattori tukee liittoa luomaan ja suorittamaan kehitystehtäviä, jotka auttavat nostamaan liittoa kokonaisuutena seuraavalle tasolle. Ohjelma perustuu vahvasti tiedon jakamiseen, ja myös Suomi on muiden EFT-maiden mukana mentorina auttamassa mukana olevia kehitettäviä maita.
Vireillä on myös muita liittojen organisaatioita kehittäviä hankkeita, muun muassa Erasmus+ -tukea hakenut COACHES-hanke, jossa osallistuvat maat pääsisivät kehittämään valmennuskoulutusjärjestelmäänsä ja luomaan kansallista peli-identiteettiä. Lisäksi lajiliittojen kehittämiseen ohjaa IFF:n lisenssiohjelma. Maa ei voi osallistua IFF:n korkeamman tason tapahtumiin ilman tiettyjen kriteerien täyttymistä.
-
Salibandyn näkyvyyden ja tietoisuuden kasvattamisessa IFF:n järjestämät kansainväliset tapahtumat näyttelevät isoa osaa. Siksi myös IFF:n tapahtumien toteutustapaa ja rytmitystä eli kansainvälistä kalenteria arvioidaan osana Future of Floorball -ohjelmaa. Kansainvälisen kalenterin muuttaminen on haastavaa dominoefektin takia, kun yhden palan muuttaminen vaikuttaa kaikkeen. Viimeisimmässä versiossa (ei vielä lopullinen) on väläytelty aikuisten MM-kisojen siirtämistä lokakuulle, jotta saisimme vielä paremmin TV-aikaa ja mediahuomiota, kun lumilajit eivät ole vielä aloittaneet maailmancupejaan.
Aikuisten MM-kisat ovat tällä hetkellä salibandyn näyteikkuna niin TV-lähetysten kuin mediahuomionkin osalta, joten myös niiden toteuttamistapaa arvioidaan. Näkyvyyden lisäksi aikuisten MM-kisat myös tuottavat lajille eniten rahaa lipputuloina ja sponsorituottoina. MM-kisojen kehittämisessä on kiinnitetty erityisesti huomiota eri mallien potentiaaliin lisätä näkyvyyttä ja tuottoja sekä tuottaa tasaisia ja siten kiinnostavampia otteluita.
Kalenterin ja MM-kisojen rakenteen työstö on käynnissä ja seuraavan kerran näistä keskustellaan EFT-maiden ja IFF:n yhteisessä kokouksessä tässä kuussa. Kansainvälisten tapahtumien ja kalenterin muutokset vaativat aina pitkän siirtymäajan, joten mahdolliset muutokset tulisivat voimaan aikaisintaan vuosina 2027 tai 2028. On jo päätetty, että EM-kisat alkavat vuonna 2026, joten vuosina 2026 ja 2027 testataan tilannetta, jossa molempina vuosina Euroopassa järjestetään kahdet arvokisat (2026 naisten EM Ruotsissa syyskuussa, miesten MM Suomessa joulukuussa; 2027 miesten EM paikka auki, naisten MM Suomessa). Arvokisojen lisääminen tarkoittaa myös kuormitusta lajiliittojen resursseihin ja tämä saattaa aiheuttaa muutostarpeita, joten kokonaisuutta arvioidaan vielä myös tästä näkökulmasta.
Yksi Future of Floorball -ohjelman IFF:n tapahtumien rakennemuutosten tavoitteisiin kuulunut asia toteutettiin jo toukokuussa, kun Lahdessa järjestettiin ensimmäisen kerran 3vs3 MM-kisat. Nämä kisat ylittivät niihin asetetut odotukset ja uskallan arvata, että tämä formaatti nostaa suosiotaan myös tulevina vuosina.
-
Suunnitteilla on kolmenlaisia sääntömuutoksia: lajin seuraamista helpottavat pienet muutokset, taitopelin suosimista parantavat muutokset ja peliä aktivoivat muutokset.
Lajin seuraamista helpottavilla muutoksilla on tarkoitus poistaa säännöistä vanhoja jäänteitä lajin alkuajoilta. Tällaisten sääntöjen tarpeellisuuden perustelu on usein hankalaa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi jalkasyötön salliminen ja voisi olla esimerkiksi vaparitilanteissa saattamisen salliminen. Nämä eivät merkittävästi muuttaisi peliä, mutta helpottaisivat seuraamista lajista vähemmän tietäville.
IFF on tehnyt fyysisen pelin linjaukset, mutta edes Top 4 maissa tätä linjausta ei kovin hyvin noudateta kansallisissa sarjoissa. IFF:n hallitus on myös Future of Floorball keskusteluissa linjannut, että lajin sääntölinjaa on muutettava enemmän taitopeliä sallivaksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vähemmän roikkumista, kiinnipitämistä ja vartalolla sitomista. Periaatteessa nämäkin asiat löytyvät fyysisen pelin linjauksista, mutta toteutus on ontunut. Tämän asian vieminen käytäntöön on erittäin hankala, mutta tärkeä asia, jotta pelistä tulee viihdyttävämpää seurata ja yleisölle tarjoillaan enemmän upeita suorituksia. Vaikuttamistyö myös sääntötulkintojen kehittämiseksi jatkuu kesäkuun EFT-maiden ja IFF:n yhteisessä kokouksessa. Poliittisten päätösten jälkeen tarvitaan tarkka seuranta, että sovitut asiat siirtyvät käytännön tuomarilinjaan jokaisessa maassa.
Kolmantena sääntömuutosasiana jotkut maat ovat ajaneet jonkinlaisen aktiivisuussäännön tuomista lajiin. Vähemmän lajia seuraavat urheiluihmiset, joita kuitenkin tavoittelemme MM-kisoihin ja liigojen ratkaisupeleihin, usein kommentoivat hitaita hetkiä tylsiksi. Heitä tuskin saadaan lajin suurkuluttajiksi, mutta liikkuvana massana he ovat potentiaalinen ryhmä tuomaan merkitseviä lisävoluumejä katsomoihin ja TV:n äärelle. Periaatetasolla Suomi ei vastusta jonkin aktiivisuussäännön testaamista, mutta aihe on selvästi vaikea, kun potentiaalisia ehdotuksia ei ole tullut. IFF pyysi jäsenmailta ehdotuksia aktiivisuussäännöistä syyskuun kokoukseen ja nähtäväksi jää mitä tämä nostaa esiin.
Suomen kanta sääntömuutoskeskusteluun on, että ensisijaisesti ajamme vahvasti fyysisen pelin linjausten viemistä konkretiaan kaikissa maissa ja kansainvälisellä tasolla, jotta pelin viihteellisyys nousee taitopelin lisääntymisen kautta. Lähtökohtaisesti kannatamme myös seuraamista helpottavia muutoksia. Aktiivisuussääntöä emme itse aja, mutta olemme avoimia arvioimaan vaikutuksia ja tarvittaessa testaamaan, kun joku maa potentiaalista sääntöä ehdottaa. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että olisimme kannattamassa jonkun ehdottamaa aktiivisuussääntöä, jos se mieletämme muuttaa pelin luonnetta muuten liikaa.
Tärkeää on, että meillä valmius arvioida kaikkia näitä ehdotettavia sääntömuutoksia. Tähän työhön tarvitsemme Suomeen eri asiantuntijoista koostuvan työryhmän, jotta hallitus ja liiton johto saavat tukea kansainvälisiin keskusteluihin. Ei ole hallituksen tehtävä luoda sääntömuutosehdotuksia tai arvioida muilta mailta tulevien sääntömuutosehdotusten vaikutuksia. Tämän työryhmän valmistelun aloittamisesta Suomen liittohallitus antoi operatiiviselle johdolle tehtävän edellisessä kokouksessa. Näin voimme varmistaa, että pystymme reagoimaan keskusteluun etupainotteisesti ja sitä kautta ohjaamaan sitä. Työryhmän tehtävänä on myös erotuomarijohdon kanssa huolehtia sovitun linjan käytäntöön ajamisesta Suomessa niin fyysisen pelin rajoittamisen kuin taitopelin suosimisen osalta.
-
Uusien kohderyhmien tavoittaminen on tärkeää, jotta tietoisuus salibandysta kasvaa. Tähän osioon on listattu toimenpiteinä mm. tavoite lisätä TV-aikaa vapailla kanavilla, murtaa rajoja haastamalla tapaa tehdä salibandyn TV-tuotantoa enemmän oman näköiseksi ja tavoittaa uusia kohderyhmiä eri alustoilla erilaisten vaikuttajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä.
Myös salibandytapahtumissa koetun elämyksen laatuun halutaan parannusta yhteistyössä MM-kisojen järjestäjien kanssa. Tavoitteena on löytää elementtejä wau-elämyksen saavuttamiseksi huipputapahtumissamme myös kentän ulkopuolisten asioiden ja teknologian avulla. Elämyksen laadun parantaminen on tärkeää myös kansallisten liigojen ottelutapahtumien kehittämisessä, sillä mitä enemmän elämyksiä liigaottelut tuottavat, sitä enemmän kiinnostavuutta ja näkyvyyttä ne herättävät.
-
Lajista saatavilla oleva audiovisuaalinen materiaali luo kuvaa salibandysta tuotteena. Tähän halutaan vaikuttaa kehittämällä ja panostamalla otteluista saatavilla oleviin klippeihin, highlight-videoihin, maalikoosteisiin ja niin edelleen. Lyhyillä videoilla on mahdollisuus saavuttaa eri alustoilla uusia kohderyhmiä, ja ne toimivat hyvin tietoisuuden lisäämisessä nopeatempoisessa nykymaailmassa. Lisäksi TV-lähetysten studiot koetaan tärkeäksi osaksi lajiymmärryksen kasvattamista ja lajin hienouksien avaamista vähemmän lajia seuraaville katsojille. Studioiden määrä niin kansallisten sarjojen kuin IFF:n otteluidenkin lähetyksissä on kasvanut, ja tätä kehitystä halutaan jatkaa sekä studioiden laatua kehittää.
Toinen promootion kehittämisessä tavoitteeksi nostettu asia on vahvempien pelaajabrändien luominen ja salibandyn tähtikulttuurin kehittäminen. Lajistamme puuttuvat vahvat tähtipelaajat, ja sellaisten nostamiseksi esiin vaaditaan toimenpiteitä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla sekä yhteistyötä pelaajien, seurojen, lajiliittojen ja IFF:n välillä.
