Salibandyliitto kehittää vahvasti alueellista pelitoimintaa ensi kaudelle 24-25. Kymmenen kohdan lista on muodostunut seuroilta tulleista palautteista, pelaajille, valmentajille, joukkueenjohtajille ja erotuomareille suunnatusta alueellisen sarjatoiminnan kehityskyselystä, kilpailusääntöjen muutosehdotuksista sekä alueellisista kehitysriihistä, seuratapaamisista ja seurapalavereista.
Puheenjohtaja Kaarina Vuori kertoo, että akuutti tarve toiminnan kehittämiselle tunnistettiin syksyllä ja suurempi muutosprosessi aloitettiin jo edellisen hallituksen toimesta.
– Alueellisen pelitoiminnan kehittäminen on lajille strategisesti erittäin tärkeä asia. Meidän täytyy konkreettisesti pystyä muuttamaan toimintamallejamme, jotta pystymme tarjoamaan joukkueille ja pelaajille paremmin tarpeita vastaavaa toimintaa. Tämä auttaa meitä pitämään paremmin kiinni harrastajista, kun toiminta on mielekkäämpää, edullisempaa ja joustavampaa, taustoittaa Vuori kehitysprojektin syitä Alueellisen pelitoiminnan kehittämisen valtakunnalliset linjaukset koostuvat kymmenestä kokonaisuudesta, jotka on avattu tarkemmin alla. Kunkin kokonaisuuden kohdalta löytyy tieto, onko kokonaisuudessa alueellista soveltamismahdollisuutta.
– Alueelliset linjaukset syntyvät alueiden kehityspäivillä paikalla olevien seurojen kanssa. Linjausten kautta pyrimme pitämään alueellisen pelitoiminnan kustannusmuutokset pieninä ja pelimatkat mahdollisimman lyhyinä sekä huomioimaan seuroissa toimivien näkökulmia, kertoo alueellisen pelitoiminnan kehityspäällikkö Tiina Koivisto.
Kymmenen kohdan lista on muodostunut seuroilta tulleista palautteista, pelaajille, valmentajille, joukkueenjohtajille ja erotuomareille suunnatusta alueellisen sarjatoiminnan kehityskyselystä, kilpailusääntöjen muutosehdotuksista sekä alueellisista kehitysriihistä, seuratapaamisista ja seurapalavereista.
– Kiitos kuuluu jo tässä kohtaa seuroille ja joukkueille, jotka ovat olleet jakamassa ajatuksiaan alueellisen pelitoiminnan toivottavista muutoksista. Mahtavia ideoita ja ajatuksia pelitoiminnan kehittämisestä on noussut esille eri tilaisuuksissa, kiittää Koivisto.
Alueellisen pelitoiminnan kehittäminen
1. Pelimuodot
P14/T14 ja nuorempien ikäluokkien pelimuodot yhdenmukaistetaan valtakunnallisen linjauksen mukaisesti.
Siirryttäessä pelimuodosta toiseen, pelataan sarja ”hybridipelimuodolla”. Alueiden kehityspäivillä sovitaan siitä, miten sarjan edetessä siirrytään pienemmästä pelaajamäärästä suurempaan.
Pelimuodot kaudelle 2024-25:
– P14: 4v4/5v5
– P13: 4v4/5v5
– T14: 4v4/5v5
– P12, P11 & T12: 4v4
– P10 & T10: 4v4/3v3
Miksi näin?
Pelaajakehityksen näkökulmasta halutaan luoda ympäristö, joka tuottaa erilaisia ja vaihtelevia ärsykkeitä itse pelissä niin yksilö kuin ryhmätasolla. Tuoreen tutkimuksen mukaan salibandyssä 4v4 peli tuottaa 13 % enemmän tapahtumia pelin aikana ja 40 % enemmän maalintekoyrityksiä. 4v4 pelissä myös epäorganisoitujen tilanteiden määrä on huomattavasti 5v5 peliä suurempi ja sitä myötä pelin virtaus ja intensiteetti kasvaa. Tämän seurauksena pallollinen pelaaja joutuu toimimaan paineen alla huomattavasti useammin, sekä liikkumaan pelin aikana enemmän. Lukujen valossa 4v4 pelissä pallokosketusten määrä lisääntyy 5,6 % ja kosketusmäärät pelaajien välillä näyttäisivät tasoittuvan. Pienempi kenttä mahdollistaa myös pelaamisen useammalla pelipaikalla.
Tarkemmin tutkimuksessa täällä.
2. Junioreiden sarjatasot
Kaudella 2024-25 kullakin juniori-ikäluokalla on valittavana kaksi sarjatasoa.
Miksi näin?
Käytyjen keskusteluiden ja tutkimustiedon perusteella yksi merkityksellisimmistä asioista on synnyttää junioripelaajiin lajirakkaus ja kiinnittyminen salibandyyn. Tällä hetkellä menetämme junioreista aloittamisen jälkeen viidessä vuodessa lähes 70 %. Tavoitteena on vähentää tasoryhmien määrää seuroissa ja vähentää pelaajaliikennettä eri sarjatasojen välillä kauden aikana. Tämä pienentää joukkueiden valmentajien ja taustahenkilöiden työmäärää ja helpottaa positiivisen motivaatioilmaston syntymistä. Konkreettisesti tällä tavoitellaan parempaa pelaajien koettua kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuuden kokemusta. Kaksi sarjatasoa helpottaa myös sarjan valintaa ilmoittautumishetkellä.
Sarjatasojen nimet voivat vaihdella eri alueilla. Kehityspäivillä keskustellaan sarjatasojen nimistä. Ilmoittautuminen voi myös tapahtua aluekohtaisesti yhdelle sarjatasolle, jonka jälkeen joukkueet sijoitetaan seurojen kanssa yhdessä eri sarjatasoille.
3. Säbäkipinä Kortteliliiga-mallin laajentaminen
P10 ja T10 ja nuorempien ikäluokkien osalta pelitoiminta siirtyy Säbäkipinä Kortteliliiga-mallin alle. Kortteliliiga-mallin mukaisesti pelitapahtumat ovat mahdollisimman lähellä kotia tai kotipaikkakuntaa. Kortteliliiga-mallissa sarjat luodaan yhdessä seurojen kanssa, ja kustannukset pidetään mahdollisimman pieninä.
Miksi näin?
Kortteliliiga-mallin avulla tuodaan lasten pelitoiminta mahdollisimman lähelle kotia. Kortteliliiga-malli toimii kustannustehokkaana sarjana, osallistumismaksut saadaan matalammaksi käyttämällä edullisia tiloja ja kotijoukkue/vastuujoukkue huolehtii pelinohjaajista.
Kehityspäivillä linjataan aluekohtaisesti mitä ikäluokkia tämä koskee alueella. Alueilla on mahdollisuus linjata, että Säbäkipinä Kortteliliiga-malli koskee myös vanhempia ikäluokkia.
4. Aikuisten turnausmuotoisten sarjojen kyselyt nousuhalukkuudesta ja finaalipeleistä
Turnausmuotoisten sarjojen finaalitapahtumien järjestäminen on mahdollista kaudesta 2024-25 eteenpäin. Kaudelle 2024-25 ilmoittautuessa miesten 3. divisioonan joukkueilla on mahdollisuus kieltäytyä noususta miesten 2. divisioonaan. Ilmoittautumisen sekä ensimmäisen alasarjojen sarjakierroksen jälkeen joukkueilta kysytään/varmistetaan halu nousta sarjatasoa ylemmäs. Samassa yhteydessä kysytään lisäksi halua osallistua alueelliseen alasarjojen mestaruusturnaukseen.
Miksi näin?
Liiton kokous päätti seurojen tekemän aloitteen pohjalta marraskuussa 2023, että näin toimitaan kaudelta 2024–2025 eteenpäin.
Kehityspäivillä linjataan mitä aikuisten alueellisia sarjoja tämä sama käytäntö koskee.
5. Osallistumismaksut
Osallistumismaksut laskutetaan kahdessa erässä (50 % + 50 %). Toinen lasku erääntyy ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen ja toinen seuraavan vuoden tammikuussa.
Miksi näin?
Palataan ennen koronapandemiaa käytössä olleeseen toimintatapaan. Selkeyttää sekä seurojen että liiton taloutta.
6. Pelikauden muutos
Kilpailukausi on pitkään ollut 1.5.–30.4. Tulevaisuudessa pelikausi alkaa 1.6. ja päättyy 31.5. Ensimmäisellä siirtymäkaudella pelikausi on 1.5.24-31.5.25.
Miksi näin?
Mahdollistaa pelien pelaamisen myös toukokuun puolella ja mukailee aikaisempaa paremmin seurojen toimintakautta.
7. Kaikkia joukkueita vastaan ei tarvitse pelata yhtä monta kertaa
Alueellisissa sarjoissa ei tarvitse pelata yhtä monta kertaa samoja joukkueita vastaan.
Miksi näin?
Otteluohjelmaa laatiessa pystytään ottamaan paremmin huomioon esimerkiksi matkustamista. Tämä tuo suoraa taloudellista hyötyä joukkueille. Myös lohkon tai sarjan sisäiset tasoerot voidaan huomioida aikaisempaa joustavammin, jos kaikkia joukkueita vastaa ei tarvitse pelata yhtä monta kertaa.
Kehityspäivillä linjataan mitä sarjatasoja tämä alueellisesti koskee.
8. Sarjajärjestelmien joustavuuden lisääminen
Miksi näin?
Sarjajärjestelmät mahdollistavat, ettei ketään pakoteta liian kovaan sarjaan joukkueen suoritustaso huomioiden. Junioreiden alueellisissa sarjoissa sarjajärjestelmiä ei ehkä tarvita ollenkaan, vaan päätökset esimerkiksi ylempiin ja alempiin jatkosarjoihin kuuluvista joukkueista voidaan tehdä pelitulosten perusteella.
9. Kauden pituus
Sarjan pelirytmiä muutetaan siten, että syksyllä aloitetaan aikaisemmin (syyskuun alkupuolelta alkaen) ja keväällä lopetetaan myöhemmin (huhtikuun lopussa). Sarjoja voidaan pelata enemmän syys- ja kevätkausi erikseen. Tämä mahdollistaa sarjatason vaihtamisen syyskauden jälkeen.
Miksi näin?
Kauden pituutta muokkaamalla saadaan sarjoja rytmitettyä paremmin ja pystytään ottamaan enemmän huomioon muita turnauksia/tapahtumia. Kehityspäivillä linjataan alueellinen tarkempi aikataulu.
10. Turnausmuotoisen sarjatoiminnan joustavuus
Alueellisia sarjoja voidaan pelata osittain yksittäisinä otteluina ja osittain turnausmuotoisina sarjoina. Yksittäiset ottelut on mahdollista pelata omilla harjoitusvuoroilla tai liiton varaamilla iltavuoroilla arkena.
Miksi näin?
Yksittäisiä otteluita pystyy pelaamaan arkipäivinä, jolloin vapautetaan viikonloppujen käytön painetta. Tällä tavoitellaan sitä, että voitaisiin sarjojen rytmityksessä ottaa paremmin huomioon muut tapahtumat ja seurojen toiveet tiettyjen päivien tai viikonloppujen väistämisestä. Yksittäiset ottelut mahdollistavat ottelutapahtumien järjestämiset. Kehityspäivillä linjataan alueellisesti mitä sarjoja tämä koskee.
Sarjatoimintaan ilmoittautuminen
Sarjatoimintaan ilmoittautuminen on nyt käynnissä. Ilmoittautuminen tapahtuu alue- ja sarjakohtaisesti. Katso tarkemmat alue- ja sarjakohtaiset aikataulut seuraavista linkeistä:
Ilmoittautuminen tapahtuu TorneoPal-palvelusivustolla.