Vuonna 2003 ja sen jälkeen syntyneiden ensimmäinen U19-leiri Eerikkilässä on takana, ja vuoden päästä joukkue taistelee Uudessa-Seelannissa ikäluokan maailmanmestaruudesta. Päävalmentaja Jani Lipsanen on tyytyväinen mies projektin päästyä vihdoin konkreettisesti vauhtiin.
– Hyvät fiilikset on aina kun pääsee motivoituneiden urheilijoiden kanssa tekemään monta päivää hommia. Oli mahtava homma, kun saatiin viimein tämänkin porukan kanssa projekti käyntiin. Kahta projektia on viety vierekkäin, ja nyt tämä oli 03 syntyneille ja nuoremmille ensimmäinen kokoontuminen tällä porukalla.
MM-projektin läpivieminen normaalien kahden vuoden asemesta yhdessä vuodessa tuottaa valmennukselle uudenlaisia haasteita.
– Siinä on muutama leiritapahtuma ja toivottavasti pelitapahtuma ja MAAJOUKKUETIE-tapahtumia joissa tehdään tarkkailutapahtumia. Mutta tapahtumia ja yhdessäolopäiviä on vähemmän kuin normaalisti, jolloin valmennuksenkin pitää monessa asiassa osua tavallista nopeammin oikeille urille, päävalmentaja Lipsanen listaa.
– Mielelläänhän sitä ottaisi enemmän aikaa. Joukkueen ryhmäytymiselle ja pelaajakokeiluille jää vähemmän aikaa kuin normaalisti, ja hiukanhan se jyskyttää takaraivossa että päästäänkö pelaamaan niitä kansainvälisiä pelejä. Olen tässä nyt vuoden päivät touhunnut alle ysitoistaisten kanssa ja en ole valmentajana vielä saanut tulikastetta kansainvälisistä peleistä. Mielellään jo pääsisi näkemään ja mittamaan, mikä se kansainvälinen taso on, ettei olisi pelkästään videoiden varassa.
Uuden ikäluokan otteet yhteisessä kokoontumisessa tekivät Jani Lipsaseen vaikutuksen.
– Ensimmäinen fiilis on, että taitava joukkue. Vahvuudet ovat yksilöillä enemmän siellä hyökkäyspelissä ja pallollisessa tekemisessä, ja pelaajaprofiileissa näkyy se MAAJOUKKUETIE-painotus ja seuroissa tehty painotus, että pallo tottelee ja taitoa löytyy. Haasteitakin varmasti on pelin kokonaisvaltaisessa puolessa. Pelihommien ulkopuolella taas, kuten eilen taisin positiivisessa mielessä ilmaisua käyttää, pirskahteleva ryhmä, hyvin sosiaalinen ja avoin.
Salibandyn MM-arvosta pelataan 2022 ensi kertaa lajihistoriassa Uudessa-Seelannissa, ja se tuo tapahtumaan omat kommervenkkinsä.
– Tässä vaiheessa ei vielä, mutta sitten kun mennään lähemmäs tapahtumaa, se aikaero ja olosuhteet tuovat omat juttunsa. Luulen, että pelaajien ei tarvitse niitä hirveästi miettiä vaan valmennus ja joukkueenjohto järjestävät asiat niin, että pelaajat voivat keskittyä pelaamiseen ja harjoitteluun.
Nyt pidetystä ensimmäisestä leiristä saatiin irti juuri niitä asioita kuin oli tarkoituskin.
– Iso starttitapahtuman anti. Muutama pelaaja sellainen, joka täällä ensi kertaa näki osan porukasta. Pääsivät tapaamaan toisiaan ja kokemaan, että projekti on käynnissä. Sillä on varmasti iso vaikutus myös seurajoukkueiden arkeen, että tämä projekti on nyt käsinkosketeltavasti tässä ja vuoden päästä taistellaan MM-kullasta, päävalmentaja Lipsanen tiivistää.
Seuraava kokoontuminen on ennen juhannusta vähän tiivistyneellä ryhmällä, ja sinne on tarkoitus saada harjoitusvastus.
Katso päävalmentaja Jani Lipsasen sekä pelaajista Aada Isometsän, Cira Virran, Miisa Turusen ja Tove Tantereen haastattelut: