Kuopiolainen Laitanostajat on viime vuonna perustettu seura, jonka joukkue pelaa salibandya Savo-Karjalan miesten 5. divisioonassa. Joukkue koostuu nuorista, 16-18, vuotiaista pelaajista.
-Idea joukkueeseen syntyi muutaman pelaajan toimesta. Seuran nimi, Laitanostajat, tulee inside-läpästä, joka kuvastaa myös vähän rennompaa ja ”ei niin kilpailuhenkistä” -meininkiä, kertoo joukkueen pelaaja, Vili Puttonen, 18, siitä miten toiminta on saanut alkunsa.
Idea joukkueeseen syntyi nimenomaa nuorten pelaajien keskuudessa. Halu harrastaa salibandya, pitää hauskaa ja liikkua yhdessä kavereiden kanssa nosti päätään ja porukka löytyikin nopeasti Kuopion Klassillisen lukion urheiluluokalta. Pelaajisto koostuu 2004, 2005 ja 2006 -syntyneistä pelaajista. Joukkueessa on pelaajia eri taustoista: osa on pelannut salibandya lapsesta saakka ja aina Welhojen P22-sarjassa, mutta myös lajin uusi tulokkaita ilman lajikokemusta. Joukkueen merkitys on monelle pelaajalle suuri. Nimenomaan joukkueen rentoilmapiiri, höntsääminen ja jatkumo monelle lajia pitkään harrastaneelle on ollut merkittävä.
-Meidän tavoitteena on pitää hauskaa ja vähän urheilla siinä samassa. Pelejä ja harjoituksia odottaa aina. Joukkue itsessään on kaikille pelaajille tärkeä ja positiivinen osa arkea, kuvaa joukkueen merkitystä Topi Heiskanen, 17, jonka lajitausta on jääkiekosta, mutta aloitti pelaamisen Laitannostajissa kavereiden innostamana.
Meidän tavoitteena on pitää hauskaa ja vähän urheilla siinä samassa. Pelejä ja harjoituksia odottaa aina. Joukkue itsessään on kaikille pelaajille tärkeä ja positiivinen osa arkea.
Laitanostajissa yhdistyy harrastepelaamisen monta upeaa elementtiä: hauskuus, liikkuminen yhdessä kavereiden kanssa ja se, että se tuo arkeen kivaa tekemistä. Kaikki eivät halua kilpaurheilla, joten harrastamisen mahdollisuus on tärkeä. Eemeli Itkonen, 17, on pelannut salibandya 11 vuotta ja päätynyt Laitannostajien joukkueeseen myös samasta kaveripiiristä. Eemeli korostaa myös harrastustoiminnan kustannuspuolta:
-Tämä on myös halvempi tapa pelata ja harrastaa salibandya verrattuna kilpailemiseen.
Joukkueen kassaa kartoitetaan yhteisillä talkoilla ja itse pelaamisen lisäksi seuran arkeen kuuluu toiminnan pyörittäminen, jossa nuorten apuna sekä tukena ovat pelaajien vanhemmat.
-Toimintaa järjestetään omalla porukalla, mutta vanhemmat auttavat etenkin organisoinnissa ja tehtävien delegoinnissa, kertovat Topi ja Vili seura-arjen pyörittämisestä.
Vilin isä, Jaakko Puttonen, on ollut nuorten apuna seuran perustamisessa ja toiminnan pyörittämisessä. Seura-arjen pyörittäminen antaa hyvää oppia nuorille niin vastuunjakamisesta, sen ottamisesta, tiedottamisesta ja yleisesti toiminnan järjestämisestä. Jaakko kokee, että ainakin alussa on hyvä, että toiminnan taustalla on aikuinen, joka voi tarvittaessa auttaa ja tukea, sekä varmistaa, että hommat lähtevät sujuvasti liikkeelle.
-Erityisesti uuden seuran perustamisessa tarvitaan hieman enemmän duunia ja aikuisten apu on tarpeen. Myös rahaliikenteen organisointi on asia, jossa tarvitaan selkeät linjat, avaa Jaakko vanhempien vastuuta toiminnan järjestämisessä. Kysyimme myös, mitä tukitoimia lajiliitto voisi antaa saman tyyppisille joukkueille tai seuroille. Jaakko korostaa erilaisten pelimuotojen mahdollisuuksia:
-Idea 3vs. 3 pelaamisesta Liiton sarjoissa madaltanee kynnystä lähteä pelaamaan, mm. siksi ettei niin suurta ryhmää tarvitsisi toiminnan ylläpitämiseksi.
Pelaajat Eemeli, Topi ja Vili kannustavat myös muita nuoria hyppäämään mukaan aikuisten harrastesarjoihin. Jos joukkuetta ei alueelta löydy, niin myös sen voi perustaa itse. Harrastamisen taidoilla ei myöskään ole väliä, vaan keskiössä pitäisi olla nimenomaan hauskuus ja liikkuminen.
-Tällaista vaihtoehtoa kannattaa miettiä, jos kilpailu ei nappaa. Urheilkaa porukassa, eikä aina niin vakavissa merkeissä. Olisi kiva nähdä nuorista pelaajista koottuja joukkueita useamminkin, vinkkaavat pelaajat.