Kansainvälisessä salibandyssa ja etenkin sen kattojärjestössä IFF:ssä on viime aikoina puhuttanut kansainvälinen kilpailukalenteri ja etenkin MM-kisojen rytmitys. Yksi vaihtoehto tulevaisuudessa voi olla, että aikuisten MM-kisat järjestetään joka neljäs vuosi.
Linkki: IFF:n uutinen aiheesta
Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) hallitus oli koolla viikko sitten Sveitsissä ja pohti muiden asioiden ohella myös kuinka kansainvälistä kilpailukalenteria tulisi uudistaa. Juurisyynä muutoksille IFF näkee sen, että maajoukkuetapahtumien määrä on kasvamassa siinä määrin, että tästä voi aiheutua kansallisille lajiliitoille liian suuri taloudellinen taakka. Tiivis kansainvälinen kilpailukalenteri puristaa myös kansallisia liigoja ahtaalle ja kokonaisuus vaikuttaa huippupelaajien kuormittavuuteen.
Vaihtoehtona tilanteen tasapainottamiseksi IFF:ssä nähdään malli, jossa MM-kisat pelattaisiin neljän vuoden välein. Tähän päivään asti MM-kisoja on salibandyssa pelattu joka toinen vuosi, siten että miesten MM-kisat järjestetään parillisina ja naisten MM-kisat parittomina vuosina. Miehissä MM-kisatraditio alkoi 1996 ja naisissa 1997.
– IFF on etsinyt erilaisia malleja kilpailukalenterin haasteiden ratkaisemiseksi. Tämä olisi niin suuri ja merkittävä muutos, että ennen asian päättämistä jäsenmaille järjestetään konsultatiivinen kokous, jossa tunnustellaan jäsenmaiden kantaa asiaan, kertoo IFF:n hallituksen suomalaisjäsen Kaarina Vuori. Vuori johtaa puhetta myös Suomen Salibandyliitossa.
Palautteen perusteella IFF:n perustama työryhmä jatkaa tapahtumarakenteen ja kansainvälisen kalenterin muutosehdotuksen käsittelyä.
– Myös asian toimeenpano on pitkä prosessi. Arvioisin, että mikäli näemme uuden järjestelmän käytössä, tapahtuu se vasta lähempänä tämän vuosikymmenen loppua, Kaarina Vuori uumoilee.
Tavoitteena järkevämpi resurssien käyttö ja mahdollisuus kehittää tapahtumia
Aiemmin on päätetty, että vuonna 2026 alkaen aletaan pelaamaan EM-kisoja. Myös World Games on nykyään laajempi, kun ensi vuonna monilajitapahtumaan osallistuvat ensimmäistä kertaa miesten lisäksi myös naisten joukkueet. Nämä muutokset johtavat siihen, että nyt päätetyllä järjestelmällä normaalina vuonna aikuisten arvokisoja on kalenterivuodessa kahdet ja vuosina joihin myös World Games osuu, taistellaan peräti neljästä aikuisten arvokisamestaruudesta.
– Tulevina vuosina kilpailukalenteri on todella täysi ja tämä heijastuu liittojen talouden lisäksi myös liigoihin ja pelaajiin. Vuonna 2025 lähetämme naiset ja miehet World Gamesiin Kiinaan sekä MM-tasolla U19-miehet Sveitsiin ja naiset ensin MM-karsintoihin ja sitten lopputurnaukseen Tshekkeihin. Vuonna 2026 alkavat EM-kisat, joten silloin on ensimmäistä kertaa sekä naisilla että miehillä arvokisat samana kalenterivuonna U19-kisojen lisäksi. Kun näin suurilla tapahtumamäärillä on merkitystä Suomenkin kokoisen salibandymaan resursseihin, niin pienemmissä maissa vaikutukset ovat suhteessa vieläkin suuremmat.
Euroopan ulkopuolelta tuleville joukkueille nykyinen MM-kisojen pelaaminen aikuisten tasolla joka vuonna on iso panostus.
– Tässä on haettu parempaa tasapainoa myös koko maailman tasolla. Euroopan ulkopuoliset maat laittavat tällä hetkellä todella paljon resursseja matkustaakseen Eurooppaan vuosittain. Taloudellisen kuormituksen lisäksi tämä kuormittaa myös organisaatioiden henkistä pääomaa, kun focus on aina seuraavissa reissuissa. Jos tämä harventuu kahteen kertaan neljässä vuodessa, niin parhaassa tapauksessa heille jää enemmän mahdollisuuksia kehittää myös paikallista toimintaansa.
Muutosten draiverina on myös halu kehittää nykyistä järjestelmää kiinnostavammaksi ja lajia paremmin palvelevaksi.
– Nykyiset MM-kisat ovat salibandyn suurin näyteikkuna ja lajille eniten tuloja tuovat tapahtuma, joten äkkiseltään niiden harventaminen kuulostaa hurjalta. Olemme kuitenkin tilanteessa, jossa maiden resurssit ovat niin tiukalla, että MM-kisojen kehittäminen olisi haastavaa. Uudella järjestelmällä haetaan siis myös liikkumatilaa kaikkien tapahtumien kiinnostavuuden ja arvon kasvattamiseksi.
– Suuri kysymysmerkki on tietysti uusien EM-kisojen painoarvo ja kiinnostavuus suhteessa nykyisiin MM-kisoihin. Niiden potentiaali kehittyä lajille tuottavaksi ja näkyvyyttä tuovaksi konseptiksi täytyy pystyä realisoimaan, jotta yhtälö toimii. Mahdollisuudet tähän on, sillä kilpailullisesti kisat ovat vähintään samalla tasolla kuin MM-kisat ja TV-yhtiöiden kiinnostusta auttaa, kun taisteltavana on arvokisapokaali.
Uudessa kansainvälisessä karsinnassa kohtaisivat joukkueet eri maanosista
Uudessa mallissa harvennettujen MM-kisojen tilalle tulisivat maanosien mestaruuskisat, kuten Euroopan mestaruuskisat. Ne pelattaisiin myös neljän vuoden välein. Kun huomioidaan molemmat sukupuolet, suunnitelman mukaan jokaisena vuonna järjestetään joko naisten/miesten MM-kisat tai naisten/maisten maanosan mestaruuskisat. Uuden suunnitelman mukaan maanosien kisat toimivat myös karsintaturnauksina MM-kisoihin.
Näin ollen EM-kisoista parhaat joukkueet lunastaisivat paikan MM-kisoihin. Varsinaisia MM-karsintoja, jossa eritasoiset maat kohtaavat, ei enää järjestettäisi. Sen sijaan aloitetaan uusi ”kansainvälinen karsinta”, jossa osalle maanosien mestaruusturnauksista MM-kisoista ulos jääneet maat saisivat toisen mahdollisuuden päästä MM-lopputurnaukseen. Eurooppalaisille heikomman tason joukkueille järjestetään oma ”European Challenge”-turnaus, jonka parhaat pääsevät myös ”kansainväliseen karsintaan”.
– Nyt hahmoteltu kansainvälinen karsinta olisi täysin uusi turnaustyyppi, jossa saattaisivat kohdata esim. Espanja, USA, Thaimaa, Burkina Faso ja Itävalta. Näistä 1-2 etenisi vielä MM-kisoihin. Tämä on kuitenkin vasta alustava ehdotus, joten mielenkiintoista nähdä miten jäsenmaat ottavat suunnitelmat vastaan.