GrIFK:n valmennuspäällikkö Heidi Vanhanen ja RSS Panthersin hallituksen jäsen Ville Pispa saivat Seurafoorumista uudenlaisia näkökulmia.
Tallinnan Seurafoorumi tarjosi seura-aktiiveille monenlaista ajankohtaista ohjelmaa ja mahdollisen verkostoitua kohtalotovereiden kanssa.
– Hyvin rakennettu konsepti, kauniaislaisen GrIFK:n valmennuspäällikkö Heidi Vanhanen kiittää.
– Viimeksi vastaavassa foorumitapahtumassa oli enemmän painopisteet valmennuspuolelle ja sitten toimihenkilöille. Kun miettii tätä kertaa, ohjelma oli hyvin rakennettu niin, että oli jokaiselle jotakin. Ainakin itse olen tyytyväinen, että tarjonta seurafoorumeissa on ollut tosin monipuolista. Toki itse valmentajaihmisenä aina toivon sitä osastoa, ja nyt valmennuspuheenvuoro oli vähän lyhyt, koska oli niin hyviä keskusteluita.
Kun joukko ihmisiä kokoontuu pariksi päiväksi samaan paikkaan, suuri osa hedelmällisistä keskusteluista käydään virallisen ohjelman ulkopuolella. Niin myös salibandyn Seurafoorumissa.
– Täällä verkostoituu ja saa nimille kasvot, Heidi Vanhanen tiivistää.
– Joku saattaa pitkään olla se äijä Vaasasta tai se kaveri Helsingistä, mutta kun pääsee keskustelemaan, saattaa löytyä paljon yhteistä ja pääsee vaihtamaan ajatuksia ja saa paljon itselleen. On aina hyvä, että saa vertaistukea ja verkostoja. Jos tulee vaikka tilanne, että ei tiedä, mitä tehdä, tietää, että vaikka se henkilö, jonka tapasin Tallinnassa, saattaisi tietää. Kynnys on heti matalampi, kun pikkuisen jo tunnetaan.
Vanhasen mielestä Seurafoorumit ja seurakehitystyö puoltavat paikkaansa.
– Liitto on tehnyt tosi hyvää työtä, koko ajan tuodaan työkaluja seuraihmisille ja kuunnellaan, mitä me tarvitsemme ja toivomme. Samalla tämä on yhteistyötä eli meidän pitää miettiä mitä halutaan ja tarvitaan ja liiton pitää miettiä, mihin on resursseja.
Tallinnan Seurafoorumissa toimintaansa ja lajia kehittämässä oli runsaat 20 seuraa. Jatkuvana haasteena on varmistaa, että jokainen seura ja siellä oikeat henkilöt varmasti saavat tiedon tapahtumasta.
– Tietoisuuden lisääminen on tärkeää, ja jos tieto jää vaikka vain yhden sähköpostin varaan, se saattaa mennä monelta ohi, koska sähköposteja tulee niin paljon. Voisiko esimerkiksi seura itse nostaa tapahtumaa sosiaalisessa mediassa? Mielestäni kun kerran liitto haluaa maksaa tulemisen tänne ja kattaa kustannukset, jokaisen seuraihmisen kannattaisi käyttää tilaisuus hyväkseen jos vain mitenkään mahdollista, Heidi Vanhanen vinkkaa.
– Toivon, että tapahtumia järjestetään jatkossakin, niistä tiedotetaan ja entistä useampi seuraihminen lähtisi mukaan. Mitä enemmän ihmisiä täällä on, sitä selkeämpi viesti se on liitolle, että näitä kannattaa järjestää.
Seuran hallituksen rooli pohdituttaa Riihimäellä
Riihimäkeläisen RSS Panthersin Ville Pispa osallistui Seurafoorumiin seuransa hallituksen jäsenen ominaisuudessa.
– Ehdottomasti parasta täällä on ollut, että on nähnyt laajempaa kuvaa. On tuntunut, että meillä oman hallituksen kanssa energia menee päivittäiseen toimintaan ja visiointi jää, vaikka haluja siihen olisikin. Pyörittelemme arjen asioita ja mitä kerkiää joukkueiden toimintaa seurata. Täällä saa ulkopuolelta ideoita siihen, miten toimintaa voi kehittää. Mekin olemme sen päätöksen edessä, haluammeko kasvaa isommaksi vai pysyä keskikokoisena seurana. Silloin pitäisi selkeästi muuttaa toimintamalleja yhtenäisemmin hoidetuiksi. Olisiko esimerkiksi seuratoimija ratkaisu siihen, siitäkin on täällä keskusteltu. Myös hallihommat ovat meilläkin haaste ennen kaikkea kustannusten takia. Vuoroja toki löytyy mutta kysymys on, mitä ollaan valmiit maksamaan. Lajiamme pidetään edullisena, ja halutaanko se mielikuva säilyttää vai mennäänkö lähemmäs jääkiekkoa, Pispa pohtii.
Pispan puolesta nimenomaan seurojen hallitusten roolia olisi ollut mukava pohtia vieläkin enemmän.
– Tavallaan ehkä jonkun verran kaipaisi vielä tarkemmalla tasolla näkemyksiä siihen, miten muiden seurojen arkea pyöritetään. Minkälaisessa rooleissa hallitukset seuroissa toimivat ja kuinka paljon osallistuvat käytännön tekemiseen. Meidän seurassamme tuntuu, että kun jokin tapahtuma järjestetään, mukana ovat melkein vain hallituksen jäsenet jotka ovat sitä pyörittämässä. On haasteellista saada joukkueita osallistumaan esimerkiksi yhteiskunnallisiin tapahtumiin, ja jos järjestetään vaikka turnaus erityisryhmille tai päiväkodille, sitä ovat pyörittämässä hallituksen jäsenet.
Perin tutulta kuulostaa Ville Pispan pohdiskelu, että niin seurojen hallitukseen kuin muutenkin toimintaa pyörittämään joukkuetta yleisemmällä tasolla on vaikeaa löytää väkeä.
– Taitaa olla yleistä, että vastuuhenkilöitä ei nyky-yhteiskunnassa helpolla löydy. Kun sitten löytyy, heistä pidetään kynsin ja hampain kiinni ja poltetaan loppuun. Kun meilläkin oli viimeksi seuran vuosikokous, siellä paikalla oli pelkästään hallituksen jäseniä. Toki sen jälkeen saatiin ihan kyselemällä joukkueista hallitukseen uusiakin, Pispa kertoo.
– Entä kun seurassa on esimerkiksi junioripäällikkö tai kirjanpitäjä, onko hyvä, että hän on myös hallituksessa? Entä miten ihmisiä sitoutetaan ja roolitetaan. Tällä hetkellä toisille henkilöille kasautuu liian paljon käytännön tehtäviä, toisille taas riittää kokouksiin osallistuminen.
Itse Ville Pispa on sikäli harvinaisessa ja ehkä onnekkaassakin asemassa, että hän voi keskittyä työhön seuransa hallituksessa ilman tiukkoja sidonnaisuuksia.
– Itselläni lapset eivät enää pelaa enkä itse pelaa enkä valmenna enkä jojoile, vaan haen roolia, mistä löydän sen seuraavan askeleen. Toki seuratoiminta kiinnostaa, ja siinä on paljon hienoja puolia.
Teksti: Mika Hilska